Entinen kansanedustaja
Carl Haglund
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Carl Haglund oli kansanedustajana 2015–2016. Edustajantoimi päättyi 30.7.2016.
Tausta
- Ammatti
- kauppatieteiden maisteri
- Koulutus
- kauppatieteiden maisteri, Svenska handelshögskolan i Helsingfors
- Työura
Näytä kaikki, 7 kpl
- YH Sydvästs studentkår, pääsihteeri (1999–2000)
- Studentbladet, päätoimittaja (2001–2001)
- Radio Vega, toimittaja (2001–2002)
- Svensk Ungdom, liittosihteeri (2002–2005)
- Papper-lehden päätoimittaja ja toimitusjohtaja (2005–2007)
- Ruotsalaisen ministeriryhmän erityisavustaja (2007–2008)
- Valtiosihteeri (Matti Vanhasen II hallitus) (2008–2009)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 7 kertaa vuodesta 2003: eduskuntavaalit 3, kuntavaalit 3, eurovaalit 1
Eduskuntavaalit: 3 kertaa, valittu 1
- 2015: RKP, Uudenmaan vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 129 967,23 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2007: RKP, Uudenmaan vaalipiiri – ei valittu
- 2003: RKP, Uudenmaan vaalipiiri – ei valittu
Kuntavaalit: 3 kertaa, valittu 2
- 2012: RKP, Espoo – valittu. Kampanjan kulut 21 639,02 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2008: RKP, Espoo – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
- 2004: RKP, Espoo – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
Eurovaalit: kerran, valittu 1
- 2009: RKP, Koko maa – valittu
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 2012–2016
- Edustajana: 2015–2016
- Ryhmä: RKP 2015–2016
- Ministerinä: puolustusministeri 2012–2014, puolustusministeri 2014–2015
- Eduskuntaryhmä
- RKP 2015–2016
- Ministerinä
- puolustusministeri 2012–2015
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 4 kpl
- Tulevaisuusvaliokunta, puheenjohtaja, 2015–2016
- Puhemiesneuvosto, jäsen, 2015–2016
- Kansainvälisten asiain foorumi, jäsen, 2015–2016
- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, jäsen, 2015–2016
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 438 kertaa 1 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 652. Poissa hän oli 214 kertaa.
Vaalikausi 2015–2019
Edustajana 30.7.2016 asti.
Paikalla 438 / 652 äänestyksessä, poissa 214 – mukana vain osassa kauden 3 836 äänestyksestä.
Poikkesi 4 / 437 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2015–2019 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 28 asiassa vuodesta 2015:
- 17
- 4
- 4
- 3
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 57 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Talousarvioaloite
Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.
Toimenpidealoite
Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 57 (2015–2016). Niistä 44 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 44
- 7
- 4
- 2
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Ministerinä (2012–2015) pidetyt puheenvuorot puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta ennen vuotta 2015, joten näiden vuosien määrä on vajaa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Esittelypuheenvuoro
Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Ei (tiedot 1999 alkaen).
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: P0ppe, CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commons, pienennetty.
