Siirry sisältöön

← Entiset kansanedustajat

Entinen kansanedustaja Pentti Tiusanen

Entinen kansanedustaja

Pentti Tiusanen

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä

Pentti Tiusanen oli kansanedustajana 1995–2011. Edustajantoimi päättyi 19.4.2011.

Kansanedustajana24.3.1995–19.4.2011
VaalipiiritKymen läänin vaalipiiri 1995–1999 → Kymen vaalipiiri 1999–2011
Kuolinvuosi2018

Tausta

Ammatti
kirurgian erikoislääkäri
Koulutus
  • erikoislääkäri 1981
  • lääkärintutkinto 1976
Työura
  • kirurgian apulaislääkäri (1975–1981)
  • yksityisvastaanotto (1976-)
  • kirurgian osastonlääkäri (1981-)
Ehdokkaana vaaleissa
12 kertaa vuodesta 1995: kuntavaalit 6, eduskuntavaalit 5, eurovaalit 1
Kuntavaalit: 6 kertaa, valittu 5
  • 2017: VAS, Kotka – valittu. Kampanjan kulut 3 720,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
  • 2012: VAS, Kotka – valittu. Kampanjan kulut 4 088,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
  • 2008: VAS, Kotka – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
  • 2004: VAS, Kotka – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
  • 2000: VAS, Kotka – valittu. Vuoden 2000 aineistossa ovat vain valitut.
  • 1996: VAS, Kotka – valittu. Vuoden 1996 aineistossa ovat vain valitut.
Eduskuntavaalit: 5 kertaa, valittu 4
  • 2011: VAS, Kymen vaalipiiri – ei valittu
  • 2007: VAS, Kymen vaalipiiri – valittu
  • 2003: VAS, Kymen vaalipiiri – valittu
  • 1999: VAS, Kymen vaalipiiri – valittu
  • 1995: VAS, Kymen läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
Eurovaalit: kerran, valittu 0
  • 2009: VAS, Koko maa – ei valittu

Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Tietojen lähteet ja rajat

Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.

Ura eduskunnassa

Uran aikajana, 1995–2011

1995200020052010EdustajanaEdustajana 1995–2011RyhmäVasemmistoliitto 1995–2011Vasemmistoliitto
  • Edustajana: 1995–2011
  • Ryhmä: Vasemmistoliitto 1995–2011
Eduskuntaryhmä
Vasemmistoliitto 1995–2011
Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 18 kpl
  • Ulkopoliittisen instituutin neuvottelukunta, jäsen, 2007–2011
  • Yleisradio Oy:n hallintoneuvosto, jäsen, 2007–2011
  • Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, varajäsen, 2007–2011
  • Kansaneläkelaitoksen valtuutetut, varajäsen, 2007–2011
  • Ympäristövaliokunta, varapuheenjohtaja, 2007–2011
  • Liikennevaliokunta, varajäsen, 2007–2011
  • Kansainvälisten asiain foorumi, jäsen, 2006–2007
  • Suuri valiokunta, varajäsen, 2002–2007
  • Suuri valiokunta, varajäsen, 2000
  • Liikennevaliokunta, varajäsen, 1999–2003
  • Ympäristövaliokunta, puheenjohtaja, 1996–2007
  • Puhemiesneuvosto, jäsen, 1996–2007
  • Tulevaisuusvaliokunta, jäsen, 1996–1999
  • Ympäristövaliokunta, jäsen, 1995–2011
  • Suuri valiokunta, jäsen, 1995–1999
  • Liikennevaliokunta, jäsen, 1995–1996
  • Kansaneläkelaitoksen valtuutetut, ensimmäinen varajäsen, 1995–1999
  • Valitsijamiehet, jäsen, 1995–1999

Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.

Miten hän äänesti

Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.

Hän äänesti 7 756 kertaa 4 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 8 715. Poissa hän oli 959 kertaa.

Vaalikausi 2007–2011

EduskuntaryhmäVasemmistoliitto
Läsnäolo äänestyksissä82,2 %

Paikalla 2 801 / 3 408 äänestyksessä, poissa 607.

Poikkeamat ryhmän linjasta3,5 %

Poikkesi 99 / 2 795 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 2007–2011 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Vaalikausi 2003–2007

EduskuntaryhmäVasemmistoliitto
Läsnäolo äänestyksissä92,3 %

Paikalla 2 818 / 3 052 äänestyksessä, poissa 234.

Poikkeamat ryhmän linjasta6,2 %

Poikkesi 174 / 2 814 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Vaalikausi 1999–2003

EduskuntaryhmäVasemmistoliitto
Läsnäolo äänestyksissä98,0 %

Paikalla 1 235 / 1 260 äänestyksessä, poissa 25.

Poikkeamat ryhmän linjasta12,0 %

Poikkesi 147 / 1 229 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 1999–2003 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Vaalikausi 1995–1999

EduskuntaryhmäVasemmistoliitto
Läsnäolo äänestyksissä90,7 %

Paikalla 902 / 995 äänestyksessä, poissa 93.

Poikkeamat ryhmän linjasta12,9 %

Poikkesi 116 / 899 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 1995–1999 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1995, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.

Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.

Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.

Vaalikauden 1995–1999 äänestysaineisto alkaa vasta 12.6.1996, joten kauden alun äänestykset eivät ole mukana.

Omat aloitteet ja kysymykset

Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.

Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 740 asiassa vuodesta 1996:

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 1 001 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).

Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.

Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.

Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.

Keskustelualoite

Edustajan puhemiesneuvostolle tekemä ehdotus aiheesta, josta eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun täysistunnossa.

Kirjallinen kysymys

Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.

Lakialoite

Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.

Lisätalousarvioaloite

Ehdotus muutoksesta valtion lisätalousarvioon.

Suullinen kysymys

Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.

Toivomusaloite

Vanha aloitetyyppi, jolla ehdotettiin hallitukselle toimenpidettä. Vuodesta 2000 sen korvasi toimenpidealoite.

Talousarvioaloite

Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.

Toimenpidealoite

Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.

Puheenvuorot täysistunnossa

Täysistuntopuheenvuoroja 3 851 (1999–2011). Niistä 879 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.

Näytä erittely
  • 2 869
  • 879
  • 60
  • 35
  • 8

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.

Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1995, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.

Varsinainen puheenvuoro

Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Vastauspuheenvuoro

Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.

Esittelypuheenvuoro

Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Nopeatahtinen puheenvuoro

Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).

Ryhmäpuheenvuoro

Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Vastalauseet valiokunnan mietintöihin

Hän on allekirjoittanut 15 (tiedot 1999 alkaen).

Uusimmat

Näytä loput 10
  • 11.2.2010 YmVM 1/2010 vp: Hallituksen esitys laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta – vastalause 2
  • 26.2.2009 YmVM 2/2009 vp: Hallituksen esitys laiksi korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi – vastalause 2
  • 26.2.2009 YmVM 1/2009 vp: Hallituksen esitys laiksi suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin
  • 12.12.2008 LiVM 19/2008 vp: Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta – vastalause 3
  • 5.12.2008 YmVM 13/2008 vp: Hallituksen esitys laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta
  • 27.11.2008 LiVM 17/2008 vp: Hallituksen esitys Merentutkimuslaitoksen toimintojen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi
  • 21.11.2008 YmVM 11/2008 vp: Hallituksen esitys laiksi asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain muuttamisesta
  • 6.2.2007 YmVM 10/2006 vp: Hallituksen esitys laiksi jätelain 10 ja 13 §:n muuttamisesta
  • 23.9.2005 SuVM 1/2005 vp: Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta – vastalause 3
  • 23.9.2005 SuVM 1/2005 vp: Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta – vastalause 1

Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.

Tietojen lähteet ja rajat

Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.

Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.

Vastalause

Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).

Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Greenpeace Finland from Helsinki, Finland, CC BY 2.0, Wikimedia Commons, pienennetty.