Entinen kansanedustaja
Heidi Hautala
Vihreä eduskuntaryhmä
Heidi Hautala oli kansanedustajana 1991–1995 ja 2003–2011. Edustajantoimi päättyi 19.4.2011.
Tausta
- Ammatti
- maatalous- ja metsätieteiden maisteri
- Koulutus
- maatalous- ja metsätieteiden maisteri
- Työura
Näytä kaikki, 7 kpl
- Apu-lehden kolumnisti
- Turun Sanomien ja Hufvudstadsbladetin säännöllinen kolumnisti
- kasvisravintolan perustaja (1974–1974)
- Uuden Ajan Aura -lehden toimittaja (1976–1982)
- opettaja kasvisruokakursseilla (1980–1985)
- Suomi-lehden toimituskunnan jäsen (1982–1985)
- freelance-toimittaja (-1987)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 10 kertaa vuodesta 1991: eurovaalit 5, eduskuntavaalit 3, kuntavaalit 1, presidentinvaalit 1
Eurovaalit: 5 kertaa, valittu 5
- 2019: VIHR, Koko maa – valittu. Kampanjan kulut 24 045,00 euroa
- 2014: VIHR, Koko maa – valittu. Kampanjan kulut 10 071,57 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2009: VIHR, Koko maa – valittu
- 1999: VIHR, Koko maa – valittu
- 1996: VIHR, Koko maa – valittu. Vuoden 1996 aineistossa ovat vain valitut.
Eduskuntavaalit: 3 kertaa, valittu 3
- 2007: VIHR, Uudenmaan vaalipiiri – valittu
- 2003: VIHR, Uudenmaan vaalipiiri – valittu
- 1991: VIHR, Helsingin kaupungin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
Kuntavaalit: kerran, valittu 1
- 2012: VIHR, Helsinki – valittu. Kampanjan kulut 7 165,35 euroa (kopio Internet-arkistosta)
Presidentinvaalit: kerran, valittu 0
- 2006: , Koko maa – ei valittu
- Puolue tai lista ehdokkuuksissa
- VIHR 1991–2003 → 2006 → VIHR 2007–2019
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 1991–2011
- Edustajana: 1991–1995, 2003–2011
- Ryhmä: Vihreät 1991–1995, Vihreät 2003–2009
- Ministerinä: kehitysministeri 2011–2013
- Keskeytys: Europarlamentin jäsenyys 2009–2011
- Eduskuntaryhmä
- Vihreät 1991–1995, 2003–2009
- Tehtävät eduskuntaryhmässä
Näytä kaikki, 2 kpl
- Vihreät, puheenjohtaja, 2004–2007
- Vihreät, 1. varapuheenjohtaja, 2003
- Ministerinä
- kehitysministeri 2011–2013
- Euroopan parlamentissa
- Euroopan parlamentin jäsen 13.7.2009–19.4.2011 (1 v 9 kk). Sen ajan hänen tilallaan kansanedustajana oli varaedustaja Timo Juurikkala.
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 18 kpl
- ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, varajäsen, 2008–2009
- Kansainvälisten asiain foorumi, jäsen, 2007–2009
- Parlamenttienvälinen liitto IPU, Suomen ryhmän johtokunta, varajäsen, 2007–2009
- Puhemiesneuvosto, jäsen, 2007–2009
- Lakivaliokunta, puheenjohtaja, 2007–2009
- Suuri valiokunta, varajäsen, 2007–2009
- Kansliatoimikunta, varajäsen, 2007
- Perustuslakivaliokunta, jäsen, 2006–2007
- Ympäristövaliokunta, varapuheenjohtaja, 2004–2006
- Työasiainvaliokunta, varajäsen, 2004
- Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta, jäsen, 2003–2007
- Työasiainvaliokunta, jäsen, 2003–2004
- Työasiainvaliokunta, varajäsen, 2003
- Suuri valiokunta, jäsen, 2003–2007
- Työasiainvaliokunta, jäsen, 1993–1995
- Euroopan parlamentin ja Suomen eduskunnan yhteiskomitean Suomen valtuuskunta, jäsen, 1993–1994
- Ympäristövaliokunta, jäsen, 1991–1995
- Suuri valiokunta, varajäsen, 1991–1993
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 3 816 kertaa 2 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 4 662. Poissa hän oli 846 kertaa.
Vaalikausi 2007–2011
Euroopan parlamentin jäsen 13.7.2009–19.4.2011 (1 v 9 kk). Sen ajan hänen tilallaan kansanedustajana oli varaedustaja Timo Juurikkala.
Paikalla 1 376 / 1 610 äänestyksessä, poissa 234 – mukana vain osassa kauden 3 408 äänestyksestä.
Poikkesi 5 / 1 376 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2007–2011 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2003–2007
Paikalla 2 440 / 3 052 äänestyksessä, poissa 612.
Poikkesi 101 / 2 412 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1991, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 65 asiassa vuodesta 2003:
- 27
- 18
- 11
- 6
- 1
- 1
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 334 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.
Keskustelualoite
Edustajan puhemiesneuvostolle tekemä ehdotus aiheesta, josta eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun täysistunnossa.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Lisätalousarvioaloite
Ehdotus muutoksesta valtion lisätalousarvioon.
Suullinen kysymys
Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.
Talousarvioaloite
Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.
Toimenpidealoite
Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 345 (2003–2009). Niistä 138 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 178
- 138
- 15
- 10
- 4
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Ministerinä (2011–2013) pidetyt puheenvuorot puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta ennen vuotta 2015, joten näiden vuosien määrä on vajaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1991, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Esittelypuheenvuoro
Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Hän on allekirjoittanut 5 (tiedot 1999 alkaen).
Uusimmat
- 23.9.2005 SuVM 1/2005 vp: Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta – vastalause 3
- 23.9.2005 SuVM 1/2005 vp: Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta – vastalause 1
- 14.4.2004 TyVM 2/2004 vp: Hallituksen esitys laiksi Tsekin, Viron, Latvian, Liettuan, Unkarin, Puolan, Slovenian ja Slovakian kansalaisten ansiotyön edellytyksistä
- 10.12.2003 TyVM 9/2003 vp: Hallituksen esitys laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi – vastalause 1
- 28.11.2003 TyVM 7/2003 vp: Hallituksen esitys laiksi yhdenvertaisuuden turvaamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.
Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: A.Savin, CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commons, pienennetty.
