Entinen kansanedustaja
Timo Soini
Sininen eduskuntaryhmä
Timo Soini oli kansanedustajana 2003–2019. Edustajantoimi päättyi 16.4.2019.
Tausta
- Ammatti
- valtiotieteiden maisteri
- Koulutus
- valtiotieteiden maisteri, Helsingin yliopisto 1988
- ylioppilas, Kaitaan lukio 1981
- Työura
- Työurasta ei ole tietoa eduskunnan aineistossa.
- Ehdokkaana vaaleissa
- 12 kertaa vuodesta 1999: eduskuntavaalit 4, kuntavaalit 4, eurovaalit 2, presidentinvaalit 2
Eduskuntavaalit: 4 kertaa, valittu 4
- 2015: PS, Uudenmaan vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 10 500,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2011: PS, Uudenmaan vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 13 200,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2007: PS, Uudenmaan vaalipiiri – valittu
- 2003: PS, Uudenmaan vaalipiiri – valittu
Kuntavaalit: 4 kertaa, valittu 3
- 2017: PS, Espoo – valittu. Kampanjan kulut 3 600,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2012: PS, Espoo – valittu. Ilmoituksen mukaan vaalirahoitus enintään 800 euroa.
- 2008: PS, Espoo – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
- 2004: Espoon Sitoutumattomien yhteislista, Espoo – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
Eurovaalit: 2 kertaa, valittu 1
- 2009: PS, Koko maa – valittu
- 1999: PS, Koko maa – ei valittu. Lähteessä ei erotella varalle jääneitä.
Presidentinvaalit: 2 kertaa, valittu 0
- 2012: PS, Koko maa – ei valittu. Kampanjan kulut 350 106,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2006: , Koko maa – ei valittu
- Puolue tai lista ehdokkuuksissa
- PS 1999–2003 → ESPOONSITOUTUMATTOMIENYHTEISLISTA 2004 → 2006 → PS 2007–2017
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Koulutus ja työura ovat edustajan eduskunnalle antamia tietoja. Kaikki edustajat eivät ole antaneet niitä.
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 2003–2019
- Edustajana: 2003–2019
- Ryhmä: Perussuomalaiset 2003–2009, Perussuomalaiset 2011–2017, Siniset 2017–2019
- Ministerinä: ulkoasiainministeri 2015–2017, ulkoministeri 2018–2019
- Keskeytys: Europarlamentin jäsenyys 2009–2011
- Eduskuntaryhmät
- Perussuomalaiset 2003–2009 → Perussuomalaiset 2011–2017 → Siniset 2017–2019
- Tehtävät eduskuntaryhmässä
Näytä kaikki, 2 kpl
- Perussuomalaiset, työvaliokunta, jäsen, 2011–2017
- Perussuomalaiset, varapuheenjohtaja, 2007–2009
- Ministerinä
- ulkoasiainministeri 2015–2017
- ulkoministeri 2018–2019
- Euroopan parlamentissa
- Euroopan parlamentin jäsen 13.7.2009–19.4.2011 (1 v 9 kk). Sen ajan hänen tilallaan kansanedustajana oli varaedustaja Pietari Jääskeläinen.
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 16 kpl
- Puhemiesneuvosto, ensimmäinen varapuhemies, 2015
- Puhemiehistö, ensimmäinen varapuhemies, 2015
- Kansliatoimikunta, ensimmäinen varapuhemies, 2015
- Kansainvälisten asiain foorumi, ensimmäinen varapuhemies, 2015
- Aasian ja Euroopan parlamentaarisen kokouksen Suomen valtuuskunta, jäsen, 2011–2012
- Ulkoasiainvaliokunta, puheenjohtaja, 2011–2015
- Suuri valiokunta, varajäsen, 2011–2015
- Puhemiesneuvosto, jäsen, 2011–2015
- Kansainvälisten asiain foorumi, jäsen, 2011–2015
- Ulkopoliittisen instituutin neuvottelukunta, jäsen, 2007–2011
- Suuren valiokunnan työjaosto, jäsen, 2007–2009
- Suuri valiokunta, jäsen, 2007–2009
- Lakivaliokunta, varajäsen, 2007–2009
- Parlamenttienvälinen liitto IPU, Suomen ryhmän johtokunta, varajäsen, 2003–2009
- Suuri valiokunta, varajäsen, 2003–2007
- Lakivaliokunta, jäsen, 2003–2007
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 10 263 kertaa 4 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 11 179. Poissa hän oli 916 kertaa.
Vaalikausi 2015–2019
Paikalla 3 383 / 3 836 äänestyksessä, poissa 453.
Poikkesi 9 / 3 383 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja. Ryhmittäin: Perussuomalaiset 0 / 1 230, Siniset 9 / 2 153.
Kauden 2015–2019 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2011–2015
Paikalla 2 494 / 2 681 äänestyksessä, poissa 187.
Poikkesi 114 / 2 492 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2011–2015 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2007–2011
Euroopan parlamentin jäsen 13.7.2009–19.4.2011 (1 v 9 kk). Sen ajan hänen tilallaan kansanedustajana oli varaedustaja Pietari Jääskeläinen.
Paikalla 1 450 / 1 610 äänestyksessä, poissa 160 – mukana vain osassa kauden 3 408 äänestyksestä.
Poikkesi 23 / 1 438 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2007–2011 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2003–2007
Paikalla 2 936 / 3 052 äänestyksessä, poissa 116.
Poikkesi 63 / 2 846 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 242 asiassa vuodesta 2003:
- 113
- 55
- 35
- 30
- 5
- 4
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 927 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Lisätalousarvioaloite
Ehdotus muutoksesta valtion lisätalousarvioon.
Suullinen kysymys
Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.
Talousarvioaloite
Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.
Välikysymys
Opposition kysymys hallitukselle. Siitä keskustellaan täysistunnossa, ja lopuksi äänestetään hallituksen luottamuksesta.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 1 287 (2003–2019). Niistä 760 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 760
- 365
- 55
- 21
- 16
- 70
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Varapuhemiehenä (2015) hän johti istuntoja eikä yleensä osallistunut keskusteluun, joten näiltä vuosilta puheenvuoroja on vähän tai ei lainkaan.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Esittelypuheenvuoro
Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Tyyppi puuttuu aineistosta
Eduskunnan avoimessa datassa tämän puheenvuoron tyyppiä ei ole merkitty. Täysistunnon pöytäkirjassa näillä puheenvuoroilla ei ole tyyppimerkintää, kuten ei myöskään varsinaisilla puheenvuoroilla.
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Hän on allekirjoittanut 13 (tiedot 1999 alkaen).
Uusimmat
- 17.6.2014 UaVM 9/2014 vp: Valtioneuvoston selonteko kehityspolitiikan vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta – Kohti reilumpaa maailmaa ilman köyhyyttä – vastalause 1
- 5.12.2012 UaVM 14/2012 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle Kroatian liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kroatian tasavallan välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain kumoamisesta
- 15.11.2011 UaVM 2/2011 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
- 20.5.2009 SuVM 1/2009 vp: Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta – vastalause 3
- 8.2.2007 LaVM 32/2006 vp: Hallituksen esitys luottotietolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi
Näytä loput 8
- 29.11.2006 LaVM 21/2006 vp: Hallituksen esitys laiksi rikoslain 2 a luvun 6 §:n muuttamisesta
- 13.6.2006 LaVM 10/2006 vp: Hallituksen esitys kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ihmiskauppaa ja maahanmuuttajien salakuljetusta koskevien lisäpöytäkirjojen hyväksymisestä ja niiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä laeiksi rikoslain 20 luvun ja järjestyslain 7 ja 16 §:n muuttamisesta – vastalause 3
- 29.11.2005 LaVM 16/2005 vp: Hallituksen esitys rikosvahinkolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
- 22.11.2005 LaVM 14/2005 vp: Hallituksen esitys laeiksi rikesakkomenettelystä annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta ajoneuvon haltijan vastuun toteuttamiseksi automaattisessa liikennevalvonnassa
- 14.10.2005 LaVM 12/2005 vp: Hallituksen esitys sakon muuntorangaistusta koskevien säännösten muuttamiseksi
- 31.5.2005 LaVM 5/2005 vp: Hallituksen esitys laiksi käräjäoikeuslain muuttamisesta
- 10.6.2004 LaVM 6/2004 vp: Hallituksen esitys perintökaaren velkavastuusäännöstön muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
- 26.5.2004 SuVM 2/2004 vp: Hallituksen esitys laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Soppakanuuna, CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commons, pienennetty.
