Siirry sisältöön

← Entiset kansanedustajat

Entinen kansanedustaja Anne Berner

Entinen kansanedustaja

Anne Berner

Keskustan eduskuntaryhmä

Anne Berner oli kansanedustajana 2015–2019. Edustajantoimi päättyi 16.4.2019.

Kansanedustajana22.4.2015–16.4.2019
VaalipiiriUudenmaan vaalipiiri 2015–2019

Tausta

Ammatti
kauppatieteiden maisteri, yrittäjä
Koulutus
kauppatieteiden maisteri, Svenska handelshögskolan 1986
Työura
Vallila Interior (1986-)
Ehdokkaana vaaleissa
kerran vuodesta 2015: eduskuntavaalit 1
Eduskuntavaalit: kerran, valittu 1

Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Tietojen lähteet ja rajat

Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.

Ura eduskunnassa

Uran aikajana, 2015–2019

20152016201720182019EdustajanaEdustajana 2015–2019RyhmäKeskusta 2015–2019KeskustaMinisterinäliikenne- ja viestintäministeri 2015–2019liikenne- ja viestintäministeri
  • Edustajana: 2015–2019
  • Ryhmä: Keskusta 2015–2019
  • Ministerinä: liikenne- ja viestintäministeri 2015–2019
Eduskuntaryhmä
Keskusta 2015–2019
Ministerinä
liikenne- ja viestintäministeri 2015–2019
Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 3 kpl
  • Ympäristövaliokunta, varajäsen, 2015
  • Talousvaliokunta, jäsen, 2015
  • Perustuslakivaliokunta, jäsen, 2015

Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.

Miten hän äänesti

Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.

Hän äänesti 3 484 kertaa 1 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 3 836. Poissa hän oli 352 kertaa.

Vaalikausi 2015–2019

EduskuntaryhmäKeskusta
Läsnäolo äänestyksissä90,8 %

Paikalla 3 484 / 3 836 äänestyksessä, poissa 352.

Poikkeamat ryhmän linjasta0,1 %

Poikkesi 2 / 3 484 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 2015–2019 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.

Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.

Omat aloitteet ja kysymykset

Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.

Ei omia aloitteita tai kysymyksiä aineistossa (tiedot vuodesta 1996).

Hän ei ollut mukana allekirjoittajana muiden edustajien aloitteissa tai kysymyksissä (tiedot vuodesta 1999).

Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.

Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.

Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.

Puheenvuorot täysistunnossa

Täysistuntopuheenvuoroja 254 (2015–2019). Niistä 117 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.

Näytä erittely
  • 117
  • 33
  • 7
  • 4
  • 93

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.

Vastauspuheenvuoro

Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.

Esittelypuheenvuoro

Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Varsinainen puheenvuoro

Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Nopeatahtinen puheenvuoro

Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).

Tyyppi puuttuu aineistosta

Eduskunnan avoimessa datassa tämän puheenvuoron tyyppiä ei ole merkitty. Täysistunnon pöytäkirjassa näillä puheenvuoroilla ei ole tyyppimerkintää, kuten ei myöskään varsinaisilla puheenvuoroilla.

Vastalauseet valiokunnan mietintöihin

Ei (tiedot 1999 alkaen).

Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.

Tietojen lähteet ja rajat

Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.

Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.

Vastalause

Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).

Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Soppakanuuna, CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commons, pienennetty.