Entinen kansanedustaja
Arto Bryggare
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Arto Bryggare oli kansanedustajana 1995–1999 ja 2003–2007. Edustajantoimi päättyi 20.3.2007.
Tausta
- Ammatti
- kauppatieteiden kandidaatti
- Koulutus
- kauppatieteiden kandidaatti, Helsingin kauppakorkeakoulu
- Työura
- Elämä on Parasta Huumetta ry:n toiminnanjohtaja (2000–2003)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 11 kertaa vuodesta 1995: eduskuntavaalit 6, kuntavaalit 4, eurovaalit 1
Eduskuntavaalit: 6 kertaa, valittu 2
- 2015: SDP, Uudenmaan vaalipiiri – ei valittu
- 2011: SDP, Helsingin vaalipiiri – ei valittu
- 2007: SDP, Helsingin vaalipiiri – ei valittu
- 2003: SDP, Helsingin vaalipiiri – valittu
- 1999: SDP, Helsingin vaalipiiri – ei valittu. Lähteessä ei erotella varalle jääneitä.
- 1995: SDP, Helsingin kaupungin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
Kuntavaalit: 4 kertaa, valittu 3
- 2008: SDP, Helsinki – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
- 2004: SDP, Helsinki – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
- 2000: SDP, Helsinki – valittu. Vuoden 2000 aineistossa ovat vain valitut.
- 1996: SDP, Helsinki – valittu. Vuoden 1996 aineistossa ovat vain valitut.
Eurovaalit: kerran, valittu 0
- 2009: SDP, Koko maa – ei valittu
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 1995–2007
- Edustajana: 1995–1999, 2003–2007
- Ryhmä: SDP 1995–1999, SDP 2003–2007
- Eduskuntaryhmä
- SDP 1995–1999, 2003–2007
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 18 kpl
- Suuri valiokunta, jäsen, 2006–2007
- Suomen Pankin tilintarkastajat, jäsen, 2005–2006
- Talousvaliokunta, jäsen, 2004–2007
- Maatalousjaosto, lisäjäsen, 2004
- Verojaosto, jäsen, 2003–2007
- Asunto- ja ympäristöjaosto, lisäjäsen, 2003–2007
- Liikennejaosto, lisäjäsen, 2003–2007
- Hallinto- ja tarkastusjaosto, jäsen, 2003
- Asunto- ja ympäristöjaosto, jäsen, 2003
- Valtiovarainvaliokunta, varajäsen, 2003–2007
- Tulevaisuusvaliokunta, jäsen, 2003–2004
- Talousvaliokunta, varajäsen, 2003–2004
- Valtion vakuusrahaston valtuusto, jäsen, 1996–1999
- Ympäristövaliokunta, varajäsen, 1995–1999
- Talousvaliokunta, jäsen, 1995–1999
- Sivistysvaliokunta, varajäsen, 1995–1996
- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, varajäsen, 1995–1999
- Valitsijamiehet, jäsen, 1995–1999
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 3 817 kertaa 2 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 4 047. Poissa hän oli 230 kertaa.
Vaalikausi 2003–2007
Paikalla 2 895 / 3 052 äänestyksessä, poissa 157.
Poikkesi 94 / 2 893 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 1995–1999
Paikalla 922 / 995 äänestyksessä, poissa 73.
Poikkesi 38 / 922 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 1995–1999 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1995, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Vaalikauden 1995–1999 äänestysaineisto alkaa vasta 12.6.1996, joten kauden alun äänestykset eivät ole mukana.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 22 asiassa vuodesta 1996:
- 11
- 8
- 2
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 83 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Suullinen kysymys
Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.
Talousarvioaloite
Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 50 (2003–2007). Niistä 29 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 29
- 19
- 1
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1995, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Ei (tiedot 1999 alkaen).
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Eurooppalainen Suomi ry, CC BY 2.0, Wikimedia Commons, pienennetty.
