Siirry sisältöön

← Entiset kansanedustajat

Entinen kansanedustaja Markku Markkula

Entinen kansanedustaja

Markku Markkula

Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä

Markku Markkula oli kansanedustajana 1995–2003. Edustajantoimi päättyi 18.3.2003.

Kansanedustajana24.3.1995–18.3.2003
VaalipiiritUudenmaan läänin vaalipiiri 1995–1999 → Uudenmaan vaalipiiri 1999–2003

Tausta

Ammatti
diplomi-insinööri
Koulutus
  • diplomi-insinööri, Teknillinen korkeakoulu 1979
  • jatko-opinnot, pääaine työpsykologia, Teknillinen korkeakoulu
  • jatko-opinnot, sivuaine Technology Management, University of Wisconsin, USA 1993
Työura
Näytä kaikki, 5 kpl
  • Teknillisen korkeakoulun opintosihteeri ja opintoneuvoja (1972–1976)
  • Suomen teknillisen seuran koulutussihteeri (1979–1984)
  • Teknillisen korkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen ja koulutuskeskus Dipolin johtaja (1984–1995)
  • oy Project & Training Centre Ltd:n ja Uniscience Ltd oy:n toimitusjohtaja (1988–1993)
  • International Association for Continuing Engineering Education (IACEE), pääsihteeri (1989–2001)
Ehdokkaana vaaleissa
13 kertaa vuodesta 1995: kuntavaalit 8, eduskuntavaalit 3, aluevaalit 2
Kuntavaalit: 8 kertaa, valittu 7
  • 2025: KOK, Espoo – valittu. Kampanjan kulut 16 126,00 euroa
  • 2021: KOK, Espoo – valittu. Kampanjan kulut 8 529,93 euroa
  • 2017: KOK, Espoo – valittu. Kampanjan kulut 29 981,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
  • 2012: KOK, Espoo – valittu. Kampanjan kulut 5 040,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
  • 2008: KOK, Espoo – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
  • 2004: KOK, Espoo – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
  • 2000: KOK, Espoo – valittu. Vuoden 2000 aineistossa ovat vain valitut.
  • 1996: KOK, Espoo – valittu. Vuoden 1996 aineistossa ovat vain valitut.
Eduskuntavaalit: 3 kertaa, valittu 2
  • 2003: KOK, Uudenmaan vaalipiiri – ei valittu
  • 1999: KOK, Uudenmaan vaalipiiri – valittu
  • 1995: KOK, Uudenmaan läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
Aluevaalit: 2 kertaa, valittu 1
  • 2025: KOK, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue – valittu. Kampanjan kulut 16 126,00 euroa
  • 2022: KOK, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue – varalla. Kampanjan kulut 910,00 euroa

Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Tietojen lähteet ja rajat

Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.

Ura eduskunnassa

Uran aikajana, 1995–2003

19952000EdustajanaEdustajana 1995–2003RyhmäKokoomus 1995–2003Kokoomus
  • Edustajana: 1995–2003
  • Ryhmä: Kokoomus 1995–2003
Eduskuntaryhmä
Kokoomus 1995–2003
Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 10 kpl
  • Tulevaisuusvaliokunta, jäsen, 2000–2003
  • Ulkoasiainvaliokunta, varajäsen, 1999–2003
  • Tulevaisuusvaliokunta, jäsen, 1999–2000
  • Eduskunnan kirjaston hallitus, varajäsen, 1999
  • Suuri valiokunta, varajäsen, 1997–2003
  • Tulevaisuusvaliokunta, jäsen, 1996–1999
  • Ympäristövaliokunta, varajäsen, 1995–1996
  • Yleisradio Oy:n hallintoneuvosto, jäsen, 1995–2003
  • Sivistysvaliokunta, jäsen, 1995–2003
  • Valitsijamiehet, jäsen, 1995–1999

Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.

Miten hän äänesti

Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.

Hän äänesti 1 873 kertaa 2 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 2 255. Poissa hän oli 382 kertaa.

Vaalikausi 1999–2003

EduskuntaryhmäKokoomus
Läsnäolo äänestyksissä78,9 %

Paikalla 994 / 1 260 äänestyksessä, poissa 266.

Poikkeamat ryhmän linjasta3,8 %

Poikkesi 38 / 994 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 1999–2003 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Vaalikausi 1995–1999

EduskuntaryhmäKokoomus
Läsnäolo äänestyksissä88,3 %

Paikalla 879 / 995 äänestyksessä, poissa 116.

Poikkeamat ryhmän linjasta4,9 %

Poikkesi 43 / 879 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 1995–1999 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1995, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.

Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.

Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.

Vaalikauden 1995–1999 äänestysaineisto alkaa vasta 12.6.1996, joten kauden alun äänestykset eivät ole mukana.

Omat aloitteet ja kysymykset

Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.

Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 11 asiassa vuodesta 1996:

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 124 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).

Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.

Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.

Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.

Kirjallinen kysymys

Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.

Lakialoite

Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.

Suullinen kysymys

Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.

Talousarvioaloite

Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.

Puheenvuorot täysistunnossa

Täysistuntopuheenvuoroja 176 (1999–2003). Niistä 57 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.

Näytä erittely
  • 116
  • 57
  • 2
  • 1

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.

Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1995, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.

Varsinainen puheenvuoro

Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Vastauspuheenvuoro

Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.

Ryhmäpuheenvuoro

Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Nopeatahtinen puheenvuoro

Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).

Vastalauseet valiokunnan mietintöihin

Ei (tiedot 1999 alkaen).

Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.

Tietojen lähteet ja rajat

Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.

Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.

Vastalause

Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).

Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Arno Mikkor (EU2017EE), CC BY 2.0, Wikimedia Commons, pienennetty.