Entinen kansanedustaja
Mikko Kärnä
Keskustan eduskuntaryhmä
Mikko Kärnä oli kansanedustajana 2015–2018 ja 2019–2023. Edustajantoimi päättyi 4.4.2023.
Tausta
- Ammatti
- kirjailija, kapteeni evp.
- Koulutus
- Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen ylioppilas, Lapin yliopisto
- Kuntajohtaja 2017 -valmennusohjelma, FCG Koulutus Oy 2014
- Upseerin ylempi korkeakoulututkinto, Maanpuolustuskorkeakoulu 2004
- ylioppilas, Oulun Lyseon lukio 1998
- Työura
Näytä kaikki, 11 kpl
- Aliupseerikurssin johtaja (2004–2006)
- Lapin rajavartiosto (2004–2010)
- Rajajääkärikomppanian varapäällikkö (2006–2007)
- Ivalon rajavartioalueen alueupseeri (2007–2010)
- Ivalon rajavartioalueen varapäällikkö (2010–2010)
- Kalotin oppimiskeskus-säätiön Inarin kuntakonserniin kuuluneen Kalottikeskuksen vs. toiminnanjohtaja (2010–2011)
- Enontekiön kunta (2011-)
- Enontekiön kunnan kehittämispäällikkö (2011–2011)
- Enontekiön vs. kunnansihteeri (2011–2012)
- Enontekiön kunnanjohtaja (virkavapaalla 5.6.2015-30.4.2019) (2012-)
- Enontekiön vt. kunnanjohtaja (2012–2012)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 4 kertaa vuodesta 2015: eduskuntavaalit 3, aluevaalit 1
Eduskuntavaalit: 3 kertaa, valittu 1
- 2023: KESK, Helsingin vaalipiiri – ei valittu
- 2019: KESK, Lapin vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 67 977,76 euroa
- 2015: KESK, Lapin vaalipiiri – varalla. Kampanjan kulut 39 078,55 euroa (kopio Internet-arkistosta)
Aluevaalit: kerran, valittu 0
- 2022: KESK, Lapin hyvinvointialue – varalla. Kampanjan kulut 158,00 euroa
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 2015–2023
- Edustajana: 2015–2018, 2019–2023
- Ryhmä: Keskusta 2015–2023
- Eduskuntaryhmä
- Keskusta 2015–2023
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 18 kpl
- Puolustusvaliokunta, varajäsen, 2020–2021
- Kansainvälisten asiain foorumi, jäsen, 2019–2023
- Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunta, puheenjohtaja, 2019–2023
- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, jäsen, 2019–2023
- Perustuslakivaliokunta, varajäsen, 2019–2021
- Maa- ja metsätalousvaliokunta, jäsen, 2019–2023
- Hallintovaliokunta, jäsen, 2019–2023
- Tulevaisuusvaliokunta, jäsen, 2019
- Liikenne- ja viestintävaliokunta, jäsen, 2019
- Lakivaliokunta, varajäsen, 2019
- Tulevaisuusvaliokunta, jäsen, 2017–2018
- Sosiaali- ja terveysvaliokunta, jäsen, 2016–2017
- Ympäristövaliokunta, jäsen, 2015–2016
- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, jäsen, 2015–2018
- Maa- ja metsätalousvaliokunta, varajäsen, 2015–2018
- Lakivaliokunta, jäsen, 2015–2018
- Hallintovaliokunta, jäsen, 2015–2018
- Liikenne- ja viestintävaliokunta, jäsen, 2015
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 4 236 kertaa 2 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 6 174. Poissa hän oli 1 938 kertaa.
Vaalikausi 2019–2023
Paikalla 1 976 / 3 634 äänestyksessä, poissa 1 658.
Poikkesi 4 / 1 976 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2019–2023 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2015–2019
Nousi eduskuntaan 30.4.2015, Paavo Väyrysen tilalle. Edustajana 11.6.2018 asti.
Paikalla 2 260 / 2 540 äänestyksessä, poissa 280 – mukana vain osassa kauden 3 836 äänestyksestä.
Poikkesi 6 / 2 260 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2015–2019 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 59 asiassa vuodesta 2015:
- 44
- 12
- 3
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 97 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Toimenpidealoite
Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 323 (2015–2022). Niistä 147 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 148
- 147
- 11
- 10
- 4
- 3
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Esittelypuheenvuoro
Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Tyyppi puuttuu aineistosta
Eduskunnan avoimessa datassa tämän puheenvuoron tyyppiä ei ole merkitty. Täysistunnon pöytäkirjassa näillä puheenvuoroilla ei ole tyyppimerkintää, kuten ei myöskään varsinaisilla puheenvuoroilla.
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Ei (tiedot 1999 alkaen).
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Juha Kauppinen, CC BY 3.0, Wikimedia Commons, pienennetty.
