Entinen kansanedustaja
Keskustan eduskuntaryhmä
Jukka Vihriälä oli kansanedustajana 1983–2007. Edustajantoimi päättyi 20.3.2007.
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Uran aikajana, 1983–2007
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 4 901 kertaa 3 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 5 307. Poissa hän oli 406 kertaa.
Vaalikausi 2003–2007
Paikalla 2 855 / 3 052 äänestyksessä, poissa 197.
Poikkesi 142 / 2 855 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 1999–2003
Paikalla 1 198 / 1 260 äänestyksessä, poissa 62.
Poikkesi 99 / 1 193 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 1999–2003 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 1995–1999
Paikalla 848 / 995 äänestyksessä, poissa 147.
Poikkesi 36 / 846 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 1995–1999 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1983, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Vaalikauden 1995–1999 äänestysaineisto alkaa vasta 12.6.1996, joten kauden alun äänestykset eivät ole mukana.
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 315 asiassa vuodesta 1996:
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 505 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Keskustelualoite
Edustajan puhemiesneuvostolle tekemä ehdotus aiheesta, josta eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun täysistunnossa.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Lisätalousarvioaloite
Ehdotus muutoksesta valtion lisätalousarvioon.
Suullinen kysymys
Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.
Toivomusaloite
Vanha aloitetyyppi, jolla ehdotettiin hallitukselle toimenpidettä. Vuodesta 2000 sen korvasi toimenpidealoite.
Talousarvioaloite
Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.
Toimenpidealoite
Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.
Täysistuntopuheenvuoroja 579 (1999–2007). Niistä 164 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1983, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Esittelypuheenvuoro
Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Hän on allekirjoittanut 32 (tiedot 1999 alkaen).
Uusimmat
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026.