Entinen kansanedustaja
Sanna Marin
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Sanna Marin oli kansanedustajana 2015–2023. Edustajantoimi päättyi 12.9.2023.
Tausta
- Ammatti
- hallintotieteiden maisteri
- Koulutus
- hallintotieteiden maisteri, Tampereen yliopisto 2017
- ylioppilas, Pirkkalan yhteislukio 2004
- Työura
- Työurasta ei ole tietoa eduskunnan aineistossa.
- Ehdokkaana vaaleissa
- 8 kertaa vuodesta 2008: eduskuntavaalit 4, kuntavaalit 4
Eduskuntavaalit: 4 kertaa, valittu 3
- 2023: SDP, Pirkanmaan vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 46 085,82 euroa
- 2019: SDP, Pirkanmaan vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 23 309,02 euroa
- 2015: SDP, Pirkanmaan vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 30 074,61 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2011: SDP, Pirkanmaan vaalipiiri – ei valittu
Kuntavaalit: 4 kertaa, valittu 3
- 2021: SDP, Tampere – valittu. Kampanjan kulut 13 517,76 euroa
- 2017: SDP, Tampere – valittu. Kampanjan kulut 9 585,38 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2012: SDP, Tampere – valittu. Kampanjan kulut 4 284,93 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2008: SDP, Tampere – varalla. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Koulutus ja työura ovat edustajan eduskunnalle antamia tietoja. Kaikki edustajat eivät ole antaneet niitä.
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 2015–2023
- Edustajana: 2015–2023
- Ryhmä: SDP 2015–2023
- Ministerinä: liikenne- ja viestintäministeri 2019, pääministeri 2019–2023
- Eduskuntaryhmä
- SDP 2015–2023
- Ministerinä
- liikenne- ja viestintäministeri 2019
- pääministeri 2019–2023
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 10 kpl
- Ulkoasiainvaliokunta, jäsen, 2023
- Suuri valiokunta, jäsen, 2019
- Ympäristövaliokunta, jäsen, 2018–2019
- Lakivaliokunta, varajäsen, 2018–2019
- Ympäristövaliokunta, varajäsen, 2015–2017
- Suuri valiokunta, jäsen, 2015–2017
- Lakivaliokunta, jäsen, 2015–2017
- Valtiovarainvaliokunta, jäsen, 2015
- Tulevaisuusvaliokunta, jäsen, 2015
- Hallintovaliokunta, varajäsen, 2015
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 5 412 kertaa 3 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 7 479. Poissa hän oli 2 067 kertaa.
Vaalikausi 2023–2027
Edustajana 12.9.2023 asti.
Paikalla 4 / 9 äänestyksessä, poissa 5 – mukana vain osassa kauden 2 787 äänestyksestä.
Poikkesi 0 / 4 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2023–2027 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2019–2023
Paikalla 2 142 / 3 634 äänestyksessä, poissa 1 492.
Poikkesi 1 / 2 142 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2019–2023 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2015–2019
Paikalla 3 266 / 3 836 äänestyksessä, poissa 570.
Poikkesi 41 / 3 266 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2015–2019 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 4 asiassa vuodesta 2015:
- 2
- 1
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 309 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Talousarvioaloite
Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.
Välikysymys
Opposition kysymys hallitukselle. Siitä keskustellaan täysistunnossa, ja lopuksi äänestetään hallituksen luottamuksesta.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 941 (2015–2023). Niistä 707 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 707
- 88
- 30
- 19
- 1
- 96
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Esittelypuheenvuoro
Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Tyyppi puuttuu aineistosta
Eduskunnan avoimessa datassa tämän puheenvuoron tyyppiä ei ole merkitty. Täysistunnon pöytäkirjassa näillä puheenvuoroilla ei ole tyyppimerkintää, kuten ei myöskään varsinaisilla puheenvuoroilla.
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Hän on allekirjoittanut 5 (tiedot 1999 alkaen).
Uusimmat
- 28.11.2018 YmVM 14/2018 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain liitteen 1 muuttamisesta (HE 102/2018 vp) – vastalause 2
- 28.11.2017 LaVM 14/2017 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain ja ajokorttilain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 103/2017 vp)
- 19.10.2017 LaVM 11/2017 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuomioistuinlain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 270/2016 vp)
- 14.6.2016 LaVM 8/2016 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi (HE 7/2016 vp)
- 17.11.2015 LaVM 2/2015 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinmaksulaiksi sekä laeiksi hallinto-oikeuslain 12 a §:n ja riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 28 §:n muuttamisesta (HE 29/2015 vp) – vastalause 2
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Rami Kurth, valtioneuvoston kanslia - FinnishGovernment, CC BY 2.0, Wikimedia Commons, pienennetty.
