Entinen kansanedustaja
Ulla-Maj Wideroos
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ulla-Maj Wideroos oli kansanedustajana 1995–2015. Edustajantoimi päättyi 21.4.2015.
Tausta
- Ammatti
- merkonomi
- Koulutus
- merkonomi, Vaasan kauppaoppilaitos 1971
- opintoja Svenska Social- och Kommunalhögskolanissa
- Vöyrin yhteiskoulu 1969
- Työura
Näytä kaikki, 9 kpl
- Vöyrin säästöpankki (1971–1973)
- Ruotsalaisen kansanpuolueen nuorisojärjestön Pohjanmaan toiminnanjohtaja (1973–1974)
- Vasalaivat - kesätyö (1974–1980)
- vanhempainloma (1976–1978)
- tuntiopettaja, Korsholms lantbruksskolor (1980–1981)
- tiedotussihteeri Pohjoismaiden Tiedotustoimistossa Vaasassa (1981–1985)
- Oravais Talo-Hus Ab:n piiripäällikkö (1985–1986)
- Oravaisten kunnanjohtaja (1986–1995)
- Liikenneministeri Norrbackin erityisavustaja (1991–1992)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 7 kertaa vuodesta 1995: eduskuntavaalit 5, kuntavaalit 2
Eduskuntavaalit: 5 kertaa, valittu 5
- 2011: RKP, Vaasan vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 16 028,56 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2007: RKP, Vaasan vaalipiiri – valittu
- 2003: RKP, Vaasan vaalipiiri – valittu
- 1999: RKP, Vaasan vaalipiiri – valittu
- 1995: RKP, Vaasan läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
Kuntavaalit: 2 kertaa, valittu 1
- 2008: RKP, Närpiö – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
- 2004: RKP, Närpiö – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 1995–2015
- Edustajana: 1995–2015
- Ryhmä: RKP 1995–2015
- Ministerinä: toinen valtiovarainministeri 2003, toinen valtiovarainministeri 2003–2007
- Eduskuntaryhmä
- RKP 1995–2015
- Tehtävät eduskuntaryhmässä
Näytä kaikki, 4 kpl
- RKP, 1. varapuheenjohtaja, 2011–2015
- RKP, puheenjohtaja, 2007–2011
- RKP, puheenjohtaja, 1999–2004
- RKP, varapuheenjohtaja, 1998–2000
- Ministerinä
- toinen valtiovarainministeri 2003–2007
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 27 kpl
- Parlamenttienvälinen liitto IPU, Suomen ryhmän johtokunta, varajäsen, 2014–2015
- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, varajäsen, 2014–2015
- Yleisradio Oy:n hallintoneuvosto, jäsen, 2011–2015
- Sosiaali- ja terveysvaliokunta, jäsen, 2011–2015
- Hallintovaliokunta, jäsen, 2011–2015
- Valtiovarainvaliokunta, jäsen, 2011
- Perustuslakivaliokunta, jäsen, 2011
- Perustuslakivaliokunta, jäsen, 2010
- Parlamenttienvälinen liitto IPU, Suomen ryhmän johtokunta, jäsen, 2009–2011
- Tarkastusvaliokunta, jäsen, 2007
- Parlamenttienvälinen liitto IPU, Suomen ryhmän johtokunta, varajäsen, 2007–2009
- Verojaosto, lisäjäsen, 2007–2011
- Kunta- ja terveysjaosto, jäsen, 2007–2011
- Valtiovarainvaliokunta, varajäsen, 2007–2011
- Talousvaliokunta, jäsen, 2007–2011
- Maatalousjaosto, jäsen, 2003
- Liikennejaosto, lisäjäsen, 2003
- Valtiovarainvaliokunta, jäsen, 2003
- Talousvaliokunta, varajäsen, 2003
- Ympäristövaliokunta, jäsen, 2002
- Valtiovarainvaliokunta, varajäsen, 1999–2003
- Eduskunnan kirjaston hallitus, varajäsen, 1999–2003
- Valtiovarainvaliokunta, jäsen, 1999
- Ympäristövaliokunta, jäsen, 1995–1999
- Sivistysvaliokunta, jäsen, 1995–1999
- Kansaneläkelaitoksen valtuutetut, ensimmäinen varajäsen, 1995–1999
- Valitsijamiehet, jäsen, 1995–1999
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 9 712 kertaa 5 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 11 396. Poissa hän oli 1 684 kertaa.
Vaalikausi 2011–2015
Paikalla 2 510 / 2 681 äänestyksessä, poissa 171.
Poikkesi 3 / 2 510 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2011–2015 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2007–2011
Paikalla 2 724 / 3 408 äänestyksessä, poissa 684.
Poikkesi 3 / 2 722 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2007–2011 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2003–2007
Paikalla 2 438 / 3 052 äänestyksessä, poissa 614.
Poikkesi 11 / 2 437 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 1999–2003
Paikalla 1 130 / 1 260 äänestyksessä, poissa 130.
Poikkesi 10 / 1 130 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 1999–2003 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 1995–1999
Paikalla 910 / 995 äänestyksessä, poissa 85.
Poikkesi 16 / 906 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 1995–1999 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1995, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Vaalikauden 1995–1999 äänestysaineisto alkaa vasta 12.6.1996, joten kauden alun äänestykset eivät ole mukana.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 89 asiassa vuodesta 1996:
- 49
- 28
- 6
- 6
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 294 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Suullinen kysymys
Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.
Talousarvioaloite
Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 121 (1999–2015). Niistä 44 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 44
- 42
- 35
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Ministerinä (2003–2007) pidetyt puheenvuorot puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta ennen vuotta 2015, joten näiden vuosien määrä on vajaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1995, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Hän on allekirjoittanut 1 (tiedot 1999 alkaen).
Uusimmat
- 23.6.2010 TaVM 13/2010 vp: Valtioneuvoston periaatepäätös 6. päivänä toukokuuta 2010 Teollisuuden Voima Oyj:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta – vastalause 1
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.
Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Magnus Fröderberg, CC BY 2.5 DK, Wikimedia Commons, pienennetty.
