Siirry sisältöön

← Entiset kansanedustajat

Entinen kansanedustaja Jyrki Kasvi

Entinen kansanedustaja

Jyrki Kasvi

Vihreä eduskuntaryhmä

Jyrki Kasvi oli kansanedustajana 2003–2011 ja 2015–2019. Edustajantoimi päättyi 16.4.2019.

Kansanedustajana19.3.2003–19.4.2011, 22.4.2015–16.4.2019
VaalipiiritUudenmaan vaalipiiri 2003–2011, 2015–2019
Kuolinvuosi2021

Tausta

Ammatti
tekniikan tohtori, tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Koulutus
  • diplomi-insinööri, Teknillinen korkeakoulu 1995
  • tekniikan tohtori, Teknillinen korkeakoulu 2003
Työura
Näytä kaikki, 5 kpl
  • tutkimus- ja kehittämisjohtaja, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE ry
  • vapaa toimittaja (1985-)
  • tutkimusapulainen,Teknillinen korkeakoulu (1990–1995)
  • tutkija, Teknillinen korkeakoulu (1995–2003)
  • rahoitushakemusten ja tutkimusprojektien arvioija , EU:n IV ja V puiteohjelma (1999–2003)
Ehdokkaana vaaleissa
12 kertaa vuodesta 2000: eduskuntavaalit 5, kuntavaalit 5, eurovaalit 2
Eduskuntavaalit: 5 kertaa, valittu 3
  • 2019: VIHR, Uudenmaan vaalipiiri – ei valittu
  • 2015: VIHR, Uudenmaan vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 15 614,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
  • 2011: VIHR, Uudenmaan vaalipiiri – varalla. Kampanjan kulut 18 024,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
  • 2007: VIHR, Uudenmaan vaalipiiri – valittu
  • 2003: VIHR, Uudenmaan vaalipiiri – valittu
Kuntavaalit: 5 kertaa, valittu 4
  • 2017: VIHR, Espoo – valittu. Kampanjan kulut 2 230,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
  • 2012: VIHR, Espoo – valittu. Kampanjan kulut 350,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
  • 2008: VIHR, Espoo – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
  • 2004: VIHR, Espoo – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
  • 2000: VIHR, Espoo – valittu. Vuoden 2000 aineistossa ovat vain valitut.
Eurovaalit: 2 kertaa, valittu 0
  • 2014: VIHR, Koko maa – ei valittu
  • 2009: VIHR, Koko maa – ei valittu

Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Tietojen lähteet ja rajat

Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.

Ura eduskunnassa

Uran aikajana, 2003–2019

200520102015EdustajanaEdustajana 2003–2011Edustajana 2015–2019RyhmäVihreät 2003–2011VihreätVihreät 2015–2019Vihreät
  • Edustajana: 2003–2011, 2015–2019
  • Ryhmä: Vihreät 2003–2011, Vihreät 2015–2019
Eduskuntaryhmä
Vihreät 2003–2011, 2015–2019
Tehtävät eduskuntaryhmässä
Näytä kaikki, 2 kpl
  • Vihreät, 1. varapuheenjohtaja, 2006–2007
  • Vihreät, 2. varapuheenjohtaja, 2005–2006
Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 12 kpl
  • Yleisradio Oy:n hallintoneuvosto, jäsen, 2015–2019
  • Liikenne- ja viestintävaliokunta, jäsen, 2015–2019
  • Hallintovaliokunta, jäsen, 2015
  • Liikenne- ja viestintävaliokunta, jäsen, 2009–2011
  • Suuri valiokunta, varajäsen, 2007–2008
  • Kansliatoimikunta, varajäsen, 2007
  • Tulevaisuusvaliokunta, varapuheenjohtaja, 2007–2011
  • Hallintovaliokunta, varajäsen, 2006–2007
  • Hallintovaliokunta, jäsen, 2005–2006
  • Tulevaisuusvaliokunta, jäsen, 2003–2011
  • Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, varajäsen, 2003–2007
  • Liikenne- ja viestintävaliokunta, varajäsen, 2003–2007

Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.

Miten hän äänesti

Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.

Hän äänesti 8 704 kertaa 3 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 10 296. Poissa hän oli 1 592 kertaa.

Vaalikausi 2015–2019

EduskuntaryhmäVihreät
Läsnäolo äänestyksissä80,2 %

Paikalla 3 076 / 3 836 äänestyksessä, poissa 760.

Poikkeamat ryhmän linjasta1,6 %

Poikkesi 49 / 3 063 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 2015–2019 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Vaalikausi 2007–2011

EduskuntaryhmäVihreät
Läsnäolo äänestyksissä89,9 %

Paikalla 3 064 / 3 408 äänestyksessä, poissa 344.

Poikkeamat ryhmän linjasta0,1 %

Poikkesi 3 / 3 064 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 2007–2011 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Vaalikausi 2003–2007

EduskuntaryhmäVihreät
Läsnäolo äänestyksissä84,0 %

Paikalla 2 564 / 3 052 äänestyksessä, poissa 488.

Poikkeamat ryhmän linjasta9,0 %

Poikkesi 229 / 2 531 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.

Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.

Omat aloitteet ja kysymykset

Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.

Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 96 asiassa vuodesta 2003:

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 686 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).

Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.

Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.

Keskustelualoite

Edustajan puhemiesneuvostolle tekemä ehdotus aiheesta, josta eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun täysistunnossa.

Kirjallinen kysymys

Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.

Lakialoite

Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.

Suullinen kysymys

Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.

Talousarvioaloite

Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.

Toimenpidealoite

Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.

Puheenvuorot täysistunnossa

Täysistuntopuheenvuoroja 315 (2003–2019). Niistä 126 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.

Näytä erittely
  • 172
  • 126
  • 9
  • 8

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.

Varsinainen puheenvuoro

Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Vastauspuheenvuoro

Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.

Nopeatahtinen puheenvuoro

Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).

Ryhmäpuheenvuoro

Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Vastalauseet valiokunnan mietintöihin

Hän on allekirjoittanut 10 (tiedot 1999 alkaen).

Uusimmat

Näytä loput 5
  • 26.4.2016 LiVM 8/2016 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta (HE 18/2016 vp)
  • 19.11.2015 LiVM 9/2015 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 44/2015 vp)
  • 3.11.2015 LiVM 6/2015 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rautatielain ja ratalain muuttamisesta (HE 13/2015 vp)
  • 30.11.2005 HaVM 24/2005 vp: Hallituksen esitys laeiksi kuntien valtionosuuslain, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä eräiden muiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta – vastalause 2
  • 30.11.2005 HaVM 23/2005 vp: Hallituksen esitys laiksi kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta

Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.

Tietojen lähteet ja rajat

Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.

Vastalause

Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).

Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Sanna Pudas, CC BY 4.0, Wikimedia Commons, pienennetty.