Entinen kansanedustaja
Jari Kinnunen
Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Jari Kinnunen oli kansanedustajana 2021–2023. Edustajantoimi päättyi 4.4.2023.
Tausta
- Ammatti
- HTM, rikosylikomisario
- Koulutus
- HTM, Tampereen yliopisto 2008
- PPT, Poliisiammattikorkeakoulu 2000
- VN, Helsingin yliopisto 1992
- Työura
- Poliisi, rikosylikomisario (1982-)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 7 kertaa vuodesta 2017: kuntavaalit 3, aluevaalit 2, eduskuntavaalit 2
Kuntavaalit: 3 kertaa, valittu 3
- 2025: KOK, Nokia – valittu. Kampanjan kulut 274,65 euroa
- 2021: KOK, Nokia – valittu. Ilmoituksen mukaan vaalirahoitus enintään 800 euroa.
- 2017: KOK, Nokia – valittu. Ilmoituksen mukaan vaalirahoitus enintään 800 euroa.
Aluevaalit: 2 kertaa, valittu 2
- 2025: KOK, Pirkanmaan hyvinvointialue – valittu. Kampanjan kulut 274,65 euroa
- 2022: KOK, Pirkanmaan hyvinvointialue – valittu. Kampanjan kulut 380,00 euroa
Eduskuntavaalit: 2 kertaa, valittu 0
- 2023: KOK, Pirkanmaan vaalipiiri – ei valittu
- 2019: KOK, Pirkanmaan vaalipiiri – varalla. Kampanjan kulut 27 865,00 euroa
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 2021–2023
- Edustajana: 2021–2023
- Ryhmä: Kokoomus 2021–2023
- Eduskuntaryhmä
- Kokoomus 2021–2023
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 6 kpl
- Perustuslakivaliokunta, jäsen, 2022–2023
- Lakivaliokunta, varajäsen, 2022–2023
- Lakivaliokunta, jäsen, 2021–2022
- Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, varajäsen, 2021
- Liikenne- ja viestintävaliokunta, jäsen, 2021–2023
- Lakivaliokunta, varajäsen, 2021
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 1 199 kertaa 1 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 1 806. Poissa hän oli 607 kertaa.
Vaalikausi 2019–2023
Nousi eduskuntaan 9.9.2021, Anna-Kaisa Ikosen tilalle.
Paikalla 1 199 / 1 806 äänestyksessä, poissa 607 – mukana vain osassa kauden 3 634 äänestyksestä.
Poikkesi 125 / 1 190 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2019–2023 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 18 asiassa vuodesta 2021:
- 10
- 5
- 3
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 158 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Talousarvioaloite
Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 78 (2021–2023). Niistä 16 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 54
- 16
- 4
- 4
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Esittelypuheenvuoro
Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Hän on allekirjoittanut 3 (tiedot 1999 alkaen).
Uusimmat
- 2.12.2021 LiVM 26/2021 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta (HE 215/2021 vp)
- 18.11.2021 LaVM 15/2021 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 17 ja 34 a luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 89/2021 vp)
- 14.10.2021 LiVM 21/2021 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 149/2021 vp) – vastalause 2
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta.