Entinen kansanedustaja
Liisa Hyssälä
Keskustan eduskuntaryhmä
Liisa Hyssälä oli kansanedustajana 1995–2010. Edustajantoimi päättyi 31.7.2010.
Tausta
- Ammatti
- hammaslääketieteen tohtori, valtiotieteen maisteri
- Koulutus
- hammashuollon erikoishammaslääkäri 1986
- hammaslääketieteen lisensiaatti 1978
- hammaslääketieteen tohtori 1992
- terveydenhuollon hallinnon pätevyys 1993
- valtiotieteiden maisteri 1974
- Työura
- sosiaalihoitaja (1970–1974)
- yksityishammaslääkäri (1978–1995)
- kansanterveystieteen opettaja ja tutkija (1989–1995)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 7 kertaa vuodesta 1995: eduskuntavaalit 4, kuntavaalit 3
Eduskuntavaalit: 4 kertaa, valittu 4
- 2007: KESK, Varsinais-Suomen vaalipiiri – valittu
- 2003: KESK, Varsinais-Suomen vaalipiiri – valittu. Tunnistettu nimen, puolueen ja vaalipiirin perusteella.
- 1999: KESK, Varsinais-Suomen vaalipiiri – valittu
- 1995: KESK, Turun läänin eteläinen vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
Kuntavaalit: 3 kertaa, valittu 2
- 2004: KESK, Lieto – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
- 2000: KESK, Lieto – valittu. Vuoden 2000 aineistossa ovat vain valitut.
- 1996: KESK, Lieto – valittu. Vuoden 1996 aineistossa ovat vain valitut.
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 1995–2010
- Edustajana: 1995–2010
- Ryhmä: Keskusta 1995–2010
- Ministerinä: peruspalveluministeri 2003, peruspalveluministeri 2003–2007, ministeri työministeriössä 2007–2008, sosiaali- ja terveysministeri 2007–2010
- Eduskuntaryhmä
- Keskusta 1995–2010
- Tehtävät eduskuntaryhmässä
- Keskusta, varapuheenjohtaja, 2003
- Ministerinä
- peruspalveluministeri 2003–2007
- ministeri työministeriössä 2007–2008
- sosiaali- ja terveysministeri 2007–2010
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 17 kpl
- Työasiainvaliokunta, jäsen, 2010
- Suuri valiokunta, jäsen, 2010
- Sosiaali- ja työjaosto, puheenjohtaja, 2003
- Sivistys- ja tiedejaosto, jäsen, 2003
- Valtiovarainvaliokunta, jäsen, 2003
- Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta, varajäsen, 2003
- ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, jäsen, 1999–2003
- Valtiovarainvaliokunta, varajäsen, 1999–2003
- Työasiainvaliokunta, varajäsen, 1999–2003
- Työasiainvaliokunta, jäsen, 1995
- Sivistysvaliokunta, varajäsen, 1995–1999
- Eduskunnan kirjaston hallitus, jäsen, 1995–1999
- Sosiaali- ja terveysvaliokunta, jäsen, 1995–1999
- Sivistysvaliokunta, jäsen, 1995
- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, jäsen, 1995–1999
- Kansaneläkelaitoksen valtuutetut, ensimmäinen varajäsen, 1995–1999
- Valitsijamiehet, jäsen, 1995–1999
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 5 689 kertaa 4 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 7 935. Poissa hän oli 2 246 kertaa.
Vaalikausi 2007–2011
Edustajana 31.7.2010 asti.
Paikalla 1 757 / 2 628 äänestyksessä, poissa 871 – mukana vain osassa kauden 3 408 äänestyksestä.
Poikkesi 0 / 1 757 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2007–2011 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2003–2007
Paikalla 2 013 / 3 052 äänestyksessä, poissa 1 039.
Poikkesi 6 / 2 013 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 1999–2003
Paikalla 1 172 / 1 260 äänestyksessä, poissa 88.
Poikkesi 133 / 1 167 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 1999–2003 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 1995–1999
Paikalla 747 / 995 äänestyksessä, poissa 248.
Poikkesi 41 / 746 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 1995–1999 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1995, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Vaalikauden 1995–1999 äänestysaineisto alkaa vasta 12.6.1996, joten kauden alun äänestykset eivät ole mukana.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 263 asiassa vuodesta 1996:
- 139
- 55
- 21
- 19
- 17
- 11
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 339 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Lisätalousarvioaloite
Ehdotus muutoksesta valtion lisätalousarvioon.
Suullinen kysymys
Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.
Toivomusaloite
Vanha aloitetyyppi, jolla ehdotettiin hallitukselle toimenpidettä. Vuodesta 2000 sen korvasi toimenpidealoite.
Talousarvioaloite
Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.
Toimenpidealoite
Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 304 (1999–2003). Niistä 125 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 163
- 125
- 14
- 2
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Ministerinä (2003–2010) pidetyt puheenvuorot puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta ennen vuotta 2015, joten näiden vuosien määrä on vajaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1995, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Hän on allekirjoittanut 20 (tiedot 1999 alkaen).
Uusimmat
- 12.12.2002 VaVM 40/2002 vp: Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2003 – vastalause 3
- 12.12.2002 VaVM 40/2002 vp: Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2003 – vastalause 2
- 4.12.2002 VaVM 36/2002 vp: Hallituksen esitys laeiksi verontilityslain 12 §:n ja tuloverolain 124 §:n muuttamisesta – vastalause 1
- 4.12.2002 VaVM 35/2002 vp: Hallituksen esitys laeiksi tuloverolain muuttamisesta sekä tuloverolain 77 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta – vastalause 1
- 19.11.2002 VaVM 30/2002 vp: Hallituksen esitys vuoden 2002 toiseksi lisätalousarvioksi – vastalause 1
Näytä loput 15
- 13.6.2002 VaVM 6/2002 vp: Hallituksen esitys vuoden 2002 lisätalousarvioksi – vastalause 3
- 7.12.2001 VaVM 37/2001 vp: Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2002 – vastalause 2
- 4.12.2001 VaVM 36/2001 vp: Hallituksen esitys laiksi arpajaisverolain 4 §:n muuttamisesta
- 20.11.2001 VaVM 30/2001 vp: Hallituksen esitys sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 28 §:n muuttamisesta
- 20.11.2001 VaVM 28/2001 vp: Hallituksen esitys vuoden 2002 veroasteikkolaiksi
- 7.11.2001 VaVM 20/2001 vp: Hallituksen esitys vuoden 2001 kolmanneksi lisätalousarvioksi
- 15.6.2001 VaVM 10/2001 vp: Hallituksen esitys vuoden 2001 lisätalousarvioksi – vastalause 1
- 8.12.2000 VaVM 43/2000 vp: Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2001 – vastalause 2
- 20.10.2000 VaVM 24/2000 vp: Hallituksen esitys vuoden 2000 toiseksi lisätalousarvioksi
- 14.6.2000 VaVM 13/2000 vp: Hallituksen esitys vuoden 2000 lisätalousarvioksi
- 16.5.2000 VaVM 8/2000 vp: Valtioneuvoston tiedonanto 16.3.2000 annetuista määrärahakehyksistä – vastalause 2
- 10.12.1999 VaVM 33/1999 vp: Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2000 – vastalause 1
- 1.12.1999 VaVM 27/1999 vp: Hallituksen esitys pääomatulojen ja yhteisön tuloveroprosentin korottamisesta sekä siitä aiheutuviksi muutoksiksi tuloverolainsäädäntöön – vastalause 1
- 1.12.1999 VaVM 23/1999 vp: Hallituksen esitys laeiksi tuloverolain sekä varallisuusverolain 10 §:n muuttamisesta
- 15.6.1999 VaVM 3/1999 vp: Hallituksen esitys vuoden 1999 lisätalousarvioksi – vastalause 2
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.
Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Soppakanuuna, vapaa käyttö tekijä mainiten (Attribution), Wikimedia Commons, pienennetty.
