Siirry sisältöön

← Entiset kansanedustajat

Entinen kansanedustaja Martti Korhonen

Entinen kansanedustaja

Martti Korhonen

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä

Martti Korhonen oli kansanedustajana 1991–2015. Edustajantoimi päättyi 21.4.2015.

Kansanedustajana22.3.1991–21.4.2015
VaalipiiritOulun läänin vaalipiiri 1991–1999 → Oulun vaalipiiri 1999–2015

Tausta

Ammatti
pääluottamusmies
Koulutus
autonasentaja 1971
Työura
  • autonasentaja (1971–1985)
  • pääluottamusmies (1986–1991)
Ehdokkaana vaaleissa
10 kertaa vuodesta 1991: eduskuntavaalit 6, kuntavaalit 4
Eduskuntavaalit: 6 kertaa, valittu 6
  • 2011: VAS, Oulun vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 28 440,11 euroa (kopio Internet-arkistosta)
  • 2007: VAS, Oulun vaalipiiri – valittu
  • 2003: VAS, Oulun vaalipiiri – valittu
  • 1999: VAS, Oulun vaalipiiri – valittu
  • 1995: VAS, Oulun läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
  • 1991: VAS, Oulun läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
Kuntavaalit: 4 kertaa, valittu 4
  • 2021: VAS, Oulu – valittu. Kampanjan kulut 4 248,00 euroa
  • 2017: VAS, Oulu – valittu. Kampanjan kulut 2 233,91 euroa (kopio Internet-arkistosta)
  • 2008: VAS, Oulu – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
  • 1996: VAS, Oulu – valittu. Vuoden 1996 aineistossa ovat vain valitut.

Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Tietojen lähteet ja rajat

Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.

Ura eduskunnassa

Uran aikajana, 1991–2015

19952000200520102015EdustajanaEdustajana 1991–2015RyhmäVasemmistoliitto 1991–2015VasemmistoliittoMinisterinäalue- ja kuntaministeri 1999–2003
  • Edustajana: 1991–2015
  • Ryhmä: Vasemmistoliitto 1991–2015
  • Ministerinä: alue- ja kuntaministeri 1999–2003
Eduskuntaryhmä
Vasemmistoliitto 1991–2015
Tehtävät eduskuntaryhmässä
Näytä kaikki, 3 kpl
  • Vasemmistoliitto, puheenjohtaja, 2004–2006
  • Vasemmistoliitto, puheenjohtaja, 1997–1999
  • Vasemmistoliitto, varapuheenjohtaja, 1995–1996
Ministerinä
alue- ja kuntaministeri 1999–2003
Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 16 kpl
  • Ympäristövaliokunta, puheenjohtaja, 2011–2015
  • Puhemiesneuvosto, jäsen, 2011–2015
  • Kansainvälisten asiain foorumi, jäsen, 2007–2015
  • Puhemiesneuvosto, jäsen, 2007–2011
  • Liikenne- ja viestintävaliokunta, puheenjohtaja, 2007–2011
  • Talousvaliokunta, jäsen, 2003–2007
  • Eduskunnan pankkivaltuusto, jäsen, 2003–2011
  • Puolustusvaliokunta, varajäsen, 1999
  • Suppeampi pankkivaltuusto, toinen varajäsen, 1996–1999
  • Eduskunnan pankkivaltuusto, jäsen, 1996–1999
  • Ympäristövaliokunta, varajäsen, 1995–1999
  • Suuri valiokunta, jäsen, 1993–1995
  • Talousvaliokunta, jäsen, 1991–1999
  • Suuri valiokunta, varajäsen, 1991–1993
  • Puolustusvaliokunta, varajäsen, 1991–1995
  • Valitsijamiehet, varajäsen, 1991–1995

Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.

Miten hän äänesti

Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.

Hän äänesti 10 656 kertaa 5 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 11 396. Poissa hän oli 740 kertaa.

Vaalikausi 2011–2015

EduskuntaryhmäVasemmistoliitto
Läsnäolo äänestyksissä95,2 %

Paikalla 2 553 / 2 681 äänestyksessä, poissa 128.

Poikkeamat ryhmän linjasta2,5 %

Poikkesi 64 / 2 531 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 2011–2015 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Vaalikausi 2007–2011

EduskuntaryhmäVasemmistoliitto
Läsnäolo äänestyksissä94,2 %

Paikalla 3 210 / 3 408 äänestyksessä, poissa 198.

Poikkeamat ryhmän linjasta3,3 %

Poikkesi 105 / 3 205 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 2007–2011 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Vaalikausi 2003–2007

EduskuntaryhmäVasemmistoliitto
Läsnäolo äänestyksissä92,1 %

Paikalla 2 811 / 3 052 äänestyksessä, poissa 241.

Poikkeamat ryhmän linjasta6,2 %

Poikkesi 173 / 2 808 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Vaalikausi 1999–2003

EduskuntaryhmäVasemmistoliitto
Läsnäolo äänestyksissä91,1 %

Paikalla 1 148 / 1 260 äänestyksessä, poissa 112.

Poikkeamat ryhmän linjasta2,1 %

Poikkesi 24 / 1 142 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 1999–2003 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Vaalikausi 1995–1999

EduskuntaryhmäVasemmistoliitto
Läsnäolo äänestyksissä93,9 %

Paikalla 934 / 995 äänestyksessä, poissa 61.

Poikkeamat ryhmän linjasta2,7 %

Poikkesi 25 / 930 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 1995–1999 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1991, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.

Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.

Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.

Vaalikauden 1995–1999 äänestysaineisto alkaa vasta 12.6.1996, joten kauden alun äänestykset eivät ole mukana.

Omat aloitteet ja kysymykset

Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.

Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 38 asiassa vuodesta 1996:

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 385 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).

Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.

Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.

Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.

Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.

Kirjallinen kysymys

Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.

Lakialoite

Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.

Suullinen kysymys

Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.

Talousarvioaloite

Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.

Välikysymys

Opposition kysymys hallitukselle. Siitä keskustellaan täysistunnossa, ja lopuksi äänestetään hallituksen luottamuksesta.

Puheenvuorot täysistunnossa

Täysistuntopuheenvuoroja 511 (2003–2015). Niistä 373 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.

Näytä erittely
  • 373
  • 78
  • 39
  • 17
  • 4

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Ministerinä (1999–2003) pidetyt puheenvuorot puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta ennen vuotta 2015, joten näiden vuosien määrä on vajaa.

Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.

Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1991, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.

Vastauspuheenvuoro

Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.

Varsinainen puheenvuoro

Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Esittelypuheenvuoro

Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Ryhmäpuheenvuoro

Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Nopeatahtinen puheenvuoro

Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).

Vastalauseet valiokunnan mietintöihin

Hän on allekirjoittanut 13 (tiedot 1999 alkaen).

Uusimmat

Näytä loput 8
  • 20.10.2009 LiVM 16/2009 vp: Hallituksen esitys laiksi Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnan muuttamisesta osakeyhtiöksi
  • 20.10.2009 LiVM 15/2009 vp: Hallituksen esitys laiksi Varustamoliikelaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi
  • 12.12.2008 LiVM 19/2008 vp: Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta – vastalause 3
  • 27.11.2008 LiVM 17/2008 vp: Hallituksen esitys Merentutkimuslaitoksen toimintojen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi
  • 23.11.2007 LiVM 13/2007 vp: Hallituksen esitys laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
  • 12.12.2006 TaVM 26/2006 vp: Hallituksen esitys laeiksi julkisista hankinnoista sekä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista
  • 2.12.2004 TaVM 27/2004 vp: Hallituksen esitys laeiksi sähkömarkkinalain ja markkinaoikeuslain muuttamisesta – vastalause 2
  • 14.10.2004 TaVM 18/2004 vp: Lakialoite laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 50 a §:n ja Rahoitustarkastuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta

Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.

Tietojen lähteet ja rajat

Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.

Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.

Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.

Vastalause

Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).

Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Jan Leineberg, vapaa käyttö (public domain), Wikimedia Commons, pienennetty.