Entinen kansanedustaja
Esko-Juhani Tennilä
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä
Esko-Juhani Tennilä oli kansanedustajana 1975–2011. Edustajantoimi päättyi 19.4.2011.
Tausta
- Ammatti
- sosionomi
- Koulutus
- sosionomi, Tampereen yliopisto
- Työura
- toimittaja (1966–1975)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 12 kertaa vuodesta 1979: eduskuntavaalit 8, kuntavaalit 4
Eduskuntavaalit: 8 kertaa, valittu 8
- 2007: VAS, Lapin vaalipiiri – valittu
- 2003: VAS, Lapin vaalipiiri – valittu
- 1999: VAS, Lapin vaalipiiri – valittu
- 1995: VAS, Lapin läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1991: VAS, Lapin läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1987: Demokraattinen vaihtoehto, Lapin läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1983: Suomen kansan demokraattisen liiton eduskuntaryhmä, Lapin läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1979: Suomen kansan demokraattisen liiton eduskuntaryhmä, Lapin läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
Kuntavaalit: 4 kertaa, valittu 3
- 2017: VAS, Rovaniemi – valittu. Kampanjan kulut 4 836,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2012: VAS, Rovaniemi – valittu. Kampanjan kulut 3 388,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2008: VAS, Rovaniemi – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
- 2004: VAS, Rovaniemi – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
- Puolue tai lista ehdokkuuksissa
- SUOMENKANSANDEMOKRAATTISENLIITONEDUSKUNTARYHMä 1979–1983 → DEMOKRAATTINENVAIHTOEHTO 1987 → VAS 1991–2017
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 1975–2011
- Edustajana: 1975–2011
- Ryhmä: Suomen kansan demokraattisen liiton eduskuntaryhmä 1975–1986, Demokraattinen vaihtoehto 1986–1990, Vasemmistoliitto 1990–1995, Vasemmistoryhmä 1995–1999, Vasemmistoliitto 1999–2011
- Eduskuntaryhmät
- Suomen kansan demokraattisen liiton eduskuntaryhmä 1975–1986 → Demokraattinen vaihtoehto 1986–1990 → Vasemmistoliitto 1990–1995 → Vasemmistoryhmä 1995–1999 → Vasemmistoliitto 1999–2011
- Tehtävät eduskuntaryhmässä
- Vasemmistoliitto, 1. varapuheenjohtaja, 2007–2011
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 25 kpl
- Pohjois-Atlantin liiton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, jäsen, 2007–2011
- Suuren valiokunnan työjaosto, jäsen, 2007–2011
- Suuri valiokunta, jäsen, 2007–2011
- Parlamenttienvälinen liitto IPU, Suomen ryhmän johtokunta, varapuheenjohtaja, 2003–2004
- Pohjois-Atlantin liiton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, jäsen, 2003–2004
- Länsi-Euroopan unionin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, jäsen, 2003–2007
- Yleisradio Oy:n hallintoneuvosto, jäsen, 2003–2011
- Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta, jäsen, 2001–2003
- Tulevaisuusvaliokunta, jäsen, 2000–2007
- Pohjois-Atlantin liiton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, jäsen, 1999–2003
- Länsi-Euroopan unionin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, jäsen, 1999–2003
- Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta, suomen edustaja arktisen alueen parlamentaarikkokomiteassa, 1999–2003
- Tulevaisuusvaliokunta, jäsen, 1999–2000
- Ulkoasiainvaliokunta, varajäsen, 1999–2011
- Maa- ja metsätalousvaliokunta, varajäsen, 1999–2003
- Liikennevaliokunta, varapuheenjohtaja, 1995–1999
- Maa- ja metsätalousvaliokunta, varajäsen, 1991–1996
- Pankkivaliokunta, varajäsen, 1987–1991
- Liikennevaliokunta, jäsen, 1983–1999
- Liikennevaliokunta, varajäsen, 1980–1983
- Talousvaliokunta, jäsen, 1979–1983
- Suuri valiokunta, jäsen, 1977–1979
- Suuri valiokunta, varajäsen, 1975–1977
- Maa- ja metsätalousvaliokunta, varajäsen, 1975–1980
- Laki- ja talousvaliokunta, jäsen, 1975–1979
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 8 119 kertaa 4 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 8 715. Poissa hän oli 596 kertaa.
Vaalikausi 2007–2011
Paikalla 3 151 / 3 408 äänestyksessä, poissa 257.
Poikkesi 34 / 3 144 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2007–2011 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2003–2007
Paikalla 2 910 / 3 052 äänestyksessä, poissa 142.
Poikkesi 165 / 2 906 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 1999–2003
Paikalla 1 182 / 1 260 äänestyksessä, poissa 78.
Poikkesi 126 / 1 176 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 1999–2003 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 1995–1999
Paikalla 876 / 995 äänestyksessä, poissa 119.
Poikkesi 22 / 855 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 1995–1999 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1975, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Vaalikauden 1995–1999 äänestysaineisto alkaa vasta 12.6.1996, joten kauden alun äänestykset eivät ole mukana.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 903 asiassa vuodesta 1996:
- 444
- 357
- 57
- 24
- 7
- 7
- 6
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 628 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Keskustelualoite
Edustajan puhemiesneuvostolle tekemä ehdotus aiheesta, josta eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun täysistunnossa.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Lisätalousarvioaloite
Ehdotus muutoksesta valtion lisätalousarvioon.
Suullinen kysymys
Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.
Toivomusaloite
Vanha aloitetyyppi, jolla ehdotettiin hallitukselle toimenpidettä. Vuodesta 2000 sen korvasi toimenpidealoite.
Talousarvioaloite
Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.
Toimenpidealoite
Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 880 (1999–2011). Niistä 452 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 452
- 389
- 29
- 9
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1975, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Esittelypuheenvuoro
Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Hän on allekirjoittanut 10 (tiedot 1999 alkaen).
Uusimmat
- 7.12.2010 UaVM 9/2010 vp: Valtioneuvoston selonteko sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1.–30.6.2011 sekä sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Alankomaiden, Suomen, Saksan, Itävallan ja Liettuan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1.–30.6.2011
- 10.6.2009 UaVM 5/2009 vp: Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta 2009 – vastalause 2
- 20.5.2009 SuVM 1/2009 vp: Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta – vastalause 1
- 24.2.2009 UaVM 3/2009 vp: Valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta ISAF-operaation tukitoimiin vaalien järjestämiseksi Afganistanissa vuonna 2009
- 30.11.2007 UaVM 11/2007 vp: Valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta Afganistanin ISAF-operaatioon, Suomen osallistumisesta EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Tshadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa (EUFOR TCHAD/RCA) sekä sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1.–30.6.2008
Näytä loput 5
- 23.11.2007 UaVM 9/2007 vp: Hallituksen esitys Suomen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
- 30.11.2006 UaVM 14/2006 vp: Valtioneuvoston selonteko suomalaisen sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Saksan, Alankomaiden ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. –30.6.2007
- 28.4.2006 UaVM 2/2006 vp: Valtioneuvoston selonteko Euroopan unionin perustuslakisopimuksesta – vastalause 3
- 30.9.2003 UaVM 4/2003 vp: Valtioneuvoston selonteko konventin tuloksista ja valmistautumisesta hallitusten väliseen konferenssiin
- 8.6.2000 UaVM 4/2000 vp: Hallituksen esitys laiksi Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätökseen perustuvaan rauhanturvaamistoimintaan annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Ville Oksanen, CC BY-SA 2.0, Wikimedia Commons, pienennetty.
