Entinen kansanedustaja
Pilvi Torsti
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Pilvi Torsti oli kansanedustajana 2017–2019. Edustajantoimi päättyi 16.4.2019.
Tausta
- Ammatti
- valtiotieteen tohtori
- Koulutus
- filosofian maisteri, Helsingin yliopisto 2000
- valtiotieteiden tohtori, Helsingin yliopisto 2004
- Työura
Näytä kaikki, 11 kpl
- Poliittisen historian apurahatutkija, Helsingin yliopisto (2000–2003)
- Poliittisen historian assistentti, Helsingin yliopisto (2003–2004)
- Projektipäällikkö ja ohjelmapäällikkö, UWC-IBO Initiative and Bosnia and Herzegovina (2005–2006)
- Sivutoiminen toiminnanjohtaja, Education from Conflict to Internationalism ry (2006–2011)
- Poliittisen historian tohtoriassistentti, Helsingin yliopisto (2007–2008)
- Helsingin yliopiston Historiatietoisuus Suomessa -hankkeen johtaja (2008–2011)
- Helsingin yliopiston poliittisen historian tutkijatohtori (2008–2011)
- Työministerin erityisasiantuntija (2011–2013)
- Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti (2013–2013)
- Opetus- ja kulttuuriministerin valtiosihteeri (2013–2015)
- Yrittäjä ja tiiminjohtaja, HEI Schools (2015-)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 7 kertaa vuodesta 2009: eduskuntavaalit 3, kuntavaalit 3, eurovaalit 1
Eduskuntavaalit: 3 kertaa, valittu 0
- 2019: SDP, Helsingin vaalipiiri – varalla. Kampanjan kulut 39 027,94 euroa
- 2015: SDP, Helsingin vaalipiiri – varalla. Kampanjan kulut 39 854,00 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2011: SDP, Helsingin vaalipiiri – ei valittu
Kuntavaalit: 3 kertaa, valittu 3
- 2021: SDP, Helsinki – valittu. Kampanjan kulut 11 514,40 euroa
- 2017: SDP, Helsinki – valittu. Kampanjan kulut 9 633,57 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2012: SDP, Helsinki – valittu. Kampanjan kulut 11 246,14 euroa (kopio Internet-arkistosta)
Eurovaalit: kerran, valittu 0
- 2009: SDP, Koko maa – ei valittu
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 2017–2019
- Edustajana: 2017–2019
- Ryhmä: SDP 2017–2019
- Eduskuntaryhmä
- SDP 2017–2019
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 2 kpl
- Tulevaisuusvaliokunta, jäsen, 2018–2019
- Sivistysvaliokunta, jäsen, 2017–2019
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 2 341 kertaa 1 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 2 400. Poissa hän oli 59 kertaa.
Vaalikausi 2015–2019
Nousi eduskuntaan 9.6.2017, Nasima Razmyarin tilalle.
Paikalla 2 341 / 2 400 äänestyksessä, poissa 59 – mukana vain osassa kauden 3 836 äänestyksestä.
Poikkesi 20 / 2 341 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2015–2019 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 6 asiassa vuodesta 2017:
- 4
- 1
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 154 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Talousarvioaloite
Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 96 (2017–2019). Niistä 47 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 47
- 41
- 4
- 2
- 1
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Esittelypuheenvuoro
Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Tyyppi puuttuu aineistosta
Eduskunnan avoimessa datassa tämän puheenvuoron tyyppiä ei ole merkitty. Täysistunnon pöytäkirjassa näillä puheenvuoroilla ei ole tyyppimerkintää, kuten ei myöskään varsinaisilla puheenvuoroilla.
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Hän on allekirjoittanut 8 (tiedot 1999 alkaen).
Uusimmat
- 12.2.2019 SiVM 17/2018 vp: Maksuton toisen asteen koulutus kaikille (KAA 5/2018 vp)
- 13.11.2018 SiVM 9/2018 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b §:n muuttamisesta (HE 126/2018 vp) – vastalause 1
- 18.6.2018 SiVM 5/2018 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 40/2018 vp) – vastalause 2
- 18.6.2018 SiVM 5/2018 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 40/2018 vp) – vastalause 1 – yhdyn vastalauseen lausumaehdotuksiin
- 1.6.2018 SiVM 2/2018 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle lukiolaiksi sekä laeiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 41/2018 vp) – vastalause 2
Näytä loput 3
- 28.11.2017 SiVM 15/2017 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä laiksi yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta (HE 73/2017 vp) – yhtyy vastalauseeseen 3. lakiehdotuksen 3 §:n ja lausumaehdotusten osalta
- 22.11.2017 SiVM 12/2017 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b §:n muuttamisesta (HE 99/2017 vp) – vastalause 1
- 20.6.2017 SiVM 7/2017 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 39/2017 vp)
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Petri Krohn, CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commons, pienennetty.
