Siirry sisältöön

← Entiset kansanedustajat

Entinen kansanedustaja Kalervo Kummola

Entinen kansanedustaja

Kalervo Kummola

Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä

Kalervo Kummola oli kansanedustajana 1999–2003. Edustajantoimi päättyi 18.3.2003.

Kansanedustajana24.3.1999–18.3.2003
VaalipiiriPirkanmaan vaalipiiri 1999–2003

Tausta

Ammatti
toimitusjohtaja
Koulutus
  • Intermediate Certificate, Keira Boys' High School 1962
  • keskikoulu 1963
  • merkonomi 1965
Työura
Näytä kaikki, 7 kpl
  • Suomen Unilever, hallinto-osasto (1966–1973)
  • Turun Palloseuran markkinointipäällikkö (1973–1975)
  • jääkiekon SM-liigan toimitusjohtaja (1975–1987)
  • oy VipVisionin toimitusjohtaja (1987–1997)
  • oy Vip Holdingin toimitusjohtaja (1996-)
  • oy Vip Enterprises, toimitusjohtaja (1998–1999)
  • oy Vip Enterprises, hallituksen puheenjohtaja (1999-)
Ehdokkaana vaaleissa
8 kertaa vuodesta 1996: kuntavaalit 5, eduskuntavaalit 2, aluevaalit 1
Kuntavaalit: 5 kertaa, valittu 5
  • 2025: KOK, Tampere – valittu. Kampanjan kulut 47 544,08 euroa
  • 2021: KOK, Tampere – valittu. Kampanjan kulut 24 840,00 euroa
  • 2017: KOK, Tampere – valittu. Kampanjan kulut 15 241,62 euroa (kopio Internet-arkistosta)
  • 2000: KOK, Tampere – valittu. Vuoden 2000 aineistossa ovat vain valitut.
  • 1996: KOK, Tampere – valittu. Vuoden 1996 aineistossa ovat vain valitut.
Eduskuntavaalit: 2 kertaa, valittu 1
  • 2003: KOK, Pirkanmaan vaalipiiri – varalla
  • 1999: KOK, Pirkanmaan vaalipiiri – valittu
Aluevaalit: kerran, valittu 1
  • 2022: KOK, Pirkanmaan hyvinvointialue – valittu. Kampanjan kulut 8 150,00 euroa

Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Tietojen lähteet ja rajat

Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.

Ura eduskunnassa

Uran aikajana, 1999–2003

19992000200120022003EdustajanaEdustajana 1999–2003RyhmäKokoomus 1999–2003Kokoomus
  • Edustajana: 1999–2003
  • Ryhmä: Kokoomus 1999–2003
Eduskuntaryhmä
Kokoomus 1999–2003
Tehtävät eduskuntaryhmässä
Kokoomus, 1. varapuheenjohtaja, 2002–2003
Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 6 kpl
  • Suuri valiokunta, jäsen, 2001–2003
  • Suomen Pankin tilintarkastajat, varajäsen, 2000–2002
  • Ympäristövaliokunta, jäsen, 2000
  • Talousvaliokunta, jäsen, 1999–2003
  • Puolustusvaliokunta, varajäsen, 1999–2003
  • Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, jäsen, 1999

Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.

Miten hän äänesti

Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.

Hän äänesti 1 154 kertaa 1 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 1 260. Poissa hän oli 106 kertaa.

Vaalikausi 1999–2003

EduskuntaryhmäKokoomus
Läsnäolo äänestyksissä91,6 %

Paikalla 1 154 / 1 260 äänestyksessä, poissa 106.

Poikkeamat ryhmän linjasta3,0 %

Poikkesi 35 / 1 154 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 1999–2003 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.

Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.

Omat aloitteet ja kysymykset

Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.

Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 21 asiassa vuodesta 1999:

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 110 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).

Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.

Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.

Kirjallinen kysymys

Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.

Lakialoite

Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.

Suullinen kysymys

Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.

Talousarvioaloite

Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.

Toimenpidealoite

Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.

Puheenvuorot täysistunnossa

Täysistuntopuheenvuoroja 68 (1999–2003). Niistä 24 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.

Näytä erittely
  • 39
  • 24
  • 3
  • 2

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.

Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1999, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.

Varsinainen puheenvuoro

Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Vastauspuheenvuoro

Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.

Ryhmäpuheenvuoro

Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Nopeatahtinen puheenvuoro

Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).

Vastalauseet valiokunnan mietintöihin

Ei (tiedot 1999 alkaen).

Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.

Tietojen lähteet ja rajat

Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.

Vastalause

Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).

Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Soppakanuuna, CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commons, pienennetty.