Entinen kansanedustaja

Timo Ihamäki

Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä

Timo Ihamäki oli kansanedustajana 1979–1983 ja 1993–2003. Edustajantoimi päättyi 18.3.2003.

13 v 10 kkkansanedustajana 1 942kertaa äänestänyt, 2 vaalikautta

Kansanedustajana24.3.1979–25.3.1983, 4.5.1993–18.3.2003

VaalipiiritMikkelin läänin vaalipiiri 1979–1983 → Mikkelin läänin vaalipiiri 1993–1999 → Mikkelin vaalipiiri 1999–2003

Kuolinvuosi2014

Tausta

Ammatti: lääketieteen ja kirurgian tohtori
Koulutus: lääketieteen ja kirurgian tohtori 1987
lääketieteen kandidaatti 1962
lääketieteen lisensiaatti 1965
sisätautien erikoislääkäri 1974
Työura: Näytä kaikki, 12 kpl
Heinolan kaupunginsairaalan lääkäri (1965–1970)
Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Meilahden sairaalan lääkäri (1970–1977)
Suomen tupakka oy:n työterveyslääkäri (1971–1974)
Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sisätautipoliklinikan apulaisylilääkäri (1973–1974)
Helsingin yliopistollisen keskussairaalan gastroenterologian osaston ylilääkäri (1976–1976)
Heinolan kaupunginsairaalan sisätautiosaston ylilääkäri (1977–1988)
Heinolan kansanterveystyön kuntainliiton johtava lääkäri (1984–1988)
Mikkelin sotilaspiirin lääkäri (1988–1993)
Mikkelin läänin lääninlääkäri (1988–1997)
Lääninlääkäriyhdistyksen puheenjohtaja (1993–1994)
Mikkelin sotilasläänin lääkäri (1993–2000)
Itä-Suomen läänin lääninlääkäri (1997–2001)
Ehdokkaana vaaleissa: 11 kertaa vuodesta 1979: eduskuntavaalit 6, kuntavaalit 5
Eduskuntavaalit: 6 kertaa, valittu 3
2007: KOK, Hämeen vaalipiiri – ei valittu
2003: KOK, Hämeen vaalipiiri – ei valittu
1999: KOK, Mikkelin vaalipiiri – valittu
1995: KOK, Mikkelin läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
1991: KOK, Mikkelin läänin vaalipiiri – varalla. Johdettu edustajakaudesta: nousi eduskuntaan varaedustajana kesken vaalikauden.
1979: KOK, Mikkelin läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
Kuntavaalit: 5 kertaa, valittu 4
2012: KOK, Heinola – valittu. Kampanjan kulut 2 177,18 euroa (kopio Internet-arkistosta)
2008: KOK, Heinola – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
2004: KOK, Heinola – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
2000: KOK, Heinola – valittu. Vuoden 2000 aineistossa ovat vain valitut.
1996: KOK, Heinola – valittu. Vuoden 1996 aineistossa ovat vain valitut.

Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Tietojen lähteet ja rajat

Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.

Ura eduskunnassa

Uran aikajana, 1979–2003

Edustajana: 1979–1983, 1993–2003
Ryhmä: Kokoomus 1979–1983, Kokoomus 1993–2003

Eduskuntaryhmä: Kokoomus 1979–1983, 1993–2003
Tehtävät eduskuntaryhmässä: Kokoomus, varapuheenjohtaja, 1999–2002
Tehtävät eduskunnassa: Näytä kaikki, 26 kpl
Kansaneläkelaitoksen valtuutetut, puheenjohtaja, 2000–2003
Sosiaali- ja terveysvaliokunta, varapuheenjohtaja, 1999–2003
Sosiaali- ja terveysvaliokunta, varajäsen, 1999
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, varajäsen, 1999–2001
Parlamenttienvälinen liitto IPU, Suomen ryhmän johtokunta, puheenjohtaja, 1999–2003
Kansliatoimikunta, jäsen, 1999–2003
Valtiovarainvaliokunta, jäsen, 1996–2003
Parlamenttienvälinen liitto IPU, Suomen ryhmän johtokunta, jäsen, 1996–2003
Valtiovarainvaliokunta, varajäsen, 1995–1996
Työasiainvaliokunta, jäsen, 1995–1996
Ympäristövaliokunta, varajäsen, 1995–1998
Sosiaali- ja terveysvaliokunta, jäsen, 1995–1999
Puolustusvaliokunta, varajäsen, 1995–1999
Kansaneläkelaitoksen valtuutetut, jäsen, 1995–2003
Sosiaali- ja terveysvaliokunta, varajäsen, 1995
Sivistysvaliokunta, jäsen, 1995
Kansaneläkelaitoksen valtuutetut, ensimmäinen varajäsen, 1995
Ympäristövaliokunta, jäsen, 1993–1995
Puolustusvaliokunta, jäsen, 1993–1995
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, varajäsen, 1993–1995
Hallintovaliokunta, varajäsen, 1993–1995
Talousvaliokunta, jäsen, 1980–1983
Valitsijamiehet, varajäsen, 1979–1983
Suuri valiokunta, jäsen, 1979–1983
Perustuslakivaliokunta, varajäsen, 1979–1983
Laki- ja talousvaliokunta, jäsen, 1979–1983

Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.

Miten hän äänesti

Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.

Hän äänesti 1 942 kertaa 2 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 2 255. Poissa hän oli 313 kertaa.

Vaalikausi 1999–2003

EduskuntaryhmäKokoomus

Läsnäolo äänestyksissä90,7 %

Paikalla 1 143 / 1 260 äänestyksessä, poissa 117.

Poikkeamat ryhmän linjasta1,8 %

Poikkesi 21 / 1 143 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 1999–2003 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Vaalikausi 1995–1999

EduskuntaryhmäKokoomus

Läsnäolo äänestyksissä80,3 %

Paikalla 799 / 995 äänestyksessä, poissa 196.

Poikkeamat ryhmän linjasta3,3 %

Poikkesi 26 / 798 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 1995–1999 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1979, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.

Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.

Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.

Vaalikauden 1995–1999 äänestysaineisto alkaa vasta 12.6.1996, joten kauden alun äänestykset eivät ole mukana.

Omat aloitteet ja kysymykset

Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.

Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 313 asiassa vuodesta 1996:

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 152 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).

Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.

Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.

Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.

Kirjallinen kysymys

Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.

Lakialoite

Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.

Lisätalousarvioaloite

Ehdotus muutoksesta valtion lisätalousarvioon.

Suullinen kysymys

Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.

Toivomusaloite

Vanha aloitetyyppi, jolla ehdotettiin hallitukselle toimenpidettä. Vuodesta 2000 sen korvasi toimenpidealoite.

Talousarvioaloite

Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.

Toimenpidealoite

Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.

Puheenvuorot täysistunnossa

Täysistuntopuheenvuoroja 333 (1999–2003). Niistä 95 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.

Näytä erittely

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.

Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1979, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.

Varsinainen puheenvuoro

Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Vastauspuheenvuoro

Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.

Nopeatahtinen puheenvuoro

Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).

Esittelypuheenvuoro

Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Ryhmäpuheenvuoro

Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Vastalauseet valiokunnan mietintöihin

Hän on allekirjoittanut 1 (tiedot 1999 alkaen).

Uusimmat

12.2.2003 StVM 59/2002 vp: Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta – vastalause 1

Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.

Tietojen lähteet ja rajat

Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.

Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.

Vastalause

Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).

Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026.