Entinen kansanedustaja
Tapani Tölli
Keskustan eduskuntaryhmä
Tapani Tölli oli kansanedustajana 2003–2019. Edustajantoimi päättyi 16.4.2019.
Tausta
- Ammatti
- kunnanjohtaja, valtiotieteen maisteri
- Koulutus
- valtiotieteiden maisteri 1977
- Työura
Näytä kaikki, 4 kpl
- Aktuaari tullihallituksen ulkomaankauppaosastolla (1977–1984)
- Erikoissuunnittelija valtiokonttorin henkilöstöhallinto-osastolla (1984–1985)
- Asiamies (jaospäällikkö) Suomen Työnantajain Keskusliitossa (1985–1990)
- Kunnanjohtaja Tyrnävän kunnassa (1991–2013)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 7 kertaa vuodesta 1999: eduskuntavaalit 5, aluevaalit 1, kuntavaalit 1
Eduskuntavaalit: 5 kertaa, valittu 4
- 2015: KESK, Oulun vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 35 531,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2011: KESK, Oulun vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 46 147,79 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2007: KESK, Oulun vaalipiiri – valittu
- 2003: KESK, Oulun vaalipiiri – valittu
- 1999: KESK, Oulun vaalipiiri – ei valittu. Lähteessä ei erotella varalle jääneitä.
Aluevaalit: kerran, valittu 1
- 2022: KESK, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue – valittu. Kampanjan kulut 3 187,19 euroa
Kuntavaalit: kerran, valittu 0
- 2004: KESK, Sievi – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa. Tunnistettu nimen, puolueen ja vaalipiirin perusteella.
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 2003–2019
- Edustajana: 2003–2019
- Ryhmä: Keskusta 2003–2019
- Ministerinä: hallinto- ja kuntaministeri 2010–2011
- Eduskuntaryhmä
- Keskusta 2003–2019
- Tehtävät eduskuntaryhmässä
- Keskusta, työvaliokunta, jäsen, 2007–2008
- Ministerinä
- hallinto- ja kuntaministeri 2010–2011
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 33 kpl
- Tarkastusvaliokunta, varajäsen, 2018–2019
- Sosiaali- ja terveysvaliokunta, varajäsen, 2018
- Kansaneläkelaitoksen valtuutetut, varajäsen, 2018–2019
- Hallintovaliokunta, jäsen, 2018–2019
- Suomen Pankin tilintarkastajat, varajäsen, 2015–2019
- Tarkastusvaliokunta, jäsen, 2015–2018
- Puolustusvaliokunta, varajäsen, 2015–2018
- Perustuslakivaliokunta, varapuheenjohtaja, 2015–2019
- Sosiaali- ja terveysvaliokunta, varajäsen, 2015
- Sivistysvaliokunta, puheenjohtaja, 2015
- Puhemiesneuvosto, jäsen, 2015
- Kansainvälisten asiain foorumi, jäsen, 2015
- Hallinto- ja turvallisuusjaosto, jäsen, 2013–2015
- Kunta- ja terveysjaosto, jäsen, 2011–2015
- Hallinto- ja turvallisuusjaosto, puheenjohtaja, 2011–2013
- Valtiovarainvaliokunta, varajäsen, 2011–2015
- Perustuslakivaliokunta, jäsen, 2011–2015
- Kansaneläkelaitoksen valtuutetut, jäsen, 2010
- Kansainvälisten asiain foorumi, jäsen, 2007–2010
- Suuri valiokunta, varajäsen, 2007–2010
- Sosiaali- ja terveysvaliokunta, varajäsen, 2007–2010
- Perustuslakivaliokunta, jäsen, 2007–2010
- Ympäristövaliokunta, varajäsen, 2007
- Sivistysvaliokunta, jäsen, 2007
- Puhemiesneuvosto, jäsen, 2007–2010
- Hallintovaliokunta, puheenjohtaja, 2007–2010
- Suuri valiokunta, varajäsen, 2006–2007
- Suuri valiokunta, jäsen, 2006
- Suuri valiokunta, varajäsen, 2003–2006
- Perustuslakivaliokunta, varajäsen, 2003–2007
- Sosiaali- ja terveysvaliokunta, jäsen, 2003–2007
- Kansaneläkelaitoksen valtuutetut, varajäsen, 2003–2007
- Hallintovaliokunta, jäsen, 2003–2010
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 12 215 kertaa 4 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 12 977. Poissa hän oli 762 kertaa.
Vaalikausi 2015–2019
Paikalla 3 467 / 3 836 äänestyksessä, poissa 369.
Poikkesi 9 / 3 467 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2015–2019 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2011–2015
Paikalla 2 629 / 2 681 äänestyksessä, poissa 52.
Poikkesi 150 / 2 621 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2011–2015 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2007–2011
Paikalla 3 176 / 3 408 äänestyksessä, poissa 232.
Poikkesi 2 / 3 176 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2007–2011 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2003–2007
Paikalla 2 943 / 3 052 äänestyksessä, poissa 109.
Poikkesi 50 / 2 943 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 23 asiassa vuodesta 2003:
- 12
- 4
- 3
- 2
- 1
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 358 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.
Keskustelualoite
Edustajan puhemiesneuvostolle tekemä ehdotus aiheesta, josta eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun täysistunnossa.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Suullinen kysymys
Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.
Talousarvioaloite
Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.
Toimenpidealoite
Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 530 (2003–2019). Niistä 253 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 253
- 221
- 43
- 7
- 5
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Ministerinä (2010–2011) pidetyt puheenvuorot puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta ennen vuotta 2015, joten näiden vuosien määrä on vajaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Esittelypuheenvuoro
Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Tyyppi puuttuu aineistosta
Eduskunnan avoimessa datassa tämän puheenvuoron tyyppiä ei ole merkitty. Täysistunnon pöytäkirjassa näillä puheenvuoroilla ei ole tyyppimerkintää, kuten ei myöskään varsinaisilla puheenvuoroilla.
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Hän on allekirjoittanut 7 (tiedot 1999 alkaen).
Uusimmat
- 6.3.2015 PeVM 14/2014 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen perustuslain 25 §:n muuttamisesta – vastalause 2
- 7.6.2013 VaVM 9/2013 vp: Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014–2017 – vastalause 2
- 20.2.2013 PeVM 1/2013 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain 5 ja 11 §:n muuttamisesta – vastalause 2
- 12.12.2012 VaVM 38/2012 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista – vastalause 1
- 12.12.2011 VaVM 26/2011 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2012 – vastalause 2 /kesk
Näytä loput 2
- 21.10.2004 HaVM 14/2004 vp: Valtioneuvoston selonteko aluepolitiikasta 2004
- 11.12.2003 PeVM 6/2003 vp: Hallituksen esitys laiksi ekumeenisesta rukouspäiväjulistuksesta
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Soppakanuuna, CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commons, pienennetty.
