Entinen kansanedustaja
Ville Niinistö
Vihreä eduskuntaryhmä
Ville Niinistö oli kansanedustajana 2007–2019. Edustajantoimi päättyi 16.4.2019.
Tausta
- Ammatti
- valtiotieteen maisteri, tutkija
- Koulutus
- vaihto-opiskelijana, University College London, School of Slavonic and East European Studies 2000
- valtiotieteen maisteri, Turun yliopisto
- ylioppilas, Kaarinan lukio 1995
- Työura
Näytä kaikki, 10 kpl
- sijaisopettajana
- trukin kuljettajana Felix Abballa (1997–1999)
- kesätöissä ja osa-aikaisissa töissä asuntolan vastaanottovirkailijana Lontoossa (2000–2000)
- korkeakouluharjoittelijana Suomen suurlähetystössä Jakartassa, Indonesiassa (2000–2000)
- työharjoittelijana Turun yliopiston poliittisen historian laitoksella (2000–2000)
- korkeakoulupoliittinen sihteeri, Turun yliopisto ylioppilaskunta (2001–2003)
- osa-aikainen selvitysmies, Turun yliopisto (2003–2004)
- tutkija, TY:n ja UM:n projektissa Ulkoministeriön historia presidentti Kekkosen kaudella (2004–2005)
- päätoiminen jatko-opiskelija (2005–2006)
- tutkija (2006–2007)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 11 kertaa vuodesta 2003: eduskuntavaalit 4, kuntavaalit 4, eurovaalit 3
Eduskuntavaalit: 4 kertaa, valittu 3
- 2015: VIHR, Varsinais-Suomen vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 21 643,84 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2011: VIHR, Varsinais-Suomen vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 21 004,08 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2007: VIHR, Varsinais-Suomen vaalipiiri – valittu
- 2003: VIHR, Varsinais-Suomen vaalipiiri – varalla. Tunnistettu nimen, puolueen ja vaalipiirin perusteella.
Kuntavaalit: 4 kertaa, valittu 3
- 2021: VIHR, Turku – valittu. Kampanjan kulut 1 858,74 euroa
- 2017: VIHR, Turku – valittu. Kampanjan kulut 4 041,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2008: VIHR, Turku – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
- 2004: VIHR, Turku – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
Eurovaalit: 3 kertaa, valittu 2
- 2024: VIHR, Koko maa – valittu. Kampanjan kulut 58 134,96 euroa
- 2019: VIHR, Koko maa – valittu. Kampanjan kulut 41 422,61 euroa
- 2004: VIHR, Koko maa – ei valittu
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 2007–2019
- Edustajana: 2007–2019
- Ryhmä: Vihreät 2007–2019
- Ministerinä: ympäristöministeri 2011–2014, ympäristöministeri 2014
- Eduskuntaryhmä
- Vihreät 2007–2019
- Tehtävät eduskuntaryhmässä
Näytä kaikki, 2 kpl
- Vihreät, puheenjohtaja, 2009–2011
- Vihreät, 2. varapuheenjohtaja, 2007–2009
- Ministerinä
- ympäristöministeri 2011–2014
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 22 kpl
- Suuren valiokunnan työjaosto, jäsen, 2018–2019
- Suuri valiokunta, jäsen, 2018–2019
- Perustuslakivaliokunta, jäsen, 2015–2019
- Liikenne- ja viestintävaliokunta, jäsen, 2015
- Sivistysvaliokunta, jäsen, 2014–2015
- Perustuslakivaliokunta, jäsen, 2010–2011
- Suuri valiokunta, varajäsen, 2009–2011
- Perustuslakivaliokunta, varajäsen, 2009–2010
- Valtiovarainvaliokunta, varajäsen, 2009–2010
- Työ- ja elinkeinojaosto, lisäjäsen, 2009–2010
- Kunta- ja terveysjaosto, jäsen, 2009–2010
- Hallinto- ja turvallisuusjaosto, jäsen, 2009–2010
- Asunto- ja ympäristöjaosto, jäsen, 2009–2010
- Suuri valiokunta, jäsen, 2008–2009
- Perustuslakivaliokunta, jäsen, 2008–2009
- Perustuslakivaliokunta, varajäsen, 2007–2008
- Ulkopoliittisen instituutin neuvottelukunta, jäsen, 2007–2011
- Suuren valiokunnan työjaosto, jäsen, 2007–2009
- Perustuslakivaliokunta, jäsen, 2007
- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, jäsen, 2007–2011
- Suuri valiokunta, jäsen, 2007
- Puolustusvaliokunta, jäsen, 2007
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 8 458 kertaa 3 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 9 925. Poissa hän oli 1 467 kertaa.
Vaalikausi 2015–2019
Paikalla 3 492 / 3 836 äänestyksessä, poissa 344.
Poikkesi 76 / 3 483 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2015–2019 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2011–2015
Paikalla 2 349 / 2 681 äänestyksessä, poissa 332.
Poikkesi 22 / 2 333 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2011–2015 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2007–2011
Paikalla 2 617 / 3 408 äänestyksessä, poissa 791.
Poikkesi 4 / 2 617 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2007–2011 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 38 asiassa vuodesta 2007:
- 12
- 10
- 8
- 4
- 3
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 413 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Suullinen kysymys
Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.
Talousarvioaloite
Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.
Toimenpidealoite
Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.
Välikysymys
Opposition kysymys hallitukselle. Siitä keskustellaan täysistunnossa, ja lopuksi äänestetään hallituksen luottamuksesta.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 482 (2007–2019). Niistä 381 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 381
- 69
- 25
- 2
- 2
- 3
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Ministerinä (2011–2014) pidetyt puheenvuorot puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta ennen vuotta 2015, joten näiden vuosien määrä on vajaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Esittelypuheenvuoro
Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Tyyppi puuttuu aineistosta
Eduskunnan avoimessa datassa tämän puheenvuoron tyyppiä ei ole merkitty. Täysistunnon pöytäkirjassa näillä puheenvuoroilla ei ole tyyppimerkintää, kuten ei myöskään varsinaisilla puheenvuoroilla.
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Hän on allekirjoittanut 4 (tiedot 1999 alkaen).
Uusimmat
- 15.10.2015 PeVM 4/2015 vp: Lepäämään hyväksytty lakiehdotus laiksi Suomen perustuslain 25 §:n muuttamisesta (HE 55/2014 vp) (LJL 1/2015 vp)
- 6.3.2015 SiVM 30/2014 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta ja laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 §:n ja opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 7 ja 9 §:n muuttamisesta
- 6.3.2015 SiVM 28/2014 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta – vastalause 2
- 6.2.2015 SiVM 19/2014 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta – vastalause 1
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: © European Union, Euroopan parlamentin käyttöehdot, Wikimedia Commons, pienennetty.
