Entinen kansanedustaja
Sirkka-Liisa Anttila
Keskustan eduskuntaryhmä
Sirkka-Liisa Anttila oli kansanedustajana 1983–2019. Edustajantoimi päättyi 16.4.2019.
Tausta
- Ammatti
- hallintonotaari
- Koulutus
- hallintonotaari, Tampereen yliopisto 1967
- terveydenhuoltohallinnon kurssi, Tampereen yliopisto 1979
- ylioppilas 1963
- Työura
Näytä kaikki, 6 kpl
- Kansakoulun opettajan sijainen Marttilan Kirkonkylän kansakoulussa (1963–1964)
- Loimaan verotoimiston toimistoapulainen (1965–1965)
- Lounais-Hämeen B-mielisairaalan ylilääkärin sihteeri ja varastonhoitaja (1969–1972)
- Kankaanpään ammatillisen kurssikeskuksen talouspäällikkö (1972–1973)
- Urjalan kunnan toimistosihteeri (1973–1974)
- Forssan terveyskeskuksen apulaistalouspäällikkö (1974–1982)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 18 kertaa vuodesta 1983: eduskuntavaalit 9, kuntavaalit 8, eurovaalit 1
Eduskuntavaalit: 9 kertaa, valittu 9
- 2015: KESK, Hämeen vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 42 419,85 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2011: KESK, Hämeen vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 34 015,33 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2007: KESK, Hämeen vaalipiiri – valittu
- 2003: KESK, Hämeen vaalipiiri – valittu
- 1999: KESK, Hämeen vaalipiiri – valittu
- 1995: KESK, Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1991: KESK, Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1987: KESK, Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1983: KESK, Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
Kuntavaalit: 8 kertaa, valittu 7
- 2025: KESK, Forssa – valittu. Kampanjan kulut 686,20 euroa
- 2021: KESK, Forssa – valittu. Kampanjan kulut 737,78 euroa
- 2017: KESK, Forssa – valittu. Kampanjan kulut 1 739,16 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2012: KESK, Forssa – valittu. Kampanjan kulut 1 072,82 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2008: KESK, Forssa – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
- 2004: KESK, Forssa – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
- 2000: KESK, Forssa – valittu. Vuoden 2000 aineistossa ovat vain valitut.
- 1996: KESK, Forssa – valittu. Vuoden 1996 aineistossa ovat vain valitut.
Eurovaalit: kerran, valittu 1
- 1996: KESK, Koko maa – valittu. Vuoden 1996 aineistossa ovat vain valitut.
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 1983–2019
- Edustajana: 1983–2019
- Ryhmä: Keskusta 1983–1996, Keskusta 1999–2019
- Ministerinä: maa- ja metsätalousministeri 2007–2010, maa- ja metsätalousministeri 2010–2011
- Keskeytys: Europarlamentin jäsenyys 1996–1999
- Eduskuntaryhmä
- Keskusta 1983–1996, 1999–2019
- Ministerinä
- maa- ja metsätalousministeri 2007–2011
- Euroopan parlamentissa
- Euroopan parlamentin jäsen 19.11.1996–23.3.1999 (2 v 4 kk). Sen ajan hänen tilallaan kansanedustajana oli varaedustaja Juha Rehula.
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 51 kpl
- Maa- ja metsätalousvaliokunta, varajäsen, 2018–2019
- Yleisradio Oy:n hallintoneuvosto, jäsen, 2017–2019
- Ulkopoliittisen instituutin hallitus, jäsen, 2017–2021
- Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta, varapuheenjohtaja, 2015–2019
- Välimeri-unionin parlamentaarinen yleiskokous, jäsen, 2015–2019
- Ulkoasiainvaliokunta, jäsen, 2015–2019
- Tarkastusvaliokunta, varajäsen, 2015–2019
- Ympäristövaliokunta, varajäsen, 2015
- Suuren valiokunnan työjaosto, jäsen, 2015–2019
- Perustuslakivaliokunta, varapuheenjohtaja, 2015
- Tarkastusvaliokunta, jäsen, 2011–2015
- Suuri valiokunta, jäsen, 2011–2019
- Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta, varajäsen, 2011–2015
- Suuri valiokunta, jäsen, 2007
- Sosiaali- ja terveysvaliokunta, jäsen, 2007
- Lakivaliokunta, jäsen, 2007
- Kansainvälisten asiain foorumi, ensimmäinen varapuhemies, 2006–2007
- Puhemiesneuvosto, ensimmäinen varapuhemies, 2006–2007
- Puhemiehistö, ensimmäinen varapuhemies, 2006–2007
- Kansliatoimikunta, ensimmäinen varapuhemies, 2006–2007
- Suuri valiokunta, jäsen, 2005–2006
- Puhemiesneuvosto, jäsen, 2003–2007
- Maa- ja metsätalousvaliokunta, puheenjohtaja, 2003–2006
- Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta, varapuheenjohtaja, 2003–2006
- Suuri valiokunta, varajäsen, 2003–2005
- Eduskunnan pankkivaltuusto, jäsen, 2003–2006
- Suuri valiokunta, jäsen, 2003
- Puhemiesneuvosto, ensimmäinen varapuhemies, 1999–2003
- Puhemiehistö, ensimmäinen varapuhemies, 1999–2003
- Kansliatoimikunta, ensimmäinen varapuhemies, 1999–2003
- Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta, jäsen, 1996
- Puhemiesneuvosto, ensimmäinen varapuhemies, 1995–1996
- Puhemiehistö, ensimmäinen varapuhemies, 1995–1996
- Kansliatoimikunta, ensimmäinen varapuhemies, 1995–1996
- Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, 1995
- Ulkoasiainvaliokunta, varajäsen, 1993–1995
- ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, varajäsen, 1993–1995
- Euroopan parlamentin ja Suomen eduskunnan yhteiskomitean Suomen valtuuskunta, jäsen, 1993–1994
- Ulkoasiainvaliokunta, varajäsen, 1991–1992
- Sivistysvaliokunta, varajäsen, 1991
- Suuri valiokunta, jäsen, 1991–1995
- Maa- ja metsätalousvaliokunta, puheenjohtaja, 1991–1995
- Perustuslakivaliokunta, varajäsen, 1989–1991
- Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta, varajäsen, 1989–1995
- Suuri valiokunta, varajäsen, 1987–1991
- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, varajäsen, 1985–1986
- Eduskunnan tilintarkastajat, jäsen, 1985–1991
- Suuri valiokunta, jäsen, 1983–1987
- Perustuslakivaliokunta, jäsen, 1983–1989
- Maa- ja metsätalousvaliokunta, jäsen, 1983–1995
- Eduskunnan palkkavaltuuskunta, jäsen, 1983–1992
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 11 045 kertaa 6 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 14 309. Poissa hän oli 3 264 kertaa.
Vaalikausi 2015–2019
Paikalla 3 482 / 3 836 äänestyksessä, poissa 354.
Poikkesi 7 / 3 482 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2015–2019 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2011–2015
Paikalla 2 024 / 2 681 äänestyksessä, poissa 657.
Poikkesi 150 / 2 020 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2011–2015 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2007–2011
Paikalla 2 430 / 3 408 äänestyksessä, poissa 978.
Poikkesi 1 / 2 430 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2007–2011 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2003–2007
Paikalla 2 085 / 3 052 äänestyksessä, poissa 967.
Poikkesi 38 / 2 085 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 1999–2003
Paikalla 1 014 / 1 260 äänestyksessä, poissa 246.
Poikkesi 82 / 1 009 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 1999–2003 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 1995–1999
Euroopan parlamentin jäsen 19.11.1996–23.3.1999 (2 v 4 kk). Sen ajan hänen tilallaan kansanedustajana oli varaedustaja Juha Rehula.
Paikalla 10 / 72 äänestyksessä, poissa 62 – mukana vain osassa kauden 995 äänestyksestä.
Poikkesi 0 / 10 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 1995–1999 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1983, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Vaalikauden 1995–1999 äänestysaineisto alkaa vasta 12.6.1996, joten kauden alun äänestykset eivät ole mukana.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 52 asiassa vuodesta 1999:
- 32
- 16
- 2
- 1
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 645 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Suullinen kysymys
Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.
Talousarvioaloite
Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.
Toimenpidealoite
Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 419 (2001–2019). Niistä 244 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 244
- 134
- 18
- 15
- 4
- 4
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Ministerinä (2007–2011) pidetyt puheenvuorot puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta ennen vuotta 2015, joten näiden vuosien määrä on vajaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Varapuhemiehenä (1995–1996, 1999–2003, 2006–2007) hän johti istuntoja eikä yleensä osallistunut keskusteluun, joten näiltä vuosilta puheenvuoroja on vähän tai ei lainkaan.
Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1983, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Esittelypuheenvuoro
Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Tyyppi puuttuu aineistosta
Eduskunnan avoimessa datassa tämän puheenvuoron tyyppiä ei ole merkitty. Täysistunnon pöytäkirjassa näillä puheenvuoroilla ei ole tyyppimerkintää, kuten ei myöskään varsinaisilla puheenvuoroilla.
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Hän on allekirjoittanut 1 (tiedot 1999 alkaen).
Uusimmat
- 7.2.2014 SuVM 1/2014 vp: Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta 2013 – vastalause 2
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.
Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Liimes at Finnish Wikipedia, CC BY 2.5, Wikimedia Commons, pienennetty.
