Siirry sisältöön

← Entiset kansanedustajat

Entinen kansanedustaja Simo Rundgren

Entinen kansanedustaja

Simo Rundgren

Keskustan eduskuntaryhmä

Simo Rundgren oli kansanedustajana 2003–2007 ja 2011–2015. Edustajantoimi päättyi 21.4.2015.

Kansanedustajana19.3.2003–20.3.2007, 20.4.2011–21.4.2015
VaalipiiritLapin vaalipiiri 2003–2007, 2011–2015

Tausta

Ammatti
pappi
Koulutus
  • teologian maisteri, Helsingin yliopisto 1982
  • ylioppilas, Pellon lukio 1972
Työura
Näytä kaikki, 5 kpl
  • opettaja Enontekiössä (1972–1973)
  • NKL:n toiminnanjohtaja (1974–1976)
  • pappina/kirkkoherrana (1982–2003)
  • kansanopiston rehtori (1993–1996)
  • Kolari-Pajala-kaivoshankkeiden projektijohtaja (2008–2011)
Ehdokkaana vaaleissa
7 kertaa vuodesta 1996: eduskuntavaalit 4, kuntavaalit 3
Eduskuntavaalit: 4 kertaa, valittu 2
  • 2015: KESK, Lapin vaalipiiri – ei valittu
  • 2011: KESK, Lapin vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 36 485,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
  • 2007: KESK, Lapin vaalipiiri – varalla
  • 2003: KESK, Lapin vaalipiiri – valittu
Kuntavaalit: 3 kertaa, valittu 3
  • 2021: KESK, Kolari – valittu. Ilmoituksen mukaan vaalirahoitus enintään 800 euroa.
  • 2012: KESK, Kolari – valittu. Kampanjan kulut 400,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
  • 1996: KESK, Kolari – valittu. Vuoden 1996 aineistossa ovat vain valitut.

Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Tietojen lähteet ja rajat

Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.

Ura eduskunnassa

Uran aikajana, 2003–2015

200520102015EdustajanaEdustajana 2003–2007Edustajana 2011–2015RyhmäKeskusta 2003–2007Kesk.KeskustaKeskusta 2011–2015Kesk.Keskusta
  • Edustajana: 2003–2007, 2011–2015
  • Ryhmä: Keskusta 2003–2007, Keskusta 2011–2015
Eduskuntaryhmä
Keskusta 2003–2007, 2011–2015
Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 20 kpl
  • Liikenne- ja viestintävaliokunta, varajäsen, 2013–2015
  • Sivistysvaliokunta, jäsen, 2011–2015
  • Perustuslakivaliokunta, varajäsen, 2011–2015
  • Maa- ja metsätalousvaliokunta, varajäsen, 2011–2015
  • Eduskunnan kirjaston hallitus, varajäsen, 2011–2015
  • Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, puheenjohtaja, 2011–2015
  • Kansainvälisten asiain foorumi, jäsen, 2011–2015
  • Ulkoasiainvaliokunta, jäsen, 2011
  • Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, jäsen, 2011
  • Hallintovaliokunta, varajäsen, 2011
  • Maa- ja metsätalousvaliokunta, varajäsen, 2006–2007
  • Ulkoasiainvaliokunta, varajäsen, 2005–2007
  • Sivistysvaliokunta, varajäsen, 2004–2007
  • Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta, varapuheenjohtaja, 2003–2007
  • Talousvaliokunta, varajäsen, 2003–2006
  • Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, jäsen, 2003–2007
  • Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, varajäsen, 2003–2004
  • Tulevaisuusvaliokunta, jäsen, 2003–2007
  • Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, varajäsen, 2003
  • Perustuslakivaliokunta, jäsen, 2003–2007

Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.

Miten hän äänesti

Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.

Hän äänesti 5 350 kertaa 2 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 5 733. Poissa hän oli 383 kertaa.

Vaalikausi 2011–2015

EduskuntaryhmäKeskusta
Läsnäolo äänestyksissä93,8 %

Paikalla 2 515 / 2 681 äänestyksessä, poissa 166.

Poikkeamat ryhmän linjasta14,4 %

Poikkesi 360 / 2 508 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 2011–2015 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Vaalikausi 2003–2007

EduskuntaryhmäKeskusta
Läsnäolo äänestyksissä92,9 %

Paikalla 2 835 / 3 052 äänestyksessä, poissa 217.

Poikkeamat ryhmän linjasta2,9 %

Poikkesi 81 / 2 835 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.

Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.

Omat aloitteet ja kysymykset

Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.

Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 151 asiassa vuodesta 2003:

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 393 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).

Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.

Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.

Kirjallinen kysymys

Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.

Lakialoite

Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.

Lisätalousarvioaloite

Ehdotus muutoksesta valtion lisätalousarvioon.

Suullinen kysymys

Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.

Talousarvioaloite

Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.

Toimenpidealoite

Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.

Puheenvuorot täysistunnossa

Täysistuntopuheenvuoroja 392 (2003–2015). Niistä 154 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.

Näytä erittely
  • 233
  • 154
  • 4
  • 1

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.

Varsinainen puheenvuoro

Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Vastauspuheenvuoro

Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.

Nopeatahtinen puheenvuoro

Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).

Ryhmäpuheenvuoro

Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Vastalauseet valiokunnan mietintöihin

Hän on allekirjoittanut 12 (tiedot 1999 alkaen).

Uusimmat

Näytä loput 7
  • 25.2.2015 SiVM 24/2014 vp: Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla (KAA 2/2014 vp) – vastalause 3
  • 3.12.2014 SiVM 15/2014 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
  • 27.11.2014 SiVM 12/2014 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta – vastalause 1
  • 7.11.2013 SiVM 7/2013 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, vapaasta sivistystyöstä annetun lain 12 a §:n muuttamisesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännösten muuttamisesta – vastalause 1
  • 31.5.2013 SiVM 1/2013 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi – vastalause 1
  • 5.12.2012 SiVM 9/2012 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta – vastalause 1
  • 16.10.2012 SiVM 3/2012 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Taiteen edistämiskeskuksesta, valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta ja alueiden kehittämisestä annetun lain muuttamisesta

Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.

Tietojen lähteet ja rajat

Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.

Vastalause

Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).

Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Johannes Jansson, CC BY 2.5 DK, Wikimedia Commons, pienennetty.