Siirry sisältöön

← Entiset kansanedustajat

Entinen kansanedustaja Tarja Halonen

Entinen kansanedustaja

Tarja Halonen

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä

Tarja Halonen oli kansanedustajana 1979–2000. Edustajantoimi päättyi 29.2.2000. Hän oli tasavallan presidenttinä 2000–2012.

Kansanedustajana24.3.1979–29.2.2000
VaalipiiritHelsingin kaupungin vaalipiiri 1979–1999 → Helsingin vaalipiiri 1999–2000
Tasavallan presidentti2000–2012 (lähde: presidentti.fi)

Tausta

Ammatti
ammattiyhdistyslakimies, oikeustieteen kandidaatti
Koulutus
oikeustieteen kandidaatti 1968
Työura
Näytä kaikki, 4 kpl
  • Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalisihteeri, myöhemmin järjestösihteeri (1969–1970)
  • SAK:n lakimies (1970–1979)
  • pääministeri Sorsan eduskuntasihteeri (1974–1975)
  • virkavapaana SAK:n lakimiehen tehtävistä (1974–1975)
Ehdokkaana vaaleissa
7 kertaa vuodesta 1979: eduskuntavaalit 6, presidentinvaalit 1
Eduskuntavaalit: 6 kertaa, valittu 6
  • 1999: SDP, Helsingin vaalipiiri – valittu
  • 1995: SDP, Helsingin kaupungin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
  • 1991: SDP, Helsingin kaupungin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
  • 1987: SDP, Helsingin kaupungin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
  • 1983: SDP, Helsingin kaupungin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
  • 1979: SDP, Helsingin kaupungin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
Presidentinvaalit: kerran, valittu 1
  • 2006: , Koko maa – valittu. Pääsi toiselle kierrokselle.
Puolue tai lista ehdokkuuksissa
SDP 1979–1999 → 2006

Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Tietojen lähteet ja rajat

Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.

Ura eduskunnassa

Uran aikajana, 1979–2000

19801985199019952000EdustajanaEdustajana 1979–2000RyhmäSDP 1979–2000SDPMinisterinäministeri sosiaali- ja terveysministeriössä 1987–1990Pohjoismainen yhteistyöministeri 1989–1991oikeusministeri 1990–1991ulkoasiainministeri 1995–1999ulkoasiainministeri 1999–2000
  • Edustajana: 1979–2000
  • Ryhmä: SDP 1979–2000
  • Ministerinä: ministeri sosiaali- ja terveysministeriössä 1987–1990, Pohjoismainen yhteistyöministeri 1989–1991, oikeusministeri 1990–1991, ulkoasiainministeri 1995–1999, ulkoasiainministeri 1999–2000
Eduskuntaryhmä
SDP 1979–2000
Ministerinä
  • ministeri sosiaali- ja terveysministeriössä 1987–1990
  • Pohjoismainen yhteistyöministeri 1989–1991
  • oikeusministeri 1990–1991
  • ulkoasiainministeri 1995–2000
Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 16 kpl
  • Suuri valiokunta, puheenjohtaja, 1995
  • Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta, puheenjohtaja, 1995
  • Suuri valiokunta, jäsen, 1993–1995
  • ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, varapuheenjohtaja, 1993–1995
  • Euroopan parlamentin ja Suomen eduskunnan yhteiskomitean Suomen valtuuskunta, varajäsen, 1993–1994
  • Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta, varapuheenjohtaja, 1991–1995
  • Lakivaliokunta, varapuheenjohtaja, 1991–1995
  • Sosiaalivaliokunta, puheenjohtaja, 1985–1987
  • Kansaneläkelaitoksen valtuutetut, varapuheenjohtaja, 1983–1985
  • Ulkoasiainvaliokunta, varajäsen, 1982–1987
  • Tarkistajat, jäsen, 1981–1982
  • Kansaneläkelaitoksen valtuutetut, jäsen, 1980–1985
  • Kansaneläkelaitoksen valtuutetut, varajäsen, 1980–1981
  • Valitsijamiehet, jäsen, 1979–1987
  • Talousvaliokunta, varajäsen, 1979–1983
  • Sosiaalivaliokunta, jäsen, 1979–1987

Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.

Miten hän äänesti

Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.

Hän äänesti 765 kertaa 2 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 1 251. Poissa hän oli 486 kertaa.

Vaalikausi 1999–2003

Edustajana 29.2.2000 asti.

EduskuntaryhmäSDP
Läsnäolo äänestyksissä42,6 %

Paikalla 109 / 256 äänestyksessä, poissa 147 – mukana vain osassa kauden 1 260 äänestyksestä.

Poikkeamat ryhmän linjasta0,9 %

Poikkesi 1 / 108 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 1999–2003 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Vaalikausi 1995–1999

EduskuntaryhmäSDP
Läsnäolo äänestyksissä65,9 %

Paikalla 656 / 995 äänestyksessä, poissa 339.

Poikkeamat ryhmän linjasta2,4 %

Poikkesi 16 / 656 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 1995–1999 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1979, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.

Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.

Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.

Vaalikauden 1995–1999 äänestysaineisto alkaa vasta 12.6.1996, joten kauden alun äänestykset eivät ole mukana.

Omat aloitteet ja kysymykset

Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.

Ei omia aloitteita tai kysymyksiä aineistossa (tiedot vuodesta 1996).

Hän ei ollut mukana allekirjoittajana muiden edustajien aloitteissa tai kysymyksissä (tiedot vuodesta 1999).

Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.

Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.

Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.

Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.

Puheenvuorot täysistunnossa

Puheenvuoroja ei löydy eduskunnan avoimesta datasta.

Ministerinä (1995–2000) pidetyt puheenvuorot puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta ennen vuotta 2015, joten näiden vuosien määrä on vajaa.

Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.

Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1979, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.

Vastalauseet valiokunnan mietintöihin

Ei (tiedot 1999 alkaen).

Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.

Tietojen lähteet ja rajat

Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.

Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.

Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.

Vastalause

Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).

Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Tarja_Halonen_1c389_8827.jpg : Janwikifoto derivative work: Bff (talk), CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commons, pienennetty.