Entinen kansanedustaja
Olli-Pekka Heinonen
Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Olli-Pekka Heinonen oli kansanedustajana 1995–2002. Edustajantoimi päättyi 31.1.2002.
Tausta
- Ammatti
- oikeustieteen kandidaatti
- Koulutus
- oikeustieteen kandidaatti, Helsingin yliopisto 1990
- Työura
- tuntiopettaja Eurajoen yläasteella ja lukiossa (1985–1986)
- Kokoomuksen eduskuntaryhmän suunnittelusihteeri (1990–1991)
- opetusministerin erityisavustaja (1991–1994)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 2 kertaa vuodesta 1995: eduskuntavaalit 2
Eduskuntavaalit: 2 kertaa, valittu 2
- 1999: KOK, Satakunnan vaalipiiri – valittu
- 1995: KOK, Turun läänin pohjoinen vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 1994–2002
- Edustajana: 1995–2002
- Ryhmä: Kokoomus 1995–2002
- Ministerinä: opetusministeri 1994–1995, opetusministeri 1995–1999, liikenneministeri 1999–2000, liikenne- ja viestintäministeri 2000–2002
- Eduskuntaryhmä
- Kokoomus 1995–2002
- Ministerinä
- opetusministeri 1994–1999
- liikenneministeri 1999–2000
- liikenne- ja viestintäministeri 2000–2002
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 2 kpl
- Valtakunnanoikeus, varajäsen, 2012–2015
- Kansaneläkelaitoksen valtuutetut, toinen varajäsen, 1991–1994
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 1 302 kertaa 2 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 1 771. Poissa hän oli 469 kertaa.
Vaalikausi 1999–2003
Edustajana 31.1.2002 asti.
Paikalla 687 / 776 äänestyksessä, poissa 89 – mukana vain osassa kauden 1 260 äänestyksestä.
Poikkesi 1 / 687 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 1999–2003 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 1995–1999
Paikalla 615 / 995 äänestyksessä, poissa 380.
Poikkesi 4 / 614 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 1995–1999 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1995, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Vaalikauden 1995–1999 äänestysaineisto alkaa vasta 12.6.1996, joten kauden alun äänestykset eivät ole mukana.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Ei omia aloitteita tai kysymyksiä aineistossa (tiedot vuodesta 1996).
Hän ei ollut mukana allekirjoittajana muiden edustajien aloitteissa tai kysymyksissä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.
Puheenvuorot täysistunnossa
Puheenvuoroja ei löydy eduskunnan avoimesta datasta.
Ministerinä (1995–2002) pidetyt puheenvuorot puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta ennen vuotta 2015, joten näiden vuosien määrä on vajaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1995, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Ei (tiedot 1999 alkaen).
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.
Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Soppakanuuna, CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commons, pienennetty.
