Entinen kansanedustaja
Paavo Väyrynen
Tähtiliikkeen eduskuntaryhmä
Paavo Väyrynen oli kansanedustajana 1970–2003, 2007–2011 ja 2015–2019. Edustajantoimi päättyi 16.4.2019.
Tausta
- Ammatti
- valtiotieteiden tohtori, yrittäjä
- Koulutus
- valtiotieteiden kandidaatti, Helsingin yliopisto 1970
- valtiotieteiden lisensiaatti 1987
- valtiotieteiden tohtori, Åbo Akademi 1988
- ylioppilas, Kemin yhteiskoulu 1965
- Työura
- pääministerin sihteeri (1970–1971)
- Lapin yliopiston dosentti (1996-)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 24 kertaa vuodesta 1979: eduskuntavaalit 11, eurovaalit 5, kuntavaalit 5, presidentinvaalit 2, aluevaalit 1
Eduskuntavaalit: 11 kertaa, valittu 8
- 2023: KESK, Lapin vaalipiiri – ei valittu
- 2019: STL, Uudenmaan vaalipiiri – ei valittu
- 2015: KESK, Lapin vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 26 750,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2011: KESK, Uudenmaan vaalipiiri – varalla. Kampanjan kulut 34 968,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2007: KESK, Lapin vaalipiiri – valittu
- 1999: KESK, Uudenmaan vaalipiiri – valittu
- 1995: KESK, Uudenmaan läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1991: KESK, Uudenmaan läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1987: KESK, Lapin läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1983: KESK, Lapin läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1979: KESK, Lapin läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
Eurovaalit: 5 kertaa, valittu 4
- 2019: STL, Koko maa – ei valittu
- 2014: KESK, Koko maa – valittu. Kampanjan kulut 92 653,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2004: KESK, Koko maa – valittu
- 1999: KESK, Koko maa – valittu
- 1996: KESK, Koko maa – valittu. Vuoden 1996 aineistossa ovat vain valitut.
Kuntavaalit: 5 kertaa, valittu 4
- 2021: KESK, Kemi – valittu. Kampanjan kulut 3 601,22 euroa
- 2017: KD, Helsinki – valittu. Kampanjan kulut 6 514,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2012: KESK, Keminmaa – valittu. Kampanjan kulut 1 504,28 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2008: KESK, Keminmaa – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
- 2004: KESK, Keminmaa – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
Presidentinvaalit: 2 kertaa, valittu 0
- 2018: valitsijayhdistys, Koko maa – ei valittu. Kampanjan kulut 162 405,95 euroa
- 2012: KESK, Koko maa – ei valittu. Kampanjan kulut 993 244,46 euroa (kopio Internet-arkistosta)
Aluevaalit: kerran, valittu 1
- 2022: KESK, Lapin hyvinvointialue – valittu. Kampanjan kulut 3 802,37 euroa
- Puolue tai lista ehdokkuuksissa
- KESK 1979–2015 → KD 2017 → VALITSIJAYHDISTYS 2018 → STL 2019 → KESK 2021–2023
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 1970–2019
- Edustajana: 1970–2003, 2007–2011, 2015–2019
- Ryhmä: Keskusta 1970–1995, Keskusta 1999, Keskusta 2007–2011, Keskusta 2015, edustaja Väyrynen 2018, Tähtiliike 2018–2019
- Ministerinä: opetusministeri 1975–1976, työvoimaministeri 1976–1977, ulkoasiainministeri 1977–1979, ulkoasiainministeri 1979–1982, pääministerin sijainen 1983–1987, ulkoasiainministeri 1983–1987, ulkoasiainministeri 1991–1993, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri 2007–2010, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri 2010–2011
- Keskeytys: Europarlamentin jäsenyys 1995–1999, Europarlamentin jäsenyys 1999–2003, Europarlamentin jäsenyys 2015–2018
- Eduskuntaryhmät
- Keskusta 1970–1995 → Keskusta 1999 → Keskusta 2007–2011 → Keskusta 2015 → edustaja Väyrynen 2018 → Tähtiliike 2018–2019
- Ministerinä
- opetusministeri 1975–1976
- työvoimaministeri 1976–1977
- ulkoasiainministeri 1977–1982 ja 1983–1987 ja 1991–1993
- pääministerin sijainen 1983–1987
- ulkomaankauppa- ja kehitysministeri 2007–2011
- Euroopan parlamentissa
- Euroopan parlamentin jäsen 4.4.1995–23.3.1999 (3 v 11 kk). Sen ajan hänen tilallaan kansanedustajana oli varaedustaja Tero Mölsä.
- Euroopan parlamentissa
- Euroopan parlamentin jäsen 31.3.1999–18.3.2003 (3 v 11 kk). Sen ajan hänen tilallaan kansanedustajana oli varaedustaja Tero Mölsä.
- Euroopan parlamentissa
- Euroopan parlamentin jäsen 30.4.2015–11.6.2018 (3 v 1 kk). Sen ajan hänen tilallaan kansanedustajana oli varaedustaja Mikko Kärnä.
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 27 kpl
- Tulevaisuusvaliokunta, jäsen, 2018–2019
- Suppeampi pankkivaltuusto, toinen varajäsen, 1995
- Suppeampi pankkivaltuusto, jäsen, 1994–1995
- Eduskunnan pankkivaltuusmiehet, jäsen, 1994–1995
- Ulkoasiainvaliokunta, jäsen, 1993–1995
- Ulkoasiainvaliokunta, varapuheenjohtaja, 1991
- Suppeampi pankkivaltuusto, ensimmäinen varajäsen, 1991
- Ulkoasiainvaliokunta, jäsen, 1989–1991
- Suppeampi pankkivaltuusto, varajäsen, 1988–1991
- Eduskunnan pankkivaltuusmiehet, jäsen, 1988–1991
- Ulkoasiainvaliokunta, jäsen, 1982–1984
- Suppeampi pankkivaltuusto, varajäsen, 1982–1984
- Eduskunnan pankkivaltuusmiehet, jäsen, 1982–1984
- Suppeampi pankkivaltuusto, jäsen, 1975
- Eduskunnan pankkivaltuusmiehet, jäsen, 1975
- Ulkoasiainvaliokunta, varajäsen, 1975
- Perustuslakivaliokunta, jäsen, 1975
- Toinen lakivaliokunta, jäsen, 1974–1975
- Valtiovarainvaliokunta, varajäsen, 1972–1983
- Ulkoasiainvaliokunta, jäsen, 1972–1975
- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, jäsen, 1972–1975
- Ulkoasiainvaliokunta, varajäsen, 1970–1972
- Ulkoasiainvaliokunta, jäsen, 1970
- Valitsijamiehet, varajäsen, 1970–1972
- Tarkistajat, jäsen, 1970–1971
- Puolustusasiainvaliokunta, varajäsen, 1970–1972
- Pankkivaliokunta, jäsen, 1970–1972
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 3 393 kertaa 2 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 4 704. Poissa hän oli 1 311 kertaa.
Vaalikausi 2015–2019
Euroopan parlamentin jäsen 30.4.2015–11.6.2018 (3 v 1 kk). Sen ajan hänen tilallaan kansanedustajana oli varaedustaja Mikko Kärnä.
Paikalla 1 017 / 1 296 äänestyksessä, poissa 279 – mukana vain osassa kauden 3 836 äänestyksestä.
Hänellä ei ollut kaudella yhtään ääntä äänestyksessä, jossa hänen ryhmällään oli linja, joten poikkeamia ei lasketa.
Kauden 2015–2019 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2007–2011
Paikalla 2 376 / 3 408 äänestyksessä, poissa 1 032.
Poikkesi 6 / 2 376 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2007–2011 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1970, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 3 asiassa vuodesta 2018:
- 3
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 8 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 41 (2018–2019). Niistä 26 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 26
- 7
- 4
- 3
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Ministerinä (2007–2011) pidetyt puheenvuorot puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta ennen vuotta 2015, joten näiden vuosien määrä on vajaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1970, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Esittelypuheenvuoro
Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Tyyppi puuttuu aineistosta
Eduskunnan avoimessa datassa tämän puheenvuoron tyyppiä ei ole merkitty. Täysistunnon pöytäkirjassa näillä puheenvuoroilla ei ole tyyppimerkintää, kuten ei myöskään varsinaisilla puheenvuoroilla.
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Ei (tiedot 1999 alkaen).
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.
Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: str4nd, CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commons, pienennetty.
