Entinen kansanedustaja
Olli Rehn
Keskustan eduskuntaryhmä
Olli Rehn oli kansanedustajana 1991–1995 ja 2015–2017. Edustajantoimi päättyi 31.1.2017. Hän oli Euroopan komission jäsen 2004–2014.
Tausta
- Ammatti
- filosofian tohtori
- Koulutus
- Doctor of Philosophy (valtiotieteen tohtori), Oxford 1996
- valtiotieteiden kandidaatti, Helsingin yliopisto 1989
- Työura
Näytä kaikki, 8 kpl
- Mikkelin Autotarvikkeen varaosamyyjä (1977–1982)
- Nuoren Keskustan liiton kansainvälisten asiain sihteeri (1984–1984)
- Keskustapuolueen suunnittelusihteeri (1985–1987)
- Nuoren Keskustan liiton puheenjohtaja (1987–1989)
- Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksen vs. assistentti (1989–1990)
- pääministerin erityisavustaja (1992–1993)
- Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksen tutkija (1996–1997)
- Suomen EU-komissaarin kabinettipäällikkö Brysselissä (1998-)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 4 kertaa vuodesta 1991: eduskuntavaalit 2, eurovaalit 1, presidentinvaalit 1
Eduskuntavaalit: 2 kertaa, valittu 2
- 2015: KESK, Helsingin vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 55 846,80 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 1991: KESK, Helsingin kaupungin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
Eurovaalit: kerran, valittu 1
- 2014: KESK, Koko maa – valittu. Kampanjan kulut 145 472,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
Presidentinvaalit: kerran, valittu 0
- 2024: valitsijayhdistys, Koko maa – ei valittu
- Puolue tai lista ehdokkuuksissa
- KESK 1991–2015 → VALITSIJAYHDISTYS 2024
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 1991–2017
- Edustajana: 1991–1995, 2015–2017
- Ryhmä: Keskusta 1991–1995, Keskusta 2015–2017
- Ministerinä: elinkeinoministeri 2015–2016
- Eduskuntaryhmä
- Keskusta 1991–1995, 2015–2017
- Ministerinä
- elinkeinoministeri 2015–2016
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 11 kpl
- Suuri valiokunta, jäsen, 2015
- Lakivaliokunta, varajäsen, 2015
- Ulkoasiainvaliokunta, varajäsen, 1994–1995
- Talousvaliokunta, jäsen, 1993–1995
- Euroopan parlamentin ja Suomen eduskunnan yhteiskomitean Suomen valtuuskunta, puheenjohtaja, 1993–1995
- ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, varapuheenjohtaja, 1993–1995
- Talousvaliokunta, varajäsen, 1992–1993
- Ympäristövaliokunta, varajäsen, 1991–1993
- Valitsijamiehet, jäsen, 1991–1995
- Talousvaliokunta, jäsen, 1991–1993
- Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta, puheenjohtaja, 1991–1996
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 1 031 kertaa 1 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 1 370. Poissa hän oli 339 kertaa.
Vaalikausi 2015–2019
Edustajana 31.1.2017 asti.
Paikalla 1 031 / 1 370 äänestyksessä, poissa 339 – mukana vain osassa kauden 3 836 äänestyksestä.
Poikkesi 0 / 1 031 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2015–2019 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1991, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Ei omia aloitteita tai kysymyksiä aineistossa (tiedot vuodesta 1996).
Hän ei ollut mukana allekirjoittajana muiden edustajien aloitteissa tai kysymyksissä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 96 (2015–2016). Niistä 54 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 54
- 7
- 1
- 34
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1991, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Esittelypuheenvuoro
Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Tyyppi puuttuu aineistosta
Eduskunnan avoimessa datassa tämän puheenvuoron tyyppiä ei ole merkitty. Täysistunnon pöytäkirjassa näillä puheenvuoroilla ei ole tyyppimerkintää, kuten ei myöskään varsinaisilla puheenvuoroilla.
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Ei (tiedot 1999 alkaen).
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.
Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Moritz Kosinsky, CC BY-SA 3.0 de, Wikimedia Commons, pienennetty.
