Entinen kansanedustaja
Anneli Jäätteenmäki
Keskustan eduskuntaryhmä
Anneli Jäätteenmäki oli kansanedustajana 1987–2007. Edustajantoimi päättyi 20.3.2007.
Tausta
- Ammatti
- varatuomari
- Koulutus
- oikeustieteen kandidaatti 1980
- ulkoasiainministeriön kansainvälisten asiain valmennuskurssi 1982
- varatuomari 1980
- Työura
Näytä kaikki, 5 kpl
- Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston vs. lakimies (1981–1982)
- tilapäinen avustaja ulkoasiainministeriössä (1982–1982)
- Lapuan kaupungin lakimies (1982–2002)
- poliittinen sihteeri (1983–1984)
- Keskustapuolueen eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri (1986–1986)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 11 kertaa vuodesta 1987: eduskuntavaalit 5, eurovaalit 3, kuntavaalit 2, aluevaalit 1
Eduskuntavaalit: 5 kertaa, valittu 5
- 2003: KESK, Helsingin vaalipiiri – valittu
- 1999: KESK, Vaasan vaalipiiri – valittu
- 1995: KESK, Vaasan läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1991: KESK, Vaasan läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1987: KESK, Vaasan läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
Eurovaalit: 3 kertaa, valittu 3
- 2014: KESK, Koko maa – valittu. Kampanjan kulut 59 129,02 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2009: KESK, Koko maa – valittu
- 2004: KESK, Koko maa – valittu
Kuntavaalit: 2 kertaa, valittu 2
- 2025: KESK, Lapua – valittu. Ilmoituksen mukaan vaalirahoitus enintään 800 euroa.
- 2021: KESK, Lapua – valittu. Ilmoituksen mukaan vaalirahoitus enintään 800 euroa.
Aluevaalit: kerran, valittu 1
- 2022: KESK, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue – valittu. Kampanjan kulut 2 100,00 euroa
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 1987–2007
- Edustajana: 1987–2007
- Ryhmä: Keskusta 1987–2004
- Ministerinä: oikeusministeri 1994–1995, pääministeri 2003
- Keskeytys: Europarlamentin jäsenyys 2004–2007
- Eduskuntaryhmä
- Keskusta 1987–2004
- Tehtävät eduskuntaryhmässä
Näytä kaikki, 2 kpl
- Keskusta, varapuheenjohtaja, 1999–2000
- Keskusta, varapuheenjohtaja, 1991–1994
- Ministerinä
- oikeusministeri 1994–1995
- pääministeri 2003
- Euroopan parlamentissa
- Euroopan parlamentin jäsen 20.7.2004–20.3.2007 (2 v 8 kk). Sen ajan hänen tilallaan kansanedustajana oli varaedustaja Terhi Peltokorpi.
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 27 kpl
- Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta, varajäsen, 2003–2004
- Ulkoasiainvaliokunta, jäsen, 2003–2004
- Puhemiesneuvosto, puhemies, 2003
- Kansliatoimikunta, puhemies, 2003
- Puhemiehistö, puhemies, 2003
- Länsi-Euroopan unionin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, jäsen, 1999–2003
- Ulkoasiainvaliokunta, jäsen, 1999
- Suuri valiokunta, jäsen, 1999–2003
- Suppeampi pankkivaltuusto, ensimmäinen varajäsen, 1999–2000
- Valtion vakuusrahaston valtuusto, jäsen, 1996–1999
- Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta, varapuheenjohtaja, 1996–2003
- Suppeampi pankkivaltuusto, toinen varajäsen, 1995–1999
- Perustuslakivaliokunta, jäsen, 1995–1999
- Eduskunnan pankkivaltuusto, jäsen, 1995–2003
- Suppeampi pankkivaltuusto, jäsen, 1993–1994
- Suppeampi pankkivaltuusto, ensimmäinen varajäsen, 1993
- Perustuslakivaliokunta, jäsen, 1991–1994
- Ulkoasiainvaliokunta, varajäsen, 1991–1994
- Suppeampi pankkivaltuusto, toinen varajäsen, 1991–1993
- Eduskunnan pankkivaltuusto, jäsen, 1991–1994
- Valtiovarainvaliokunta, varajäsen, 1991
- Puolustusvaliokunta, varajäsen, 1991
- Eduskunnan palkkavaltuuskunta, jäsen, 1987–1992
- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, jäsen, 1987–1994
- Perustuslakivaliokunta, jäsen, 1987–1991
- Lakivaliokunta, jäsen, 1987–1991
- Valitsijamiehet, jäsen, 1987–1991
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 2 312 kertaa 3 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 2 959. Poissa hän oli 647 kertaa.
Vaalikausi 2003–2007
Euroopan parlamentin jäsen 20.7.2004–20.3.2007 (2 v 8 kk). Sen ajan hänen tilallaan kansanedustajana oli varaedustaja Terhi Peltokorpi.
Paikalla 423 / 704 äänestyksessä, poissa 281 – mukana vain osassa kauden 3 052 äänestyksestä.
Poikkesi 3 / 423 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Toimi puhemiehenä 25.3.2003–16.4.2003. Puhemies ei äänestä, joten puhemieskaudelle osuneita kauden äänestyksiä (1) ei ole luvuissa.
Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 1999–2003
Paikalla 1 023 / 1 260 äänestyksessä, poissa 237.
Poikkesi 89 / 1 018 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 1999–2003 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 1995–1999
Paikalla 866 / 995 äänestyksessä, poissa 129.
Poikkesi 43 / 864 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 1995–1999 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1987, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Vaalikauden 1995–1999 äänestysaineisto alkaa vasta 12.6.1996, joten kauden alun äänestykset eivät ole mukana.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 51 asiassa vuodesta 1996:
- 23
- 12
- 6
- 4
- 3
- 3
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 172 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Suullinen kysymys
Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.
Toivomusaloite
Vanha aloitetyyppi, jolla ehdotettiin hallitukselle toimenpidettä. Vuodesta 2000 sen korvasi toimenpidealoite.
Talousarvioaloite
Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.
Toimenpidealoite
Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 82 (1999–2004). Niistä 57 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 57
- 19
- 4
- 2
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Ministerinä (2003) pidetyt puheenvuorot puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta ennen vuotta 2015, joten näiden vuosien määrä on vajaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Puhemiehenä (2003) hän johti istuntoja eikä yleensä osallistunut keskusteluun, joten näiltä vuosilta puheenvuoroja on vähän tai ei lainkaan.
Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1987, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Hän on allekirjoittanut 1 (tiedot 1999 alkaen).
Uusimmat
- 8.12.1999 SuVM 1/1999 vp: Hallituksen esitys laeiksi verontilityslain 12 ja 29 §:n sekä tuloverolain 21 ja 124 §:n muuttamisesta – vastalause 1
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.
Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Walter Isack / Wikimedia Commons / CC-BY-SA-3.0, CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commons, pienennetty.
