Katso, miten kansanedustajasi äänestää.
Edustajaseuranta näyttää, miten kukin 200 kansanedustajasta on äänestänyt ja mitä hän on tehnyt eduskunnassa – suoraan eduskunnan avoimesta datasta.
Miksi Edustajaseuranta?
Politiikasta puhutaan paljon, mutta väitteen tarkistaminen vie aikaa: tiedot ovat hajallaan eduskunnan, virastojen ja lehtien sivuilla. Edustajaseuranta kokoaa ne yhteen paikkaan niin, että minkä tahansa kansanedustajan tiedot löytyvät puhelimella yhdellä haulla.
Mitä edustajan sivulta löytyy
Jokaisen edustajan sivulla näkyy, miten hän on äänestänyt täysistunnoissa vuodesta 1996 alkaen ja kuinka usein hän on poikennut ryhmänsä linjasta. Sivulta näkee myös hänen omat aloitteensa, kysymyksensä ja puheenvuoronsa, uransa ja vaalinsa sekä vaalirahoituksen ja sidonnaisuudet. Lisäksi siellä ovat lobbaajien ilmoittamat yhteydenotot.
Tiedot tulevat suoraan eduskunnan avoimesta datasta ja muista julkisista lähteistä, ja jokaisella tiedolla on lähde. Palvelu ei arvioi ketään eikä seuraa käyttäjiään.
Lähteet: eduskunnan avoin data, avoimuusrekisteri ja vaalirahoitusilmoitukset (Valtiontalouden tarkastusvirasto), vaalien tulospalvelu, Tilastokeskus ja nimetyt lehdet.
Vuonna 1939 valittu eduskunta istui vuoteen 1945 asti, ja sitä kutsutaan pitkäksi parlamentiksi. Sotaa käyvistä Euroopan maista vain Suomessa ja Isossa-Britanniassa parlamentti kokoontui keskeytyksettä.
Lähde: Eduskunta, 10.6.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Talvisodan aikana, joulukuusta 1939 helmikuuhun 1940, eduskunta kokoontui evakossa Kauhajoella.
Lähde: Eduskunta, 10.6.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Vuonna 1906 äänioikeuden sai 24-vuotiaana. Ikäraja laskettiin 21 vuoteen, jotta nuoret rintamaveteraanit pääsivät äänestämään vuoden 1945 vaaleissa. Vuonna 1969 raja laski 20 vuoteen ja 1972 nykyiseen 18 vuoteen.
Lähde: Eduskunta, 10.6.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Sodan jälkeen sisäpolitiikka oli pitkään epävakaata. Vuosina 1948–1963 Suomessa ehti olla 16 hallitusta. Samaan aikaan eduskunta päätti muun muassa lapsilisistä ja kansaneläkkeistä.
Lähde: Eduskunta, 10.6.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Vuonna 1973 presidentinvaalia ei järjestetty. Eduskunta jatkoi Urho Kekkosen kautta poikkeuslailla. Laki tarvitsi viiden kuudesosan enemmistön ja sai sen.
Lähde: Yle Elävä arkisto, 8.9.2006
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Presidentti on hajottanut eduskunnan ja määrännyt ennenaikaiset vaalit seitsemän kertaa: 1924, 1929, 1930, 1953, 1961, 1971 ja 1975. Vuosina 1919–1991 presidentin hajotusoikeudella ei ollut rajoituksia.
Lähde: Tasavallan presidentin kanslia (presidentti.fi, arkistosivu)
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Ilkka Kanerva nousi eduskuntaan vuonna 1975, 27-vuotiaana. Hänet valittiin eduskuntaan 12 kertaa. Hän oli Suomen pitkäaikaisin kansanedustaja.
Lähde: Yle, 15.4.2022
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Yle alkoi vuonna 1989 televisioida joka kuukauden ensimmäisen kyselytunnin. Muita kyselytunteja ei näytetty televisiossa ennen vuotta 2007.
Lähde: Yle, 20.10.2023
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Riitta Uosukainen valittiin helmikuussa 1994 eduskunnan puhemieheksi ensimmäisenä naisena. Hän hoiti tehtävää yhdeksän vuotta.
Lähde: Yle, 4.9.2023
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Kansanedustajilla ei aina ole ollut omaa avustajaa. Osa-aikaiset avustajat tulivat vuonna 1997. Kokopäiväisiä heistä tuli vuonna 1999.
Lähde: Eduskunta, 18.2.2026
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Eduskunnan uusin lisärakennus Pikkuparlamentti valmistui kesäkuussa 2004. Nimi tulee ravintola Pikkuparlamentilta, joka sijaitsi samalla paikalla aiemmin.
Lähde: Eduskunta, 3.6.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Vuodesta 2012 alkaen eduskunnan on pitänyt käsitellä kansalaisaloite, jolla on yli 50 000 allekirjoittajaa. Ensimmäisenä käsittelyyn ehti aloite turkistarhattomasta Suomesta. Ensimmäinen aloitteesta syntynyt laki oli sukupuolineutraali avioliittolaki.
Lähde: Yle Elävä arkisto, 5.9.2014
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Eduskuntatalon päärakennuksen peruskorjaus valmistui vuonna 2017. Remontin ajan kansanedustajat työskentelivät Sibelius-Akatemian väistötiloissa. Päärakennuksen korjaukseen oli varattu 125 miljoonaa euroa.
Lähde: Yle, 29.8.2017
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valituista kansanedustajista 47,0 prosenttia oli naisia. Osuus oli suurempi kuin yhdessäkään aiemmista eduskuntavaaleista.
Lähde: Tilastokeskus, 29.4.2019
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Eduskunta äänesti toukokuussa 2022 Suomen hakemisesta Naton jäseneksi. Hakemista kannatti 188 ja vastusti 8 kansanedustajaa. Kolme edustajaa oli poissa.
Lähde: Yle, 16.5.2022
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Täysistunnossa äänestetään harvemmin kuin luullaan. Eri aikoina tehtyjen kartoitusten mukaan vain 10–25 prosentissa lakiehdotusten käsittelyistä äänestetään. Useimmat asiat ratkeavat ilman äänestystä.
Lähde: Eduskunta, 28.8.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Vaalikauden ensimmäisessä täysistunnossa puhetta johtaa iältään vanhin kansanedustaja. Hän johtaa puhetta, kunnes eduskunta on valinnut puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä ja nämä ovat antaneet juhlallisen vakuutuksen.
Lähde: Eduskunta, 9.6.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Täysistunnon alussa pidetään 15 minuutin nimenhuuto. Kansanedustaja ilmoittautuu läsnä olevaksi painamalla läsnäolopainiketta. Myöhässä tullut ilmoittautuu samalla painikkeella.
Lähde: Eduskunta, 26.3.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Vuonna 1951 annetun lain mukaan kansanedustajan palkkiosta puolet tuli veronalaiseksi valtion tuloverotuksessa. Vuoden 1955 alusta palkkiota verotettiin kokonaan sekä valtion- että kunnallisverotuksessa.
Lähde: Eduskunta, 18.2.2026
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Vuoden 1962 eduskuntavaaleissa äänesti 85,1 prosenttia äänioikeutetuista. Se on korkein lukema Tilastokeskuksen taulukossa, joka kattaa eduskuntavaalit vuosilta 1908–2003. Miehistä äänesti 86,1 ja naisista 84,2 prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus, 1.6.2005
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Eduskunnalla oli aiemmin myös tilapäisiä erikoisvaliokuntia, niin sanottuja ad hoc -valiokuntia. Viimeiset niistä, alkoholilakivaliokunta ja verolakivaliokunta, toimivat vuonna 1968.
Lähde: Eduskunta, 28.4.2026
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Eduskunta kokoontui Helsingin Heimolan talossa vuosina 1911–1930, ja siellä se hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917. Talo purettiin vuonna 1969. Nykyisen talon kerrostasanteella on asiasta kertova kyltti.
Lähde: Yle, 4.12.2013
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Eduskuntatalon laajennus valmistui vuonna 1978, kun päärakennuksen molemmille puolille tehtiin kansanedustajien työhuonesiivet. Samana vuonna valmistui myös C-rakennus, jossa toimii yleisölle avoin Eduskunnan kirjasto.
Lähde: Eduskunta, 3.6.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Eduskunnan muistitietoarkistoon on tallennettu yli 500 entisen kansanedustajan haastattelua, joita on tehty vuodesta 1988 lähtien. Elämäkerralliset haastattelut kestävät keskimäärin yli kuusi tuntia, ja kokoelma kasvaa vuosittain 10–15 haastattelulla.
Lähde: Eduskunta, 27.6.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Säätyvaltiopäiviltä periytynyt valiokuntalaitos uudistettiin vuonna 1991 vastaamaan ministeriöiden toimialoja. Samalla valiokuntien toimikaudet pidennettiin koko vaalikauden mittaisiksi.
Lähde: Eduskunta, 10.6.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
1990-luvun laman aikana kansanedustajat olivat haluttomia korottamaan palkkioitaan. Eduskunnan täysistunto päätti 8.6.1993, ettei kansanedustajien lomarahoja makseta heinäkuussa.
Lähde: Eduskunta, 18.2.2026
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Tulevaisuusvaliokunta perustettiin vuonna 1993 alun perin tilapäiseksi valiokunnaksi. Sen asema vakinaistettiin uuden perustuslain myötä vuonna 2000.
Lähde: Eduskunta, 28.4.2026
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Eduskuntaryhmät ovat toimineet aktiivisesti yksikamarisen eduskunnan alusta asti. Niiden asema poliittisena toimijana tunnustettiin lainsäädännössä lopullisesti kuitenkin vasta vuoden 2000 perustuslaissa. Laki ei velvoita kansanedustajaa liittymään eduskuntaryhmään.
Lähde: Eduskunta, 28.4.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Vuonna 2003 eduskunta muutti lakia niin, ettei sen kansliatoimikunnan tarvinnut enää hyväksyä palkkiotoimikunnan esityksiä. Siitä lähtien kansanedustajien palkkioista on päättänyt eduskunnan ulkopuolinen palkkiotoimikunta. Sama malli on käytössä Norjassa ja Ruotsissa.
Lähde: Eduskunta, 18.2.2026
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Keväällä 2013 säädetyllä vaalilain muutoksella Etelä-Savon ja Kymen vaalipiirit yhdistettiin Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi. Samalla Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiireistä tuli Savo-Karjalan vaalipiiri.
Lähde: Oikeusministeriö (vaalit.fi)
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Tiedusteluvalvontavaliokunta aloitti toimintansa vuonna 2019, ja se on eduskunnan uusin valiokunta. Se poikkeaa muista valiokunnista, sillä se asetetaan vasta hallituksen nimittämisen jälkeen ja jäseniksi tulevien kansanedustajien taustat tarkistetaan ennen nimitystä.
Lähde: Eduskunta, 28.4.2026
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Eduskunnan toiminta maksoi vuonna 2024 jokaista suomalaista kohden 18 euroa. Vuonna 2017 sama luku oli 23 euroa. Vuoden 2025 talousarviossa eduskunnan kaikki menot ovat yhteensä 148,0 miljoonaa euroa.
Lähde: Eduskunta, 12.2.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Suullinen kyselytunti pidetään torstaisin kello 16 alkavan täysistunnon alussa. Ministerit eivät saa kysymyksiä etukäteen tietoonsa, joten kyselytunnilla punnitaan heidän kykynsä hallita hallinnonalansa ajankohtaiset asiat.
Lähde: Eduskunta, 18.3.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Kansanedustajilla on vapaa puheoikeus, joten täysistuntojen päättymisaikaa ei tiedetä etukäteen. Takaraja on kuitenkin kello 22. Kiireisinä aikoina puhemiesneuvosto voi tarvittaessa poistaa takarajan.
Lähde: Eduskunta, 26.3.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Perustuslain mukaan kansanedustajan tehtävän hoitaminen keskeytyy asevelvollisuuden suorittamisen ajaksi. Tehtävä keskeytyy myös silloin, kun kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä – silloin tehtävää hoitaa hänen varaedustajansa.
Lähde: Finlex
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Perustuslain mukaan kansanedustajaksi ei voida valita sotilasvirassa olevaa henkilöä. Kansanedustajana eivät voi olla myöskään esimerkiksi oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies tai valtakunnansyyttäjä.
Lähde: Finlex
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Eduskunnan täysistunnossa päätökset tehdään annettujen äänten enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, perustuslain mukaan ratkaisee arpa – paitsi silloin, kun ehdotuksen hyväksymiseen vaaditaan määräenemmistö.
Lähde: Finlex
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Perustuslain mukaan Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa. Eduskunta valitsee pankkivaltuutetut valvomaan Suomen Pankin toimintaa.
Lähde: Finlex
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Kansanedustajille ei makseta lisäpalkkiota yö- eikä viikonloppuistunnoista. Myöskään valiokuntien kokouksista ei makseta erillisiä kokouspalkkioita.
Lähde: Eduskunta, 13.3.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Vaalikelpoisuus eduskuntavaaleissa ei riipu ehdokkaan kotikunnasta, joten ehdokkaaksi voi asettua missä tahansa vaalipiirissä – mutta vain yhdessä. Äänestäjä taas voi äänestää vain oman vaalipiirinsä ehdokasta.
Lähde: Eduskunta, 11.2.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Eduskunnan kirjastossa on oma työasema vaalimainoskokoelmaa varten. Sillä voi selata kirjaston skannaamia eduskuntavaalien vaalimainoksia vuosilta 1948–2015.
Lähde: Eduskunta, 20.5.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Eduskunnan puhemies ja varapuhemiehet valitaan yksien valtiopäivien ajaksi kerrallaan. Valtiopäivät alkavat vaalivuotta lukuun ottamatta helmikuun alussa, joten valtiopäivävuosi ei ole sama kuin kalenterivuosi. Puhemiesten vaali on aina valtiopäivien ensimmäisen täysistunnon ensimmäinen asia.
Lähde: Eduskunta, 10.6.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Kun eduskunta aloitti keväällä 1907, kansanedustajuus oli luottamustehtävä. Varsinaisilta valtiopäiviltä maksettiin 1 400 markan kertapalkkio. Edustajan varsinaisen työn oletettiin olevan muualla.
Lähde: Eduskunta, 18.2.2026
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Eduskunta kokoontui vuosina 1907–1910 Vapaaehtoisen palokunnan talossa Helsingin Keskuskadulla. Valiokunnat ja kirjasto toimivat Säätytalolla vuoteen 1931 saakka.
Lähde: Eduskunta, 3.6.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Ensimmäinen Eduskuntatalon suunnittelukilpailu järjestettiin jo vuonna 1908. Voittaja Eliel Saarinen sijoitti talon Tähtitorninmäelle. Hanke ei toteutunut muun muassa keisarin vastustuksen vuoksi.
Lähde: Eduskunta, 3.6.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Ensimmäisen maailmansodan poikkeusoloissa eduskunta ei ollut koolla lainkaan vuosina 1915 ja 1916. Muutenkin eduskunta kokoontui vuosina 1907–1917 vain muutaman kuukauden vuodessa.
Lähde: Eduskunta, 18.2.2026
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
P. E. Svinhufvudin johtama senaatti toi itsenäisyysjulistuksen eduskuntaan joulukuun alussa 1917. Eduskunta hyväksyi sen 6. joulukuuta äänin 100–88. Siksi itsenäisyyspäivää vietetään juuri tuona päivänä.
Lähde: Yle Elävä arkisto, 24.2.2015
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Suomen ensimmäistä presidenttiä ei valittu kansanvaalilla. Eduskunta äänesti K. J. Ståhlbergin presidentiksi Heimolan talossa 25. heinäkuuta 1919. Vastaehdokas oli C. G. E. Mannerheim.
Lähde: Yle, 25.7.2019
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Eduskuntatalon suunnittelukilpailun voitti vuonna 1924 ehdotus nimeltä Oratoribus. Nimi tarkoittaa ”puhujille”. Ehdotuksen varsinainen laatija oli arkkitehti J. S. Sirén.
Lähde: Eduskunta, 3.6.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Kansanedustaja Miina Sillanpäästä tuli vuonna 1926 Suomen ensimmäinen naisministeri Väinö Tannerin hallituksessa. Hän oli myös yksi vuonna 1907 valituista 19 ensimmäisestä naiskansanedustajasta.
Lähde: Yle Oppiminen, 30.9.2020
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Eduskunnassa on ollut äänestyskone syksystä 1927 lähtien. Ensimmäinen kone maksoi 171 000 markkaa, ja sen valmisti L. M. Ericsson. Se näytti vain kokonaistuloksen, ei yksittäisen edustajan ääntä.
Lähde: Kirjastot.fi – Kysy kirjastonhoitajalta (vastaaja: Eduskunnan kirjasto), 25.11.2020
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Eduskuntatalon julkisivussa on 14 pylvästä, ja pääsisäänkäynnille nousee 46 porrasta. Pylväät ovat noin 17 metriä korkeita. Ne ovat Kalvolan graniittia.
Lähde: Eduskunta, 3.6.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Eduskuntatalossa oli alun perin kolme naisten huonetta. Niissä naiskansanedustajat saivat levätä rauhassa ja tavata toisiaan. Yksi huoneista on yhä jäljellä hallituksen käytävällä.
Lähde: Eduskunta, 3.6.2025
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
Wäinö Aaltosen viisi patsasta tuotiin istuntosaliin lokakuussa 1932. Ne oli tarkoitus valaa pronssiin, mutta rahatilanteen vuoksi ne tehtiin kullatusta kipsistä. Vuonna 1969 tilalle tulivat pronssivalokset. Kipsipatsaat konservoitiin eduskuntatalon remontin yhteydessä 2017.
Lähde: Yle, 4.9.2017
Napauta otsikkoa, niin lappu jää auki.
200 nykyistä kansanedustajaa
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 8.10.2026, äänestykset ja puheenvuorot 8.10.2026. Sivut koottu 9.10.2026.