Entinen kansanedustaja
Osmo Soininvaara
Vihreä eduskuntaryhmä
Osmo Soininvaara oli kansanedustajana 1987–1991, 1995–2007 ja 2011–2015. Edustajantoimi päättyi 21.4.2015.
Tausta
- Ammatti
- valtiotieteen lisensiaatti
- Koulutus
- valtiotieteiden kandidaatti, Helsingin yliopisto 1973
- valtiotieteiden lisensiaatti, Helsingin yliopisto 1982
- Työura
Näytä kaikki, 6 kpl
- Posti- ja lennätinhallituksen tutkija (1971–1974)
- Suomen akatemian tutkimuksen suunnittelija (1974–1975)
- Helsingin yliopiston tilastotieteen vt. lehtori (1975–1976)
- Helsingin yliopiston tilastotieteen assistentti (1977–1984)
- yrittäjä (1985-)
- Helsingin yliopiston tilastotieteen vt. apulaisprofessori (1985–1985)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 12 kertaa vuodesta 1987: kuntavaalit 7, eduskuntavaalit 5
Kuntavaalit: 7 kertaa, valittu 6
- 2021: VIHR, Helsinki – valittu. Kampanjan kulut 6 316,66 euroa
- 2017: VIHR, Helsinki – valittu. Kampanjan kulut 11 561,40 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2012: VIHR, Helsinki – valittu. Kampanjan kulut 12 439,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2008: VIHR, Helsinki – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
- 2004: VIHR, Helsinki – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
- 2000: VIHR, Helsinki – valittu. Vuoden 2000 aineistossa ovat vain valitut.
- 1996: VIHR, Helsinki – valittu. Vuoden 1996 aineistossa ovat vain valitut.
Eduskuntavaalit: 5 kertaa, valittu 5
- 2011: VIHR, Helsingin vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 28 949,87 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2003: VIHR, Helsingin vaalipiiri – valittu
- 1999: VIHR, Helsingin vaalipiiri – valittu
- 1995: VIHR, Helsingin kaupungin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1987: VIHR, Helsingin kaupungin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 1987–2015
- Edustajana: 1987–1991, 1995–2007, 2011–2015
- Ryhmä: Vihreät 1987–1991, Vihreät 1995–2007, Vihreät 2011–2015
- Ministerinä: peruspalveluministeri 2000–2002
- Eduskuntaryhmä
- Vihreät 1987–1991, 1995–2007, 2011–2015
- Tehtävät eduskuntaryhmässä
Näytä kaikki, 2 kpl
- Vihreät, puheenjohtaja, 1997–1999
- Vihreät, varapuheenjohtaja, 1995–1997
- Ministerinä
- peruspalveluministeri 2000–2002
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 20 kpl
- Parlamenttienvälinen liitto IPU, Suomen ryhmän johtokunta, jäsen, 2011–2015
- Verojaosto, lisäjäsen, 2011–2015
- Kunta- ja terveysjaosto, jäsen, 2011–2012
- Valtiovarainvaliokunta, jäsen, 2011–2015
- Hallintovaliokunta, jäsen, 2011–2014
- Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta, varajäsen, 2006–2007
- Talousvaliokunta, varajäsen, 2004–2007
- Sosiaali- ja terveysvaliokunta, jäsen, 2003–2007
- Työasiainvaliokunta, varajäsen, 2003–2004
- Sosiaali- ja terveysvaliokunta, varajäsen, 2003
- Työasiainvaliokunta, jäsen, 2002–2003
- Sosiaali- ja terveysvaliokunta, varajäsen, 2000
- Talousvaliokunta, jäsen, 1999–2000
- Suuri valiokunta, varajäsen, 1998–1999
- Työasiainvaliokunta, varajäsen, 1997–1999
- Talousvaliokunta, jäsen, 1995–1997
- Sosiaali- ja terveysvaliokunta, jäsen, 1995–1999
- Valitsijamiehet, varajäsen, 1995–1999
- Talousvaliokunta, jäsen, 1987–1991
- Perustuslakivaliokunta, varajäsen, 1987–1991
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 6 816 kertaa 4 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 7 988. Poissa hän oli 1 172 kertaa.
Vaalikausi 2011–2015
Paikalla 2 437 / 2 681 äänestyksessä, poissa 244.
Poikkesi 53 / 2 422 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2011–2015 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2003–2007
Paikalla 2 846 / 3 052 äänestyksessä, poissa 206.
Poikkesi 310 / 2 807 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 1999–2003
Paikalla 691 / 1 260 äänestyksessä, poissa 569.
Poikkesi 18 / 686 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 1999–2003 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 1995–1999
Paikalla 842 / 995 äänestyksessä, poissa 153.
Poikkesi 20 / 836 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 1995–1999 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1987, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Vaalikauden 1995–1999 äänestysaineisto alkaa vasta 12.6.1996, joten kauden alun äänestykset eivät ole mukana.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 25 asiassa vuodesta 2002:
- 10
- 7
- 5
- 2
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 309 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Suullinen kysymys
Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.
Talousarvioaloite
Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.
Toimenpidealoite
Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 269 (1999–2015). Niistä 147 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 147
- 95
- 23
- 4
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Ministerinä (2000–2002) pidetyt puheenvuorot puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta ennen vuotta 2015, joten näiden vuosien määrä on vajaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1987, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Hän on allekirjoittanut 25 (tiedot 1999 alkaen).
Uusimmat
- 9.3.2015 VaVM 50/2014 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 3 ja 149 a §:n sekä kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annetun lain 2 §:n muuttamisesta – vastalause 3
- 9.3.2015 VaVM 49/2014 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta – vastalause 3
- 14.11.2014 VaVM 25/2014 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta – vastalause 4
- 6.2.2007 StVM 59/2006 vp: Hallituksen esitys lastensuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi – vastalause 2
- 31.1.2007 StVM 58/2006 vp: Hallituksen esitys laiksi alkoholilain muuttamisesta – vastalause 2
Näytä loput 20
- 5.12.2006 StVM 51/2006 vp: Hallituksen esitys laeiksi työttömyysturvalain, aikuiskoulutustuesta annetun lain ja vuorotteluvapaalain muuttamisesta
- 1.12.2006 StVM 47/2006 vp: Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevaksi lainsäädännöksi
- 29.11.2006 StVM 45/2006 vp: Hallituksen esitys vanhempainpäivärahoja ja työnantajakustannusten korvaamista koskevan lainsäädännön muuttamiseksi – vastalause 4
- 11.10.2006 StVM 25/2006 vp: Hallituksen esitys vammaisetuuksien määrän sekä eläkkeensaajien asumistuessa hyväksyttävien asumiskustannusten enimmäismäärien tarkistamista koskevaksi lainsäädännöksi – vastalause 1
- 10.10.2006 StVM 24/2006 vp: Hallituksen esitys laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta
- 6.6.2006 StVM 12/2006 vp: Hallituksen esitys laiksi toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta – vastalause 1
- 7.4.2006 StVM 9/2006 vp: Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi – vastalause 1
- 8.12.2005 StVM 35/2005 vp: Hallituksen esitys laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
- 8.12.2005 StVM 34/2005 vp: Hallituksen esitys laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi – vastalause 2
- 8.12.2005 StVM 34/2005 vp: Hallituksen esitys laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi – vastalause 1
- 2.12.2005 StVM 32/2005 vp: Hallituksen esitys laiksi lääkelain muuttamisesta – vastalause 3
- 22.11.2005 StVM 27/2005 vp: Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta
- 9.11.2005 StVM 21/2005 vp: Hallituksen esitys laiksi omaishoidon tuesta, laiksi sosiaalihuoltolain muuttamisesta sekä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta
- 18.10.2005 StVM 18/2005 vp: Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta – vastalause 3
- 8.12.2004 StVM 44/2004 vp: Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
- 11.11.2004 StVM 25/2004 vp: Hallituksen esitys sairausvakuutuslaiksi – vastalause 4
- 25.3.2004 StVM 5/2004 vp: Hallituksen esitys laeiksi lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain ja lääkelain muuttamisesta.
- 27.11.2003 StVM 22/2003 vp: Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a §:n muuttamisesta
- 19.11.2003 StVM 18/2003 vp: Hallituksen esitys laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta – vastalause 2
- 18.11.2003 StVM 17/2003 vp: Hallituksen esitys laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta – vastalause 2
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.
Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Teemu Rajala, CC BY 3.0, Wikimedia Commons, pienennetty.
