Entinen kansanedustaja
Anne Holmlund
Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Anne Holmlund oli kansanedustajana 2002–2015. Edustajantoimi päättyi 21.4.2015.
Tausta
- Ammatti
- taloussihteeri
- Koulutus
- ylioppilas, Porin Lyseo 1983
- ylioppilasmerkonomi, Porin kauppaoppilaitos 1987
- Työura
- Kiinteistösijoitus- ja vuokraustoimintaa Porissa (1983-)
- Kauppahuone Ilmari Holmlund / Holmlund Ky, myyntisihteeri (1983–1986)
- Automaalaamo Peltomaa Ky, taloussihteeri (1987-)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 16 kertaa vuodesta 1996: kuntavaalit 8, eduskuntavaalit 6, aluevaalit 2
Kuntavaalit: 8 kertaa, valittu 7
- 2025: KOK, Ulvila – valittu. Kampanjan kulut 9 823,35 euroa
- 2021: KOK, Ulvila – valittu. Kampanjan kulut 5 601,98 euroa
- 2017: KOK, Ulvila – valittu. Kampanjan kulut 4 730,84 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2012: KOK, Ulvila – valittu. Kampanjan kulut 3 053,73 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2008: KOK, Ulvila – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
- 2004: KOK, Ulvila – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
- 2000: KOK, Ulvila – valittu. Vuoden 2000 aineistossa ovat vain valitut.
- 1996: KOK, Ulvila – valittu. Vuoden 1996 aineistossa ovat vain valitut.
Eduskuntavaalit: 6 kertaa, valittu 3
- 2023: KOK, Satakunnan vaalipiiri – ei valittu
- 2019: KOK, Satakunnan vaalipiiri – ei valittu
- 2011: KOK, Satakunnan vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 36 161,61 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2007: KOK, Satakunnan vaalipiiri – valittu
- 2003: KOK, Satakunnan vaalipiiri – valittu
- 1999: KOK, Satakunnan vaalipiiri – varalla. Nousi eduskuntaan varaedustajana kesken vaalikauden (eduskunnan avoin data, edustajakaudet).
Aluevaalit: 2 kertaa, valittu 2
- 2025: KOK, Satakunnan hyvinvointialue – valittu. Kampanjan kulut 9 823,35 euroa
- 2022: KOK, Satakunnan hyvinvointialue – valittu. Kampanjan kulut 6 732,72 euroa
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 2002–2015
- Edustajana: 2002–2015
- Ryhmä: Kokoomus 2002–2015
- Ministerinä: sisäasiainministeri 2007–2010, sisäasiainministeri 2010–2011
- Eduskuntaryhmä
- Kokoomus 2002–2015
- Tehtävät eduskuntaryhmässä
- Kokoomus, varapuheenjohtaja, 2007
- Ministerinä
- sisäasiainministeri 2007–2011
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 20 kpl
- Hallintovaliokunta, jäsen, 2014–2015
- Hallintovaliokunta, varajäsen, 2011–2014
- Suuri valiokunta, varajäsen, 2011–2015
- Puhemiesneuvosto, jäsen, 2011–2015
- Lakivaliokunta, puheenjohtaja, 2011–2015
- Kansainvälisten asiain foorumi, jäsen, 2011–2015
- Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, puheenjohtaja, 2007
- Puolustusvaliokunta, varajäsen, 2007
- Puhemiesneuvosto, jäsen, 2007
- Lakivaliokunta, jäsen, 2006–2007
- Kansaneläkelaitoksen valtuutetut, jäsen, 2006–2007
- Sosiaali- ja terveysvaliokunta, varajäsen, 2006
- Perustuslakivaliokunta, varajäsen, 2004–2007
- Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, varapuheenjohtaja, 2003–2007
- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, jäsen, 2003–2004
- Kansaneläkelaitoksen valtuutetut, varajäsen, 2003–2006
- Ympäristövaliokunta, jäsen, 2002–2003
- Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, jäsen, 2002–2007
- Perustuslakivaliokunta, varajäsen, 2002–2003
- Hallintovaliokunta, varajäsen, 2002–2003
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 8 434 kertaa 4 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 9 625. Poissa hän oli 1 191 kertaa.
Vaalikausi 2011–2015
Paikalla 2 629 / 2 681 äänestyksessä, poissa 52.
Poikkesi 4 / 2 629 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2011–2015 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2007–2011
Paikalla 2 561 / 3 408 äänestyksessä, poissa 847.
Poikkesi 4 / 2 561 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2007–2011 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2003–2007
Paikalla 2 804 / 3 052 äänestyksessä, poissa 248.
Poikkesi 243 / 2 793 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 1999–2003
Nousi eduskuntaan 4.2.2002, Olli-Pekka Heinosen tilalle.
Paikalla 440 / 484 äänestyksessä, poissa 44 – mukana vain osassa kauden 1 260 äänestyksestä.
Poikkesi 20 / 440 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 1999–2003 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 115 asiassa vuodesta 2002:
- 57
- 35
- 11
- 7
- 4
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 406 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Lisätalousarvioaloite
Ehdotus muutoksesta valtion lisätalousarvioon.
Suullinen kysymys
Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.
Talousarvioaloite
Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.
Toimenpidealoite
Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 283 (2002–2015). Niistä 38 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 200
- 39
- 38
- 4
- 2
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Ministerinä (2007–2011) pidetyt puheenvuorot puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta ennen vuotta 2015, joten näiden vuosien määrä on vajaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Esittelypuheenvuoro
Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Hän on allekirjoittanut 9 (tiedot 1999 alkaen).
Uusimmat
- 8.2.2007 LaVM 32/2006 vp: Hallituksen esitys luottotietolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi
- 2.2.2007 LaVM 30/2006 vp: Hallituksen esitys ryhmäkannelaiksi ja laiksi Kuluttajavirastosta annetun lain muuttamisesta – vastalause 2
- 26.1.2007 TyVM 15/2006 vp: Hallituksen esitys laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi – vastalause 3
- 26.1.2007 TyVM 15/2006 vp: Hallituksen esitys laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi – vastalause 1
- 6.6.2006 StVM 12/2006 vp: Hallituksen esitys laiksi toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta – vastalause 3
Näytä loput 4
- 18.5.2006 TyVM 4/2006 vp: Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta – vastalause 1
- 7.4.2006 StVM 9/2006 vp: Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi – vastalause 1
- 1.12.2004 TyVM 15/2004 vp: Hallituksen esitys laiksi työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
- 10.12.2003 TyVM 9/2003 vp: Hallituksen esitys laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi – vastalause 2
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Ville Oksanen, CC BY-SA 2.0, Wikimedia Commons, pienennetty.
