Entinen kansanedustaja
Mauri Pekkarinen
Keskustan eduskuntaryhmä
Mauri Pekkarinen oli kansanedustajana 1979–2019. Edustajantoimi päättyi 16.4.2019.
Tausta
- Ammatti
- yhteiskuntatieteiden maisteri
- Koulutus
- yhteiskuntatieteiden maisteri, Jyväskylän yliopisto 1974
- ylioppilas, Kannuksen yhteiskoulu 1968
- Työura
Näytä kaikki, 6 kpl
- Jyväskylän kaupungin tutkija (1972–1972)
- Edistyksellisen tiedeliiton toiminnanjohtaja (1973–1973)
- Jyväskylän yliopiston assistentti ja amanuenssi (1973–1973)
- Keskustapuolueen Keski-Suomen piirijärjestön toiminnanjohtaja (1974–1979)
- työvoimaministerin poliittinen sihteeri (1976–1977)
- sisäasiainministerin poliittinen sihteeri (1978–1979)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 17 kertaa vuodesta 1979: eduskuntavaalit 10, kuntavaalit 6, eurovaalit 1
Eduskuntavaalit: 10 kertaa, valittu 10
- 2015: KESK, Keski-Suomen vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 47 239,76 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2011: KESK, Keski-Suomen vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 30 405,78 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2007: KESK, Keski-Suomen vaalipiiri – valittu
- 2003: KESK, Keski-Suomen vaalipiiri – valittu
- 1999: KESK, Keski-Suomen vaalipiiri – valittu
- 1995: KESK, Keski-Suomen läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1991: KESK, Keski-Suomen läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1987: KESK, Keski-Suomen läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1983: KESK, Keski-Suomen läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1979: KESK, Keski-Suomen läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
Kuntavaalit: 6 kertaa, valittu 6
- 2025: KESK, Jyväskylä – valittu. Kampanjan kulut 5 700,00 euroa
- 2017: KESK, Jyväskylä – valittu. Kampanjan kulut 4 272,66 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2012: KESK, Jyväskylä – valittu. Kampanjan kulut 5 881,43 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2008: KESK, Jyväskylä – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
- 2000: KESK, Jyväskylä – valittu. Vuoden 2000 aineistossa ovat vain valitut.
- 1996: KESK, Jyväskylä – valittu. Vuoden 1996 aineistossa ovat vain valitut.
Eurovaalit: kerran, valittu 1
- 2019: KESK, Koko maa – valittu. Kampanjan kulut 88 814,04 euroa
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 1979–2019
- Edustajana: 1979–2019
- Ryhmä: Keskusta 1979–2019
- Ministerinä: sisäasiainministeri 1991–1995, kauppa- ja teollisuusministeri 2003, kauppa- ja teollisuusministeri 2003–2007, kauppa- ja teollisuusministeri 2007, ministeri sisäasiainministeriössä 2007–2008, elinkeinoministeri 2008–2010, elinkeinoministeri 2010–2011
- Eduskuntaryhmä
- Keskusta 1979–2019
- Tehtävät eduskuntaryhmässä
Näytä kaikki, 2 kpl
- Keskusta, puheenjohtaja, 1999–2004
- Keskusta, varapuheenjohtaja, 1987–2000
- Ministerinä
- sisäasiainministeri 1991–1995
- kauppa- ja teollisuusministeri 2003–2007
- ministeri sisäasiainministeriössä 2007–2008
- elinkeinoministeri 2008–2011
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 35 kpl
- Aasian ja Euroopan parlamentaarisen kokouksen Suomen valtuuskunta, puheenjohtaja, 2016–2019
- Aasian ja Euroopan parlamentaarisen kokouksen Suomen valtuuskunta, jäsen, 2015–2019
- Puhemiesneuvosto, ensimmäinen varapuhemies, 2015–2019
- Puhemiehistö, ensimmäinen varapuhemies, 2015–2019
- Kansliatoimikunta, ensimmäinen varapuhemies, 2015–2019
- Kansainvälisten asiain foorumi, ensimmäinen varapuhemies, 2015–2019
- Ympäristövaliokunta, jäsen, 2015
- Suuri valiokunta, varapuheenjohtaja, 2015
- Sivistysvaliokunta, varajäsen, 2015
- Suuren valiokunnan työjaosto, jäsen, 2011–2015
- Talousvaliokunta, puheenjohtaja, 2011–2015
- Suuri valiokunta, jäsen, 2011–2015
- Puhemiesneuvosto, jäsen, 2011–2015
- Kansainvälisten asiain foorumi, jäsen, 2011–2015
- Eduskunnan pankkivaltuusto, puheenjohtaja, 2003
- Suuri valiokunta, jäsen, 2003
- Suppeampi pankkivaltuusto, toinen varajäsen, 1999–2000
- Eduskunnan pankkivaltuusto, jäsen, 1999–2003
- Suppeampi pankkivaltuusto, jäsen, 1999
- Valtiovarainvaliokunta, puheenjohtaja, 1995–1999
- Valtiovarainvaliokunta, jäsen, 1995–2003
- Suppeampi pankkivaltuusto, ensimmäinen varajäsen, 1995–1999
- Eduskunnan pankkivaltuusto, jäsen, 1995–1999
- Valtiovarainvaliokunta, jäsen, 1991
- Valtiovarainvaliokunta, varajäsen, 1989–1991
- Valtiovarainvaliokunta, jäsen, 1987–1989
- Yleisradio Oy:n hallintoneuvosto, puheenjohtaja, 1987–1991
- Sivistysvaliokunta, varajäsen, 1983–1987
- Yleisradio Oy:n hallintoneuvosto, jäsen, 1982–1991
- Valtiovarainvaliokunta, varajäsen, 1982–1987
- Laki- ja talousvaliokunta, varajäsen, 1980–1983
- Valitsijamiehet, jäsen, 1979–1987
- Tarkistajat, varajäsen, 1979–1983
- Sivistysvaliokunta, jäsen, 1979–1983
- Laki- ja talousvaliokunta, jäsen, 1979–1981
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 12 120 kertaa 6 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 15 232. Poissa hän oli 3 112 kertaa.
Vaalikausi 2015–2019
Paikalla 3 064 / 3 836 äänestyksessä, poissa 772.
Poikkesi 7 / 3 064 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2015–2019 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2011–2015
Paikalla 2 398 / 2 681 äänestyksessä, poissa 283.
Poikkesi 209 / 2 391 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2011–2015 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2007–2011
Paikalla 2 661 / 3 408 äänestyksessä, poissa 747.
Poikkesi 3 / 2 661 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2007–2011 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2003–2007
Paikalla 2 018 / 3 052 äänestyksessä, poissa 1 034.
Poikkesi 4 / 2 018 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 1999–2003
Paikalla 1 147 / 1 260 äänestyksessä, poissa 113.
Poikkesi 118 / 1 143 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 1999–2003 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 1995–1999
Paikalla 832 / 995 äänestyksessä, poissa 163.
Poikkesi 52 / 831 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 1995–1999 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1979, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Vaalikauden 1995–1999 äänestysaineisto alkaa vasta 12.6.1996, joten kauden alun äänestykset eivät ole mukana.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 144 asiassa vuodesta 1996:
- 52
- 43
- 13
- 10
- 9
- 8
- 6
- 3
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 372 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.
Keskustelualoite
Edustajan puhemiesneuvostolle tekemä ehdotus aiheesta, josta eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun täysistunnossa.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Lisätalousarvioaloite
Ehdotus muutoksesta valtion lisätalousarvioon.
Suullinen kysymys
Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.
Talousarvioaloite
Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.
Toimenpidealoite
Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.
Välikysymys
Opposition kysymys hallitukselle. Siitä keskustellaan täysistunnossa, ja lopuksi äänestetään hallituksen luottamuksesta.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 1 161 (1999–2018). Niistä 640 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 640
- 476
- 27
- 14
- 4
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Ministerinä (2003–2011) pidetyt puheenvuorot puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta ennen vuotta 2015, joten näiden vuosien määrä on vajaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Varapuhemiehenä (2015–2019) hän johti istuntoja eikä yleensä osallistunut keskusteluun, joten näiltä vuosilta puheenvuoroja on vähän tai ei lainkaan.
Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1979, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Esittelypuheenvuoro
Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Hän on allekirjoittanut 38 (tiedot 1999 alkaen).
Uusimmat
- 27.2.2015 TaVM 32/2014 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta – vastalause 3
- 20.11.2014 TaVM 20/2014 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta – vastalause 1
- 4.11.2014 TaVM 19/2014 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kaupparekisterilain, yhdistyslain ja yritys- ja yhteisötietolain 10 §:n muuttamisesta
- 7.2.2014 SuVM 1/2014 vp: Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta 2013 – vastalause 2
- 29.11.2013 TaVM 32/2013 vp: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 20. päivänä maaliskuuta 2013 – vastalause 1
Näytä loput 33
- 11.6.2013 TaVM 17/2013 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle sähkö- ja maakaasumarkkinoita koskevaksi lainsäädännöksi – vastalause 1
- 16.10.2012 TaVM 7/2012 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta – vastalause 2
- 7.12.2011 TaVM 11/2011 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta – vastalause 1
- 7.2.2003 VaVM 44/2002 vp: Valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta 2001
- 12.12.2002 VaVM 40/2002 vp: Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2003 – vastalause 3
- 12.12.2002 VaVM 40/2002 vp: Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2003 – vastalause 2
- 5.12.2002 VaVM 39/2002 vp: Hallituksen esitys laiksi arpajaisverolain 2 ja 4 §:n muuttamisesta
- 5.12.2002 VaVM 38/2002 vp: Hallituksen esitys laeiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain ja nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta – vastalause 1
- 5.12.2002 VaVM 37/2002 vp: Hallituksen esitys laiksi tuloverolain 127 a §:n muuttamisesta – vastalause 1
- 4.12.2002 VaVM 36/2002 vp: Hallituksen esitys laeiksi verontilityslain 12 §:n ja tuloverolain 124 §:n muuttamisesta – vastalause 1
- 4.12.2002 VaVM 35/2002 vp: Hallituksen esitys laeiksi tuloverolain muuttamisesta sekä tuloverolain 77 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta – vastalause 1
- 19.11.2002 VaVM 30/2002 vp: Hallituksen esitys vuoden 2002 toiseksi lisätalousarvioksi – vastalause 1
- 13.6.2002 VaVM 6/2002 vp: Hallituksen esitys vuoden 2002 lisätalousarvioksi – vastalause 3
- 7.12.2001 VaVM 37/2001 vp: Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2002 – vastalause 2
- 20.11.2001 VaVM 30/2001 vp: Hallituksen esitys sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 28 §:n muuttamisesta
- 20.11.2001 VaVM 28/2001 vp: Hallituksen esitys vuoden 2002 veroasteikkolaiksi
- 7.11.2001 VaVM 20/2001 vp: Hallituksen esitys vuoden 2001 kolmanneksi lisätalousarvioksi
- 15.6.2001 VaVM 10/2001 vp: Hallituksen esitys vuoden 2001 lisätalousarvioksi – vastalause 1
- 27.4.2001 VaVM 4/2001 vp: Hallituksen esitys laiksi autoverolain muuttamisesta
- 8.12.2000 VaVM 43/2000 vp: Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2001 – vastalause 2
- 1.12.2000 VaVM 39/2000 vp: Hallituksen esitys laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta
- 1.12.2000 VaVM 38/2000 vp: Hallituksen esitys laeiksi tuloverolain ja tuloverolain 77 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
- 29.11.2000 VaVM 37/2000 vp: Hallituksen esitys laiksi perintö- ja lahjaverolain 57 §:n muuttamisesta
- 27.10.2000 VaVM 26/2000 vp: Hallituksen esitys laiksi tuloverolain muuttamisesta
- 24.10.2000 VaVM 25/2000 vp: Hallituksen esitys laiksi kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain 2 ja 8 §:n muuttamisesta
- 20.10.2000 VaVM 24/2000 vp: Hallituksen esitys vuoden 2000 toiseksi lisätalousarvioksi
- 12.5.2000 VaVM 7/2000 vp: Hallituksen esitys laeiksi tuloverolain ja vuoden 2000 veroasteikkolain 2 §:n muuttamisesta
- 10.12.1999 VaVM 33/1999 vp: Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2000 – vastalause 1
- 9.12.1999 VaVM 32/1999 vp: Hallituksen esitys laiksi tupakkaverosta annetun lain liitteenä olevan verotaulukon muuttamisesta
- 1.12.1999 VaVM 27/1999 vp: Hallituksen esitys pääomatulojen ja yhteisön tuloveroprosentin korottamisesta sekä siitä aiheutuviksi muutoksiksi tuloverolainsäädäntöön – vastalause 1
- 1.12.1999 VaVM 26/1999 vp: Hallituksen esitys laeiksi verontilityslain 12 ja 29 §:n sekä tuloverolain 21 ja 124 §:n muuttamisesta – vastalause 2
- 1.12.1999 VaVM 23/1999 vp: Hallituksen esitys laeiksi tuloverolain sekä varallisuusverolain 10 §:n muuttamisesta
- 15.6.1999 VaVM 3/1999 vp: Hallituksen esitys vuoden 1999 lisätalousarvioksi – vastalause 2
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.
Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Johannes Jansson/norden.org, CC BY 2.5 DK, Wikimedia Commons, pienennetty.
