Siirry sisältöön

← Entiset kansanedustajat

Entinen kansanedustaja Olli Nepponen

Entinen kansanedustaja

Olli Nepponen

Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä

Olli Nepponen oli kansanedustajana 1999–2011. Edustajantoimi päättyi 19.4.2011.

Kansanedustajana24.3.1999–19.4.2011
VaalipiiritMikkelin vaalipiiri 1999–2003 → Etelä-Savon vaalipiiri 2003–2011

Tausta

Ammatti
prikaatikenraali, yleisesikuntaupseeri
Koulutus
  • kapteenikurssi 1965
  • upseerin virkatutkinto 1962
  • valtakunnallinen maanpuolustuskurssi 1985
  • yleisesikuntaupseerin tutkinto 1975
  • ylemmän päällystön kurssi 1981
  • ylimmän johdon kurssi 1993
  • ylioppilas 1959
Työura
Näytä kaikki, 11 kpl
  • Sotakorkeakoulun opiskelilja
  • Hämeen Jääkäripataljoonan kouluttaja (1962–1963)
  • Kanta-Aliupseerikoulun kouluttaja (1963–1964)
  • Laskuvarjojääkärikoulun kouluttaja (1964–1967)
  • Kadettikoulun opettaja (1967–1973)
  • Pääesikunnan operatiivisen osaston osastoesiupseeri (1975–1981)
  • Karjalan Prikaatin Jääkäripataljoonan komentaja (1981–1983)
  • Karjalan Prikaatin esikuntapäällikkö (1983–1984)
  • Pääesikunnan tiedotusosaston päällikkö (1984–1988)
  • Porin Prikaatin komentaja (1988–1992)
  • Mikkelin Sotilasläänin komentaja (1993–1998)
Ehdokkaana vaaleissa
8 kertaa vuodesta 1999: eduskuntavaalit 4, kuntavaalit 4
Eduskuntavaalit: 4 kertaa, valittu 3
  • 2011: KOK, Etelä-Savon vaalipiiri – varalla. Kampanjan kulut 32 396,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
  • 2007: KOK, Etelä-Savon vaalipiiri – valittu
  • 2003: KOK, Etelä-Savon vaalipiiri – valittu
  • 1999: KOK, Mikkelin vaalipiiri – valittu
Kuntavaalit: 4 kertaa, valittu 3
  • 2012: KOK, Mikkeli – valittu. Kampanjan kulut 4 195,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
  • 2008: KOK, Mikkeli – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
  • 2004: KOK, Mikkeli – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
  • 2000: KOK, Mikkeli – valittu. Vuoden 2000 aineistossa ovat vain valitut.

Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Tietojen lähteet ja rajat

Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.

Ura eduskunnassa

Uran aikajana, 1999–2011

200020052010EdustajanaEdustajana 1999–2011RyhmäKokoomus 1999–2011Kokoomus
  • Edustajana: 1999–2011
  • Ryhmä: Kokoomus 1999–2011
Eduskuntaryhmä
Kokoomus 1999–2011
Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 21 kpl
  • Maatalousjaosto, lisäjäsen, 2008–2011
  • Pohjois-Atlantin liiton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, jäsen, 2007–2008
  • Suomen Pankin tilintarkastajat, puheenjohtaja, 2007–2010
  • Työ- ja elinkeinojaosto, jäsen, 2007–2011
  • Hallinto- ja turvallisuusjaosto, puheenjohtaja, 2007–2011
  • Ulkoasiainvaliokunta, varajäsen, 2007–2008
  • Valtiovarainvaliokunta, jäsen, 2007–2011
  • Puolustusvaliokunta, varapuheenjohtaja, 2007–2011
  • Hallinto- ja tarkastusjaosto, lisäjäsen, 2006–2007
  • Länsi-Euroopan unionin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, jäsen, 2005–2007
  • Turvallisuus- ja puolustusjaosto, lisäjäsen, 2003–2007
  • Maatalousjaosto, jäsen, 2003–2007
  • Valtiovarainvaliokunta, varajäsen, 2003–2007
  • Maa- ja metsätalousvaliokunta, varajäsen, 2003–2007
  • Suomen Pankin tilintarkastajat, varajäsen, 2003–2007
  • Talousvaliokunta, jäsen, 2000–2003
  • Eduskunnan tilintarkastajat, varajäsen, 2000–2003
  • Maa- ja metsätalousvaliokunta, jäsen, 1999–2003
  • Puolustusvaliokunta, jäsen, 1999–2011
  • Maa- ja metsätalousvaliokunta, varajäsen, 1999
  • Liikenne- ja viestintävaliokunta, varajäsen, 1999–2003

Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.

Miten hän äänesti

Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.

Hän äänesti 7 087 kertaa 3 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 7 720. Poissa hän oli 633 kertaa.

Vaalikausi 2007–2011

EduskuntaryhmäKokoomus
Läsnäolo äänestyksissä90,1 %

Paikalla 3 069 / 3 408 äänestyksessä, poissa 339.

Poikkeamat ryhmän linjasta0,2 %

Poikkesi 5 / 3 069 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 2007–2011 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Vaalikausi 2003–2007

EduskuntaryhmäKokoomus
Läsnäolo äänestyksissä92,1 %

Paikalla 2 810 / 3 052 äänestyksessä, poissa 242.

Poikkeamat ryhmän linjasta13,0 %

Poikkesi 363 / 2 799 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Vaalikausi 1999–2003

EduskuntaryhmäKokoomus
Läsnäolo äänestyksissä95,9 %

Paikalla 1 208 / 1 260 äänestyksessä, poissa 52.

Poikkeamat ryhmän linjasta2,5 %

Poikkesi 30 / 1 208 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 1999–2003 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.

Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.

Omat aloitteet ja kysymykset

Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.

Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 264 asiassa vuodesta 1999:

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 603 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).

Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.

Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.

Kirjallinen kysymys

Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.

Lakialoite

Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.

Lisätalousarvioaloite

Ehdotus muutoksesta valtion lisätalousarvioon.

Suullinen kysymys

Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.

Talousarvioaloite

Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.

Toimenpidealoite

Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.

Puheenvuorot täysistunnossa

Täysistuntopuheenvuoroja 543 (1999–2011). Niistä 252 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.

Näytä erittely
  • 252
  • 250
  • 18
  • 18
  • 5

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.

Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1999, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.

Vastauspuheenvuoro

Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.

Varsinainen puheenvuoro

Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Esittelypuheenvuoro

Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Nopeatahtinen puheenvuoro

Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).

Ryhmäpuheenvuoro

Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Vastalauseet valiokunnan mietintöihin

Hän on allekirjoittanut 14 (tiedot 1999 alkaen).

Uusimmat

Näytä loput 9
  • 8.12.2005 VaVM 44/2005 vp: Hallituksen esitys laiksi varallisuusverolain kumoamisesta ja laiksi varojen arvostamisesta verotuksessa sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi – vastalause 2
  • 8.12.2005 VaVM 43/2005 vp: Hallituksen esitys metsäverotuksen siirtymäkauden päättymisestä johtuviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön
  • 15.6.2005 VaVM 18/2005 vp: Hallituksen esitys laiksi Euroopan talousalueelta saadusta osingosta suoritetun veron palauttamisesta eräissä tapauksissa – vastalause 1
  • 22.4.2005 VaVM 4/2005 vp: Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2006–2009 – vastalause 2
  • 14.12.2004 VaVM 41/2004 vp: Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2005 – vastalause 1
  • 23.11.2004 VaVM 29/2004 vp: Hallituksen esitys vuoden 2004 kolmanneksi lisätalousarvioksi – vastalause 1
  • 17.6.2004 VaVM 9/2004 vp: Hallituksen esitys vapaaehtoisten eläkevakuutusten tuloverotusta koskevien säännöksien uudistamiseksi – vastalause 1
  • 17.6.2004 VaVM 10/2004 vp: Hallituksen esitys vuoden 2004 lisätalousarvioksi – vastalause 1
  • 9.12.2003 VaVM 39/2003 vp: Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2004 – vastalause 2

Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.

Tietojen lähteet ja rajat

Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.

Vastalause

Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).

Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Juha K. Kairikko, Suomen Metsästysmuseo, CC BY-NC-ND 4.0, Finna, pienennetty.