Kansanedustaja, tehtävä keskeytynyt
Maria Ohisalo
Vihreä eduskuntaryhmä
Maria Ohisalo on ollut kansanedustaja 2019 alkaen. Hän on Euroopan parlamentin jäsen 16.7.2024 alkaen, ja sen ajan kansanedustajan tehtävän hoitaminen on keskeytynyt.
Tausta
- Ammatti
- tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori
- Koulutus
- valtiotieteiden kandidaatti, Helsingin yliopisto 2009
- Yhteiskuntatieteiden tohtori, Itä-Suomen yliopisto 2017
- Valtiotieteiden maisteri, Helsingin yliopisto 2011
- Työura
Näytä kaikki, 19 kpl
- Lönnberg Painot Oy, Mainos ja Etiketti. Sitomotyöntekijän ja jälkikäsittelijän tehtäviä lomakausina (1998–2002)
- Hok-Elanto, opiskelujen ohessa päivittäistavarakaupan myyjä, kassavastaava ja vuorovastaava (2002–2009)
- Suunnittelija v. 2008 ja harjoittelijana ed. vuonna sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaito Oy (2007–2008)
- S-P Works Oy, promoottori (2008–2010)
- Korkeakouluharjoittelijana ja toimistovirkailijana Suomen Tukholman suurlähetystössä (2009–2009)
- Korkeakouluharjoittelijana tekemässä Helsingin Vihreiden eurovaalikampanjaa (2009–2009)
- Korkeakouluharjoittelijana oikeusministeriön demokratia- ja kieliasioiden yksikössä (2010–2010)
- Tutkimusapulaisena pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen liittyvässä kehittämishankkeessa Soccassa (2011–2011)
- Tutkijana Helsingin kaupungin sosiaaliviraston alaisuudessa Soccassa (2011–2013)
- Sivutoimena puheenjohtaja, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO (2013–2014)
- Projektitutkija, projektipäällikkö ja tohtorikoulutettava, Itä-Suomen yliopisto (2013–2015)
- Apurahatutkija, projektipäällikkö Kaksi Suomea - kasvaako eriarvoisuus -hankkeessa (2015–2017)
- Itä-Suomen yliop. yht.hlö ja apurahatutk. Suomen Akatemian Strategisen tutk. neuvoston TITA -hanke (2015–2017)
- Varapuheenjohtajana Vihreät - De Gröna -puolueessa (luottamustoimi) (2015–2019)
- Tutkijana Y-Säätiössä (2017–2019)
- Sisäministeri (Rinne) (2019–2019)
- Sisäministeri (Marin) (2019–2021)
- Puheenjohtaja (Vihreät - De Gröna) (2019–2023)
- Ympäristö- ja ilmastoministeri (Marin) (2022–2023)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 8 kertaa vuodesta 2012: eduskuntavaalit 3, kuntavaalit 3, eurovaalit 2
Eduskuntavaalit: 3 kertaa, valittu 2
- 2023: VIHR, Helsingin vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 37 274,33 euroa
- 2019: VIHR, Helsingin vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 50 692,00 euroa
- 2015: VIHR, Helsingin vaalipiiri – ei valittu
Kuntavaalit: 3 kertaa, valittu 2
- 2021: VIHR, Helsinki – valittu. Kampanjan kulut 13 319,08 euroa
- 2017: VIHR, Helsinki – valittu. Kampanjan kulut 13 918,26 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2012: VIHR, Helsinki – varalla. Kampanjan kulut 4 700,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
Eurovaalit: 2 kertaa, valittu 1
- 2024: VIHR, Koko maa – valittu. Kampanjan kulut 33 305,32 euroa
- 2014: VIHR, Koko maa – ei valittu
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 2019–2026
- Edustajana: 2019 alkaen
- Ryhmä: Vihreät 2019–2024
- Ministerinä: sisäministeri 2019, sisäministeri 2019–2021, ympäristö- ja ilmastoministeri 2022–2023
- Keskeytys: Europarlamentin jäsenyys 2024 alkaen
- Eduskuntaryhmä
- Vihreät 2019–2024
- Ministerinä
- sisäministeri 2019–2021
- ympäristö- ja ilmastoministeri 2022–2023
- Euroopan parlamentissa
- Euroopan parlamentin jäsen 16.7.2024 alkaen (2 v 2 kk). Sen ajan hänen tilallaan kansanedustajana on varaedustaja Alviina Alametsä. Perustuslain mukaan kansanedustajan tehtävän hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi.
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 8 kpl
- Suuren valiokunnan työjaosto, jäsen, 2023–2024
- Yleisradio Oy:n hallintoneuvosto, jäsen, 2023–2024
- Suuri valiokunta, jäsen, 2023–2024
- Lakivaliokunta, jäsen, 2023–2024
- Tarkastusvaliokunta, puheenjohtaja, 2019
- Sivistysvaliokunta, varajäsen, 2019
- Puhemiesneuvosto, jäsen, 2019
- Kansainvälisten asiain foorumi, jäsen, 2019
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 2 213 kertaa 2 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 4 669. Poissa hän oli 2 456 kertaa.
Vaalikausi 2023–2027
Euroopan parlamentin jäsen 16.7.2024 alkaen (2 v 2 kk). Sen ajan hänen tilallaan kansanedustajana on varaedustaja Alviina Alametsä. Perustuslain mukaan kansanedustajan tehtävän hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi.
Paikalla 947 / 1 035 äänestyksessä, poissa 88 – mukana vain osassa kauden 2 787 äänestyksestä.
Poikkesi 20 / 945 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2023–2027 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2019–2023
Paikalla 1 266 / 3 634 äänestyksessä, poissa 2 368.
Poikkesi 0 / 1 266 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2019–2023 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 16 asiassa vuodesta 2023:
- 12
- 3
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 32 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Toimenpidealoite
Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.
Välikysymys
Opposition kysymys hallitukselle. Siitä keskustellaan täysistunnossa, ja lopuksi äänestetään hallituksen luottamuksesta.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 412 (2019–2024). Niistä 267 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 267
- 44
- 28
- 13
- 2
- 58
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Esittelypuheenvuoro
Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Tyyppi puuttuu aineistosta
Eduskunnan avoimessa datassa tämän puheenvuoron tyyppiä ei ole merkitty. Täysistunnon pöytäkirjassa näillä puheenvuoroilla ei ole tyyppimerkintää, kuten ei myöskään varsinaisilla puheenvuoroilla.
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Ei (tiedot 1999 alkaen).
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Fanni Uusitalo, valtioneuvoston kanslia, CC BY 4.0, Wikimedia Commons, pienennetty.
