Entinen kansanedustaja
Lea Mäkipää
Sininen eduskuntaryhmä
Lea Mäkipää oli kansanedustajana 1983–1995 ja 2011–2019. Edustajantoimi päättyi 16.4.2019.
Tausta
- Ammatti
- merkonomi
- Koulutus
- merkonomi, Ikaalisten kauppaoppilaitos 1968
- Työura
- konttoristi, kirjanpitäjä (1976–1983)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 12 kertaa vuodesta 1983: eduskuntavaalit 6, kuntavaalit 6
Eduskuntavaalit: 6 kertaa, valittu 5
- 2015: PS, Pirkanmaan vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 42 404,43 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2011: PS, Pirkanmaan vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 63 799,53 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2007: PS, Pirkanmaan vaalipiiri – varalla
- 1991: SMP, Turun läänin pohjoinen vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1987: SMP, Turun läänin pohjoinen vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1983: SMP, Turun läänin pohjoinen vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
Kuntavaalit: 6 kertaa, valittu 5
- 2017: PS, Kihniö – valittu. Ilmoituksen mukaan vaalirahoitus enintään 800 euroa.
- 2012: PS, Kihniö – valittu. Ilmoituksen mukaan vaalirahoitus enintään 800 euroa.
- 2008: PS, Kihniö – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
- 2004: PS, Kihniö – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
- 2000: PS, Kihniö – valittu. Vuoden 2000 aineistossa ovat vain valitut.
- 1996: PS, Kihniö – valittu. Vuoden 1996 aineistossa ovat vain valitut.
- Puolue tai lista ehdokkuuksissa
- SMP 1983–1991 → PS 1996–2017
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 1983–2019
- Edustajana: 1983–1995, 2011–2019
- Ryhmä: Suomen maaseudun puolueen eduskuntaryhmä 1983–1995, Perussuomalaiset 2011–2017, Siniset 2017–2019
- Eduskuntaryhmät
- Suomen maaseudun puolueen eduskuntaryhmä 1983–1995 → Perussuomalaiset 2011–2017 → Siniset 2017–2019
- Tehtävät eduskuntaryhmässä
Näytä kaikki, 3 kpl
- Siniset, 3. varapuheenjohtaja, 2017–2019
- Suomen maaseudun puolueen eduskuntaryhmä, puheenjohtaja, 1994–1995
- Suomen maaseudun puolueen eduskuntaryhmä, 1. varapuheenjohtaja, 1987–1989
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 21 kpl
- Talousvaliokunta, jäsen, 2018–2019
- Maa- ja metsätalousvaliokunta, varajäsen, 2018–2019
- Ulkoasiainvaliokunta, varajäsen, 2017–2018
- Tarkastusvaliokunta, jäsen, 2017–2018
- Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, jäsen, 2017
- Yleisradio Oy:n hallintoneuvosto, jäsen, 2016–2019
- Tarkastusvaliokunta, varajäsen, 2015–2017
- Sivistysvaliokunta, varajäsen, 2015–2017
- Puolustusvaliokunta, jäsen, 2015–2019
- Ympäristövaliokunta, jäsen, 2015
- Sivistysvaliokunta, jäsen, 2015
- Eduskunnan pankkivaltuusto, jäsen, 2011–2015
- Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, jäsen, 2011–2015
- Perustuslakivaliokunta, varajäsen, 2011–2015
- Suuri valiokunta, jäsen, 1994–1995
- Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, jäsen, 1991–1995
- Sosiaali- ja terveysvaliokunta, varajäsen, 1991–1995
- Sosiaali- ja terveysvaliokunta, jäsen, 1989–1991
- Valtiovarainvaliokunta, jäsen, 1987–1990
- Valitsijamiehet, varajäsen, 1987–1995
- Eduskunnan palkkavaltuuskunta, jäsen, 1987–1991
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 6 333 kertaa 2 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 6 517. Poissa hän oli 184 kertaa.
Vaalikausi 2015–2019
Paikalla 3 716 / 3 836 äänestyksessä, poissa 120.
Poikkesi 5 / 3 716 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja. Ryhmittäin: Perussuomalaiset 1 / 1 368, Siniset 4 / 2 348.
Kauden 2015–2019 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2011–2015
Paikalla 2 617 / 2 681 äänestyksessä, poissa 64.
Poikkesi 134 / 2 614 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2011–2015 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1983, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 97 asiassa vuodesta 2011:
- 51
- 27
- 11
- 5
- 1
- 1
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 706 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Keskustelualoite
Edustajan puhemiesneuvostolle tekemä ehdotus aiheesta, josta eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun täysistunnossa.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Lisätalousarvioaloite
Ehdotus muutoksesta valtion lisätalousarvioon.
Suullinen kysymys
Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.
Talousarvioaloite
Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.
Toimenpidealoite
Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 758 (2011–2019). Niistä 289 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 440
- 289
- 24
- 4
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1983, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Esittelypuheenvuoro
Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Hän on allekirjoittanut 4 (tiedot 1999 alkaen).
Uusimmat
- 1.4.2014 TyVM 1/2014 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta
- 16.4.2013 TyVM 3/2013 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjäkuljettajien työajasta tieliikenteessä
- 8.5.2012 PeVM 4/2012 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puoluelain muuttamisesta
- 23.2.2012 TyVM 2/2012 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella ja siihen liittyviksi laeiksi
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Soppakanuuna, CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commons, pienennetty.
