Entinen kansanedustaja
Raimo Vistbacka
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
Raimo Vistbacka oli kansanedustajana 1987–2011. Edustajantoimi päättyi 19.4.2011.
Tausta
- Ammatti
- varatuomari, nimismies
- Koulutus
- oikeustieteen kandidaatti 1978
- poliisikokelaskoulutus 1966
- poliisimiehistön virkatutkinto 1968
- poliisipäällikkökurssi 1983
- varatuomari 1980
- ylioppilas 1972
- Työura
Näytä kaikki, 6 kpl
- nuorempi konstaapeli (1966–1968)
- vanhempi konstaapeli (1968–1978)
- Hyvinkään ja Espoon apulaisnimismies (1978–1981)
- Evijärven ja Töysän nimismies (1981–1982)
- Alajärven nimismies (1982–1996)
- Lapuan kihlakunnan apulaispoliisipäällikkö (1996–2005)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 17 kertaa vuodesta 1987: kuntavaalit 8, eduskuntavaalit 7, aluevaalit 2
Kuntavaalit: 8 kertaa, valittu 7
- 2025: KOK, Alajärvi – valittu. Kampanjan kulut 276,00 euroa
- 2021: KOK, Alajärvi – valittu. Ilmoituksen mukaan vaalirahoitus enintään 800 euroa.
- 2017: PS, Alajärvi – valittu. Ilmoituksen mukaan vaalirahoitus enintään 800 euroa.
- 2012: PS, Alajärvi – valittu. Ilmoituksen mukaan vaalirahoitus enintään 800 euroa.
- 2008: PS, Alajärvi – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
- 2004: PS, Alajärvi – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
- 2000: PS, Alajärvi – valittu. Vuoden 2000 aineistossa ovat vain valitut.
- 1996: PS, Alajärvi – valittu. Vuoden 1996 aineistossa ovat vain valitut.
Eduskuntavaalit: 7 kertaa, valittu 6
- 2019: SIN, Vaasan vaalipiiri – ei valittu
- 2007: PS, Vaasan vaalipiiri – valittu
- 2003: PS, Vaasan vaalipiiri – valittu
- 1999: PS, Vaasan vaalipiiri – valittu
- 1995: PS, Vaasan läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1991: PS, Vaasan läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1987: PS, Vaasan läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
Aluevaalit: 2 kertaa, valittu 2
- 2025: KOK, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue – valittu. Kampanjan kulut 276,00 euroa
- 2022: KOK, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue – valittu. Kampanjan kulut 2 398,53 euroa
- Puolue tai lista ehdokkuuksissa
- PS 1987–2017 → SIN 2019 → KOK 2021–2025
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 1987–2011
- Edustajana: 1987–2011
- Ryhmä: Perussuomalaiset 1987–2011
- Ministerinä: liikenneministeri 1989–1990
- Eduskuntaryhmä
- Perussuomalaiset 1987–2011
- Tehtävät eduskuntaryhmässä
- Perussuomalaiset, puheenjohtaja, 1995–2011
- Ministerinä
- liikenneministeri 1989–1990
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 17 kpl
- Talousvaliokunta, varajäsen, 2007–2011
- Tarkastusvaliokunta, jäsen, 2007–2011
- Valtiovarainvaliokunta, varajäsen, 2007
- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, varajäsen, 2003–2011
- Parlamenttienvälinen liitto IPU, Suomen ryhmän johtokunta, jäsen, 2003–2011
- Lakivaliokunta, varajäsen, 2000–2003
- Lakivaliokunta, jäsen, 1999–2000
- Suuri valiokunta, varajäsen, 1995–2003
- Liikenne- ja viestintävaliokunta, jäsen, 1995–2007
- Lakivaliokunta, varajäsen, 1995–1999
- Ulkoasiainvaliokunta, jäsen, 1994–1995
- Valtakunnanoikeus, varajäsen, 1992–1997
- Perustuslakivaliokunta, jäsen, 1990–1995
- Lakivaliokunta, jäsen, 1990–1991
- Perustuslakivaliokunta, jäsen, 1987–1989
- Maa- ja metsätalousvaliokunta, jäsen, 1987–1989
- Lakivaliokunta, varajäsen, 1987–1989
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 8 242 kertaa 4 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 8 715. Poissa hän oli 473 kertaa.
Vaalikausi 2007–2011
Paikalla 3 258 / 3 408 äänestyksessä, poissa 150.
Poikkesi 68 / 3 231 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2007–2011 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2003–2007
Paikalla 2 852 / 3 052 äänestyksessä, poissa 200.
Poikkesi 53 / 2 761 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 1999–2003
Paikalla 1 202 / 1 260 äänestyksessä, poissa 58.
Hänellä ei ollut kaudella yhtään ääntä äänestyksessä, jossa hänen ryhmällään oli linja, joten poikkeamia ei lasketa.
Kauden 1999–2003 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 1995–1999
Paikalla 930 / 995 äänestyksessä, poissa 65.
Hänellä ei ollut kaudella yhtään ääntä äänestyksessä, jossa hänen ryhmällään oli linja, joten poikkeamia ei lasketa.
Kauden 1995–1999 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1987, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Vaalikauden 1995–1999 äänestysaineisto alkaa vasta 12.6.1996, joten kauden alun äänestykset eivät ole mukana.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 1 524 asiassa vuodesta 1996:
- 771
- 605
- 41
- 37
- 35
- 17
- 16
- 1
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 1 053 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.
Keskustelualoite
Edustajan puhemiesneuvostolle tekemä ehdotus aiheesta, josta eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun täysistunnossa.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Lisätalousarvioaloite
Ehdotus muutoksesta valtion lisätalousarvioon.
Suullinen kysymys
Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.
Toivomusaloite
Vanha aloitetyyppi, jolla ehdotettiin hallitukselle toimenpidettä. Vuodesta 2000 sen korvasi toimenpidealoite.
Talousarvioaloite
Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.
Toimenpidealoite
Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.
Välikysymys
Opposition kysymys hallitukselle. Siitä keskustellaan täysistunnossa, ja lopuksi äänestetään hallituksen luottamuksesta.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 1 271 (1999–2011). Niistä 336 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 805
- 336
- 121
- 9
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1987, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Hän on allekirjoittanut 11 (tiedot 1999 alkaen).
Uusimmat
- 7.6.2005 LiVM 16/2005 vp: Hallituksen esitys laeiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain muuttamisesta sekä valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 luvun kumoamisesta
- 3.6.2005 LiVM 15/2005 vp: Hallituksen esitys laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain 8 §:n muuttamisesta
- 3.6.2005 LiVM 14/2005 vp: Hallituksen esitys laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta
- 21.4.2005 LiVM 8/2005 vp: Hallituksen esitys laeiksi tieliikennelain, ajoneuvolain ja ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain muuttamisesta
- 15.2.2005 LiVM 2/2005 vp: Hallituksen esitys laiksi postipalvelulain 5 §:n muuttamisesta
Näytä loput 6
- 4.3.2004 LiVM 8/2004 vp: Valtioneuvoston selonteko postipalvelulain vaikutuksista ja soveltamisesta
- 30.5.2002 LiVM 7/2002 vp: Hallituksen esitys suostumuksen antamisesta Suomen Autokatsastus Oy:n osakkeista luopumiseksi
- 15.11.2001 LiVM 12/2001 vp: Hallituksen esitys laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta – vastalause 1
- 25.9.2001 LiVM 7/2001 vp: Hallituksen esitys laiksi luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta
- 13.12.2000 LiVM 13/2000 vp: Hallituksen esitys postipalvelulaiksi – vastalause 2
- 7.6.2000 LiVM 2/2000 vp: Hallituksen esitys laeiksi Tiehallinnosta ja Tieliikelaitoksesta
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.
Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Soppakanuuna, CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commons, pienennetty.
