Siirry sisältöön

← Entiset kansanedustajat

Entinen kansanedustaja Jan Vapaavuori

Entinen kansanedustaja

Jan Vapaavuori

Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä

Jan Vapaavuori oli kansanedustajana 2003–2015. Edustajantoimi päättyi 21.4.2015.

Kansanedustajana19.3.2003–21.4.2015
VaalipiiriHelsingin vaalipiiri 2003–2015

Tausta

Ammatti
oikeustieteen kandidaatti
Koulutus
oikeustieteen kandidaatti, Helsingin yliopisto 1989
Työura
Näytä kaikki, 8 kpl
  • Helsingin yliopiston vertailevan oikeustieteen vs. assistentti (1990–1991)
  • kansainvälisen talousoikeuden instituutin tutkija (1991–1992)
  • Kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotussihteeri (1992–1993)
  • ulkomaankauppaministeri Salolaisen erityisavustaja (1993–1995)
  • oikeusministeri Niinistön erityisavustaja (1995–1995)
  • Kokoomuksen kansainvälisten asiain sihteeri (1995–1999)
  • ulkomaankauppaministeri Sasin erityisavustaja (1999–2001)
  • Track & Field Finland Oy: toimitusjohtaja (2001–2003)
Ehdokkaana vaaleissa
9 kertaa vuodesta 1996: kuntavaalit 6, eduskuntavaalit 3
Kuntavaalit: 6 kertaa, valittu 5
  • 2017: KOK, Helsinki – valittu. Kampanjan kulut 61 655,32 euroa (kopio Internet-arkistosta)
  • 2012: KOK, Helsinki – valittu. Kampanjan kulut 13 297,89 euroa (kopio Internet-arkistosta)
  • 2008: KOK, Helsinki – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
  • 2004: KOK, Helsinki – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
  • 2000: KOK, Helsinki – valittu. Vuoden 2000 aineistossa ovat vain valitut.
  • 1996: KOK, Helsinki – valittu. Vuoden 1996 aineistossa ovat vain valitut.
Eduskuntavaalit: 3 kertaa, valittu 3
  • 2011: KOK, Helsingin vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 56 506,18 euroa (kopio Internet-arkistosta)
  • 2007: KOK, Helsingin vaalipiiri – valittu
  • 2003: KOK, Helsingin vaalipiiri – valittu

Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Tietojen lähteet ja rajat

Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.

Ura eduskunnassa

Uran aikajana, 2003–2015

200520102015EdustajanaEdustajana 2003–2015RyhmäKokoomus 2003–2015KokoomusMinisterinäasuntoministeri 2007–2010ministeri ulkoasiainministeriössä 2007–2010ministeri valtioneuvoston kansliassa 2010asuntoministeri 2010–2011ministeri ulkoasiainministeriössä 2010–2011ministeri valtioneuvoston kansliassa 2010–2011elinkeinoministeri 2012–2014elinkeinoministeri 2014–2015
  • Edustajana: 2003–2015
  • Ryhmä: Kokoomus 2003–2015
  • Ministerinä: asuntoministeri 2007–2010, ministeri ulkoasiainministeriössä 2007–2010, ministeri valtioneuvoston kansliassa 2010, asuntoministeri 2010–2011, ministeri ulkoasiainministeriössä 2010–2011, ministeri valtioneuvoston kansliassa 2010–2011, elinkeinoministeri 2012–2014, elinkeinoministeri 2014–2015
Eduskuntaryhmä
Kokoomus 2003–2015
Tehtävät eduskuntaryhmässä
Näytä kaikki, 2 kpl
  • Kokoomus, puheenjohtaja, 2011–2012
  • Kokoomus, varapuheenjohtaja, 2006–2007
Ministerinä
  • asuntoministeri 2007–2011
  • ministeri ulkoasiainministeriössä 2007–2011
  • ministeri valtioneuvoston kansliassa 2010–2011
  • elinkeinoministeri 2012–2015
Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 13 kpl
  • Ulkoasiainvaliokunta, varajäsen, 2011–2012
  • Suuri valiokunta, jäsen, 2011–2012
  • Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, varajäsen, 2011–2013
  • Eduskunnan pankkivaltuusto, jäsen, 2011–2012
  • Ulkoasiainvaliokunta, varajäsen, 2007
  • Puhemiesneuvosto, jäsen, 2007
  • Perustuslakivaliokunta, puheenjohtaja, 2007
  • Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, varajäsen, 2006–2007
  • Perustuslakivaliokunta, jäsen, 2005–2007
  • Talousvaliokunta, varajäsen, 2003–2007
  • Suuri valiokunta, jäsen, 2003–2007
  • Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, jäsen, 2003–2006
  • Lakivaliokunta, jäsen, 2003–2005

Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.

Miten hän äänesti

Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.

Hän äänesti 7 966 kertaa 3 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 9 141. Poissa hän oli 1 175 kertaa.

Vaalikausi 2011–2015

EduskuntaryhmäKokoomus
Läsnäolo äänestyksissä80,3 %

Paikalla 2 153 / 2 681 äänestyksessä, poissa 528.

Poikkeamat ryhmän linjasta0,1 %

Poikkesi 2 / 2 153 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 2011–2015 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Vaalikausi 2007–2011

EduskuntaryhmäKokoomus
Läsnäolo äänestyksissä86,6 %

Paikalla 2 953 / 3 408 äänestyksessä, poissa 455.

Poikkeamat ryhmän linjasta0,1 %

Poikkesi 3 / 2 953 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 2007–2011 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Vaalikausi 2003–2007

EduskuntaryhmäKokoomus
Läsnäolo äänestyksissä93,7 %

Paikalla 2 860 / 3 052 äänestyksessä, poissa 192.

Poikkeamat ryhmän linjasta10,1 %

Poikkesi 289 / 2 850 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.

Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.

Omat aloitteet ja kysymykset

Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.

Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 19 asiassa vuodesta 2003:

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 164 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).

Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.

Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.

Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.

Kirjallinen kysymys

Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.

Lakialoite

Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.

Suullinen kysymys

Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.

Talousarvioaloite

Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.

Puheenvuorot täysistunnossa

Täysistuntopuheenvuoroja 119 (2003–2012). Niistä 51 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.

Näytä erittely
  • 54
  • 51
  • 8
  • 6

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Ministerinä (2007–2011, 2012–2015) pidetyt puheenvuorot puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta ennen vuotta 2015, joten näiden vuosien määrä on vajaa.

Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.

Varsinainen puheenvuoro

Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Vastauspuheenvuoro

Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.

Ryhmäpuheenvuoro

Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Nopeatahtinen puheenvuoro

Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).

Vastalauseet valiokunnan mietintöihin

Hän on allekirjoittanut 3 (tiedot 1999 alkaen).

Uusimmat

Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.

Tietojen lähteet ja rajat

Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.

Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.

Vastalause

Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).

Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Lottaba, CC BY-SA 4.0, Wikimedia Commons, pienennetty.