Entinen kansanedustaja
Rakel Hiltunen
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Rakel Hiltunen oli kansanedustajana 1999–2015. Edustajantoimi päättyi 21.4.2015.
Tausta
- Ammatti
- kaupunkineuvos
- Koulutus
- valt.yo
- ylioppilas 1963
- Työura
- sosiaalihoitaja Kuulonhuoltoliitossa (1971–1978)
- Lomakotien liitto ry:n toimitusjohtaja (1978–2003)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 8 kertaa vuodesta 1996: eduskuntavaalit 4, kuntavaalit 4
Eduskuntavaalit: 4 kertaa, valittu 4
- 2011: SDP, Helsingin vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 18 546,51 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2007: SDP, Helsingin vaalipiiri – valittu
- 2003: SDP, Helsingin vaalipiiri – valittu
- 1999: SDP, Helsingin vaalipiiri – valittu
Kuntavaalit: 4 kertaa, valittu 3
- 2008: SDP, Helsinki – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
- 2004: SDP, Helsinki – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
- 2000: SDP, Helsinki – valittu. Vuoden 2000 aineistossa ovat vain valitut.
- 1996: SDP, Helsinki – valittu. Vuoden 1996 aineistossa ovat vain valitut.
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 1999–2015
- Edustajana: 1999–2015
- Ryhmä: SDP 1999–2015
- Eduskuntaryhmä
- SDP 1999–2015
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 10 kpl
- Ympäristövaliokunta, varapuheenjohtaja, 2011–2015
- Ympäristövaliokunta, puheenjohtaja, 2008–2009
- Puhemiesneuvosto, jäsen, 2008–2009
- Kansainvälisten asiain foorumi, jäsen, 2008–2009
- Ulkoasiainvaliokunta, jäsen, 2007
- Perustuslakivaliokunta, varajäsen, 2007
- Ympäristövaliokunta, jäsen, 1999–2015
- Lakivaliokunta, varajäsen, 1999–2007
- Hallintovaliokunta, jäsen, 1999–2015
- Valitsijamiehet, jäsen, 1999–2000
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 9 531 kertaa 4 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 10 401. Poissa hän oli 870 kertaa.
Vaalikausi 2011–2015
Paikalla 2 601 / 2 681 äänestyksessä, poissa 80.
Poikkesi 2 / 2 601 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2011–2015 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2007–2011
Paikalla 2 795 / 3 408 äänestyksessä, poissa 613.
Poikkesi 196 / 2 788 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2007–2011 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2003–2007
Paikalla 2 941 / 3 052 äänestyksessä, poissa 111.
Poikkesi 105 / 2 939 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 1999–2003
Paikalla 1 194 / 1 260 äänestyksessä, poissa 66.
Poikkesi 41 / 1 189 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 1999–2003 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 69 asiassa vuodesta 1999:
- 38
- 20
- 8
- 2
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 558 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Keskustelualoite
Edustajan puhemiesneuvostolle tekemä ehdotus aiheesta, josta eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun täysistunnossa.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Suullinen kysymys
Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.
Talousarvioaloite
Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 358 (1999–2015). Niistä 187 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 187
- 156
- 7
- 7
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1999, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Esittelypuheenvuoro
Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Hän on allekirjoittanut 12 (tiedot 1999 alkaen).
Uusimmat
- 26.11.2010 YmVM 11/2010 vp: Hallituksen esitys laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta – vastalause 1
- 23.4.2010 YmVM 5/2010 vp: Hallituksen esitys laiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain muuttamisesta – vastalause 1
- 11.2.2010 YmVM 1/2010 vp: Hallituksen esitys laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta – vastalause 1
- 4.12.2009 HaVM 22/2009 vp: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
- 25.11.2009 HaVM 18/2009 vp: Hallituksen esitys aluehallinnon viranomaisten tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi – vastalause 1
Näytä loput 7
- 22.10.2009 HaVM 13/2009 vp: Hallituksen esitys aluehallinnon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi – vastalause 1
- 9.6.2009 HaVM 9/2009 vp: Hallituksen esitys laiksi passilain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta – vastalause 1
- 26.2.2009 YmVM 2/2009 vp: Hallituksen esitys laiksi korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi – vastalause 1
- 26.2.2009 YmVM 1/2009 vp: Hallituksen esitys laiksi suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin
- 30.11.2007 HaVM 13/2007 vp: Hallituksen esitys laeiksi kuntien valtionosuuslain 27 §:n, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 §:n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 9 ja 28 §:n muuttamisesta – vastalause 1
- 22.11.2000 HaVM 17/2000 vp: Hallituksen esitys laiksi poliisilain muuttamisesta
- 30.11.1999 HaVM 8/1999 vp: Hallituksen esitys hätäkeskuslaiksi ja pelastustoimilain muuttamiseksi
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Työväen Arkisto, CC BY-NC-ND 4.0, Finna, pienennetty.