Siirry sisältöön

← Entiset kansanedustajat

Entinen kansanedustaja Veijo Puhjo

Entinen kansanedustaja

Veijo Puhjo

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä

Veijo Puhjo oli kansanedustajana 1995–2011. Edustajantoimi päättyi 19.4.2011.

Kansanedustajana24.3.1995–19.4.2011
VaalipiiritTurun läänin pohjoinen vaalipiiri 1995–1999 → Satakunnan vaalipiiri 1999–2011
Kuolinvuosi2019

Tausta

Ammatti
erikoislääkäri
Koulutus
  • erikoislääkäri, Helsingin yliopisto 1984
  • laillistettu lääkäri, Ernst-Moritz-Arndt Universität, Greifswald, DDR 1977
Työura
Näytä kaikki, 4 kpl
  • terveyskeskuslääkäri, Porin terveyskeskus (1977–1979)
  • yksityislääkäri (1979-)
  • Helsingin yliopistollisen keskussairaalan korvaklinikan apulaislääkäri (1979–1983)
  • Satakunnan keskussairaalan korvaosaston osastonlääkäri Porissa (1983–1995)
Ehdokkaana vaaleissa
11 kertaa vuodesta 1995: kuntavaalit 6, eduskuntavaalit 5
Kuntavaalit: 6 kertaa, valittu 5
  • 2017: VAS, Pori – valittu. Kampanjan kulut 3 591,57 euroa (kopio Internet-arkistosta)
  • 2012: VAS, Pori – valittu. Kampanjan kulut 2 845,81 euroa (kopio Internet-arkistosta)
  • 2008: VAS, Pori – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
  • 2004: VAS, Pori – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
  • 2000: VAS, Pori – valittu. Vuoden 2000 aineistossa ovat vain valitut.
  • 1996: VAS, Pori – valittu. Vuoden 1996 aineistossa ovat vain valitut.
Eduskuntavaalit: 5 kertaa, valittu 4
  • 2011: VAS, Satakunnan vaalipiiri – ei valittu
  • 2007: VAS, Satakunnan vaalipiiri – valittu
  • 2003: VAS, Satakunnan vaalipiiri – valittu
  • 1999: VAS, Satakunnan vaalipiiri – valittu
  • 1995: VAS, Turun läänin pohjoinen vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.

Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Tietojen lähteet ja rajat

Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.

Ura eduskunnassa

Uran aikajana, 1995–2011

1995200020052010EdustajanaEdustajana 1995–2011RyhmäVasemmistoliitto 1995Eduskuntaryhmä Puhjo 1995–1996Vasemmistoryhmä 1996–1999Vasemmistoliitto 1999–2011Vasemmistoliitto
  • Edustajana: 1995–2011
  • Ryhmä: Vasemmistoliitto 1995, Eduskuntaryhmä Puhjo 1995–1996, Vasemmistoryhmä 1996–1999, Vasemmistoliitto 1999–2011
Eduskuntaryhmät
Vasemmistoliitto 1995 → Eduskuntaryhmä Puhjo 1995–1996 → Vasemmistoryhmä 1996–1999 → Vasemmistoliitto 1999–2011
Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 14 kpl
  • Perustuslakivaliokunta, jäsen, 2007–2011
  • Hallintovaliokunta, varajäsen, 2007–2011
  • Hallintovaliokunta, varapuheenjohtaja, 2003–2007
  • ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, varajäsen, 2000–2003
  • ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, jäsen, 2000
  • Perustuslakivaliokunta, varajäsen, 1999–2007
  • Talousvaliokunta, varajäsen, 1999–2003
  • Lakivaliokunta, jäsen, 1999–2003
  • ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, varajäsen, 1999–2000
  • Eduskunnan kirjaston hallitus, varajäsen, 1995–1999
  • Perustuslakivaliokunta, jäsen, 1995–1999
  • Kansaneläkelaitoksen valtuutetut, toinen varajäsen, 1995–1999
  • Hallintovaliokunta, jäsen, 1995–1999
  • Valitsijamiehet, jäsen, 1995–1999

Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.

Miten hän äänesti

Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.

Hän äänesti 8 366 kertaa 4 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 8 715. Poissa hän oli 349 kertaa.

Vaalikausi 2007–2011

EduskuntaryhmäVasemmistoliitto
Läsnäolo äänestyksissä96,0 %

Paikalla 3 270 / 3 408 äänestyksessä, poissa 138.

Poikkeamat ryhmän linjasta0,7 %

Poikkesi 23 / 3 263 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 2007–2011 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Vaalikausi 2003–2007

EduskuntaryhmäVasemmistoliitto
Läsnäolo äänestyksissä97,9 %

Paikalla 2 988 / 3 052 äänestyksessä, poissa 64.

Poikkeamat ryhmän linjasta4,1 %

Poikkesi 122 / 2 984 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Vaalikausi 1999–2003

EduskuntaryhmäVasemmistoliitto
Läsnäolo äänestyksissä91,9 %

Paikalla 1 158 / 1 260 äänestyksessä, poissa 102.

Poikkeamat ryhmän linjasta8,6 %

Poikkesi 99 / 1 153 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 1999–2003 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Vaalikausi 1995–1999

EduskuntaryhmäVasemmistoryhmä (Vasemmistoliitosta erotettujen ryhmä)
Läsnäolo äänestyksissä95,5 %

Paikalla 950 / 995 äänestyksessä, poissa 45.

Poikkeamat ryhmän linjasta3,6 %

Poikkesi 34 / 942 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 1995–1999 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1995, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.

Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.

Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.

Vaalikauden 1995–1999 äänestysaineisto alkaa vasta 12.6.1996, joten kauden alun äänestykset eivät ole mukana.

Omat aloitteet ja kysymykset

Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.

Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 140 asiassa vuodesta 1996:

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 955 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).

Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.

Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.

Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.

Kirjallinen kysymys

Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.

Lakialoite

Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.

Lisätalousarvioaloite

Ehdotus muutoksesta valtion lisätalousarvioon.

Suullinen kysymys

Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.

Toivomusaloite

Vanha aloitetyyppi, jolla ehdotettiin hallitukselle toimenpidettä. Vuodesta 2000 sen korvasi toimenpidealoite.

Talousarvioaloite

Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.

Toimenpidealoite

Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.

Puheenvuorot täysistunnossa

Täysistuntopuheenvuoroja 202 (1999–2011). Niistä 52 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.

Näytä erittely
  • 139
  • 52
  • 5
  • 5
  • 1

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.

Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1995, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.

Varsinainen puheenvuoro

Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Vastauspuheenvuoro

Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.

Nopeatahtinen puheenvuoro

Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).

Ryhmäpuheenvuoro

Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Esittelypuheenvuoro

Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Vastalauseet valiokunnan mietintöihin

Hän on allekirjoittanut 38 (tiedot 1999 alkaen).

Uusimmat

Näytä loput 33
  • 30.11.2010 HaVM 26/2010 vp: Hallituksen esitys laiksi kotoutumisen edistämisestä ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta – vastalause 1
  • 10.6.2010 HaVM 12/2010 vp: Hallituksen esitys laiksi hätäkeskustoiminnasta – vastalause 2
  • 9.6.2010 PeVM 3/2010 vp: Hallituksen esitys laeiksi puoluelain, ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain ja rahankeräyslain muuttamisesta – vastalause 2
  • 3.6.2010 HaVM 9/2010 vp: Hallituksen esitys laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain 3 ja 19 c §:n muuttamisesta
  • 26.5.2010 HaVM 8/2010 vp: Valtioneuvoston selonteko kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta – vastalause 2
  • 11.5.2010 HaVM 5/2010 vp: Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta
  • 4.12.2009 HaVM 22/2009 vp: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
  • 25.11.2009 HaVM 18/2009 vp: Hallituksen esitys aluehallinnon viranomaisten tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi – vastalause 2
  • 9.6.2009 HaVM 9/2009 vp: Hallituksen esitys laiksi passilain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta – vastalause 2
  • 9.6.2009 HaVM 8/2009 vp: Valtioneuvoston selonteko kotouttamislain toimeenpanosta – vastalause 1
  • 2.6.2009 HaVM 6/2009 vp: Hallituksen esitys laiksi poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
  • 27.3.2009 PeVM 2/2009 vp: Hallituksen esitys laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi – vastalause 2
  • 10.6.2008 HaVM 8/2008 vp: Hallituksen esitys laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
  • 27.3.2008 HaVM 3/2008 vp: Valtioneuvoston selonteko hätäkeskusuudistuksesta 2007
  • 16.10.2007 PeVM 5/2007 vp: Hallituksen esitys laiksi eräiden virkojen perustamisesta ja eräiden virkojen lakkauttamisesta
  • 16.10.2007 PeVM 3/2007 vp: Hallituksen esitys laeiksi valtioneuvostosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta ja eräiden tehtävien siirtämisestä työ- ja elinkeinoministeriöön – vastalause 2
  • 2.2.2007 HaVM 36/2006 vp: Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi tehdyn sopimuksen (Prümin sopimus) hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä eräiksi muiksi siihen liittyviksi laeiksi
  • 15.12.2006 HaVM 31/2006 vp: Hallituksen esitys laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta
  • 12.12.2006 HaVM 30/2006 vp: Hallituksen esitys rakennerahastolaiksi sekä laeiksi alueiden kehittämislain ja Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta – vastalause 1
  • 10.10.2006 HaVM 19/2006 vp: Hallituksen esitys laiksi työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003–2009 annetun lain muuttamisesta
  • 9.3.2006 HaVM 2/2006 vp: Valtioneuvoston selonteko keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista – Parempaa palvelua, tehokkaampaa hallintoa – vastalause 2
  • 9.3.2006 HaVM 2/2006 vp: Valtioneuvoston selonteko keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista – Parempaa palvelua, tehokkaampaa hallintoa – vastalause 1
  • 30.11.2005 HaVM 24/2005 vp: Hallituksen esitys laeiksi kuntien valtionosuuslain, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä eräiden muiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta – vastalause 2
  • 30.11.2005 HaVM 24/2005 vp: Hallituksen esitys laeiksi kuntien valtionosuuslain, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä eräiden muiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta – vastalause 1
  • 30.11.2005 HaVM 23/2005 vp: Hallituksen esitys laiksi kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
  • 14.6.2005 HaVM 11/2005 vp: Hallituksen esitys laiksi puolustusvoimien virka-avusta poliisille annetun lain 4 §:n muuttamisesta
  • 8.6.2005 HaVM 10/2005 vp: Hallituksen esitys laiksi poliisilain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
  • 3.12.2004 HaVM 23/2004 vp: Hallituksen esitys laeiksi kuntien valtionosuuslain 30 §:n, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 b §:n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta – vastalause 1
  • 2.12.2004 PeVM 5/2004 vp: Hallituksen esitys laeiksi valtioneuvostosta annetun lain 6 §:n ja valtion virkamieslain 5 §:n muuttamisesta
  • 2.4.2004 HaVM 4/2004 vp: Hallituksen esitys ulkomaalaislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi – vastalause 2
  • 18.6.2001 LaVM 15/2001 vp: Hallituksen esitys laiksi virallistetusta parisuhteesta – vastalause 3
  • 24.2.2000 TaVM 3/2000 vp: Puhemiesneuvoston ehdotus uudeksi eduskunnan pankkivaltuutettujen johtosäännöksi
  • 9.12.1999 PeVM 9/1999 vp: Puhemiesneuvoston ehdotus uudeksi eduskunnan työjärjestykseksi – vastalause 1

Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.

Tietojen lähteet ja rajat

Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.

Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.

Vastalause

Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).

Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Soppakanuuna, CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commons, pienennetty.