Siirry sisältöön

← Entiset kansanedustajat

Entinen kansanedustaja Hanna Halmeenpää

Entinen kansanedustaja

Hanna Halmeenpää

Vihreä eduskuntaryhmä

Hanna Halmeenpää oli kansanedustajana 2015–2019. Edustajantoimi päättyi 16.4.2019.

Kansanedustajana22.4.2015–16.4.2019
VaalipiiriOulun vaalipiiri 2015–2019

Tausta

Ammatti
biologian ja maantiedon lehtori, filosofian maisteri
Koulutus
  • filosofian maisteri, Oulun yliopisto 2002
  • ylioppilas, Kastellin lukio, Oulu 1995
Työura
Näytä kaikki, 12 kpl
  • Osa-aikainen kauppa-apulainen (1989–1991)
  • Metsänistutusta ja mansikanpoimintaa kesätyönä (1990–1991)
  • Kesätyöntekijä, Tielaitos, Oulun tiepiiri (1992–1997)
  • Osa-aikainen kahvilatyöntekijä, Nallikari Oy (1993–2000)
  • Harjoittelija kesätöissä, Kiimingin kunta (1999–1999)
  • Assistentti kesätöissä, Suomen ympäristökeskuksen luonto- ja maankäyttöyksikkö (2000–2000)
  • Opinnäytetyöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tutkimusosasto (2001–2002)
  • Tutkija, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tutkimusosasto (2002–2003)
  • Biologian ja maantiedon lehtorin viransijainen, Raudaskylän Kristillinen Opisto (2004–2004)
  • Suunnittelija, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tutkimusosasto ja ympäristönsuojeluosasto (2005–2007)
  • Biologian ja maantiedon lehtorin viransijainen, Kalajoen kaupunki (2008–2009)
  • Biologian ja maantiedon lehtori, Kalajoen kaupunki (2011–2014)
Ehdokkaana vaaleissa
7 kertaa vuodesta 2008: kuntavaalit 4, eduskuntavaalit 2, eurovaalit 1
Kuntavaalit: 4 kertaa, valittu 4
  • 2021: VIHR, Kalajoki – valittu. Kampanjan kulut 550,00 euroa
  • 2017: VIHR, Kalajoki – valittu. Ilmoituksen mukaan vaalirahoitus enintään 800 euroa.
  • 2012: VIHR, Kalajoki – valittu. Ilmoituksen mukaan vaalirahoitus enintään 800 euroa.
  • 2008: VIHR, Kalajoki – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
Eduskuntavaalit: 2 kertaa, valittu 1
  • 2015: VIHR, Oulun vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 20 596,76 euroa (kopio Internet-arkistosta)
  • 2011: VIHR, Oulun vaalipiiri – ei valittu
Eurovaalit: kerran, valittu 0
  • 2019: VIHR, Koko maa – ei valittu. Kampanjan kulut 5 718,34 euroa

Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Tietojen lähteet ja rajat

Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.

Ura eduskunnassa

Uran aikajana, 2015–2019

20152016201720182019EdustajanaEdustajana 2015–2019RyhmäVihreät 2015–2019Vihreät
  • Edustajana: 2015–2019
  • Ryhmä: Vihreät 2015–2019
Eduskuntaryhmä
Vihreät 2015–2019
Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 6 kpl
  • Suuren valiokunnan työjaosto, jäsen, 2017–2018
  • Suuri valiokunta, jäsen, 2017–2018
  • Maa- ja metsätalousvaliokunta, jäsen, 2017–2019
  • Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, varajäsen, 2015–2019
  • Maa- ja metsätalousvaliokunta, jäsen, 2015–2016
  • Perustuslakivaliokunta, jäsen, 2015

Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.

Miten hän äänesti

Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.

Hän äänesti 2 534 kertaa 1 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 3 836. Poissa hän oli 1 302 kertaa.

Vaalikausi 2015–2019

EduskuntaryhmäVihreät
Läsnäolo äänestyksissä66,1 %

Paikalla 2 534 / 3 836 äänestyksessä, poissa 1 302.

Poikkeamat ryhmän linjasta2,7 %

Poikkesi 69 / 2 529 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 2015–2019 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.

Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.

Omat aloitteet ja kysymykset

Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.

Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 42 asiassa vuodesta 2015:

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 296 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).

Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.

Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.

Kirjallinen kysymys

Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.

Lakialoite

Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.

Talousarvioaloite

Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.

Toimenpidealoite

Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.

Puheenvuorot täysistunnossa

Täysistuntopuheenvuoroja 334 (2015–2019). Niistä 179 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.

Näytä erittely
  • 179
  • 140
  • 13
  • 2

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.

Vastauspuheenvuoro

Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.

Varsinainen puheenvuoro

Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Nopeatahtinen puheenvuoro

Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).

Ryhmäpuheenvuoro

Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Vastalauseet valiokunnan mietintöihin

Hän on allekirjoittanut 5 (tiedot 1999 alkaen).

Uusimmat

Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.

Tietojen lähteet ja rajat

Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.

Vastalause

Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).

Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Kaihsu Tai, CC BY-SA 4.0, Wikimedia Commons, pienennetty.