Entinen kansanedustaja
Pekka Haavisto
Vihreä eduskuntaryhmä
Pekka Haavisto oli kansanedustajana 1987–1995 ja 2007–2026. Edustajantoimi päättyi 6.3.2026.
Tausta
- Ammatti
- Kansanedustaja
- Koulutus
- Ylioppilas, Munkkivuoren yhteiskoulu 1976
- Työura
Näytä kaikki, 9 kpl
- Komposti-lehden päätoimittaja (1979–1982)
- Suomi-lehden päätoimittaja (1982–1987)
- Ryhmäsihteeri (Vihreä eduskuntaryhmä) (1983–1983)
- Vihreän Langan päätoimittaja (1983–1983)
- Eri YK-tehtävissä YK:n ympäristöohjelman UNEP:n tutkimusryhmän johtaja mm. Kosovossa, Afganistanissa, Irakissa, Liberiassa, Palestiinassa ja Sudanissa (1999–2005)
- Euroopan unionin erityisedustaja Sudanissa ja Darfurissa (2005–2007)
- YK:n erityisasiantuntija Darfurin rauhanprosessissa (2007–2007)
- Ulkoministerin erityisedustaja Afrikan kriiseissä (2009–2013)
- Ulkoministerin erityisedustaja Afrikan kriiseissä (2014–2017)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 12 kertaa vuodesta 1987: eduskuntavaalit 8, presidentinvaalit 3, kuntavaalit 1
Eduskuntavaalit: 8 kertaa, valittu 7
- 2023: VIHR, Helsingin vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 45 513,27 euroa
- 2019: VIHR, Helsingin vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 26 719,20 euroa
- 2015: VIHR, Helsingin vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 45 012,97 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2011: VIHR, Helsingin vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 42 187,30 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2007: VIHR, Helsingin vaalipiiri – valittu
- 1999: VIHR, Helsingin vaalipiiri – ei valittu. Lähteessä ei erotella varalle jääneitä.
- 1991: VIHR, Helsingin kaupungin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1987: VIHR, Helsingin kaupungin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
Presidentinvaalit: 3 kertaa, valittu 0
- 2024: valitsijayhdistys, Koko maa – ei valittu. Kampanjan kulut 1 879 138,34 euroa
- 2018: VIHR, Koko maa – ei valittu. Kampanjan kulut 318 470,79 euroa
- 2012: VIHR, Koko maa – ei valittu. Kampanjan kulut 1 052 420,38 euroa (kopio Internet-arkistosta)
Kuntavaalit: kerran, valittu 0
- 2004: VIHR, Helsinki – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
- Puolue tai lista ehdokkuuksissa
- VIHR 1987–2023 → VALITSIJAYHDISTYS 2024
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 1987–2026
- Edustajana: 1987–1995, 2007–2026
- Ryhmä: Vihreät 1987–1995, Vihreät 2007–2026
- Ministerinä: ministeri ulkoasiainministeriössä 1995–1999, ympäristöministeri 1995–1999, kehitysministeri 2013–2014, kehitysministeri 2014, ulkoministeri 2019, ulkoministeri 2019–2023
- Eduskuntaryhmä
- Vihreät 1987–1995, 2007–2026
- Tehtävät eduskuntaryhmässä
- Vihreät, puheenjohtaja, 2011–2013
- Ministerinä
- ministeri ulkoasiainministeriössä 1995–1999
- ympäristöministeri 1995–1999
- kehitysministeri 2013–2014
- ulkoministeri 2019–2023
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 23 kpl
- Ulkoasiainvaliokunta, jäsen, 2023–2026
- Liikenne- ja viestintävaliokunta, jäsen, 2019
- Ulkoasiainvaliokunta, jäsen, 2015–2019
- ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, varajäsen, 2015–2019
- Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, varapuheenjohtaja, 2015
- Suuri valiokunta, varajäsen, 2015–2019
- Puolustusvaliokunta, jäsen, 2015
- Ulkoasiainvaliokunta, jäsen, 2014–2015
- Yleisradio Oy:n hallintoneuvosto, jäsen, 2011–2013
- Suuri valiokunta, jäsen, 2011
- Suuri valiokunta, varajäsen, 2008–2011
- Suuri valiokunta, jäsen, 2007–2008
- Suuri valiokunta, varajäsen, 2007
- Puolustusvaliokunta, jäsen, 2007–2013
- ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, varajäsen, 2007–2008
- Ulkoasiainvaliokunta, jäsen, 2007–2013
- Euroopan parlamentin ja Suomen eduskunnan yhteiskomitean Suomen valtuuskunta, jäsen, 1993–1994
- ETAn parlamentaarisen sekakomitean Suomen valtuuskunta, jäsen, 1993–1995
- Ulkoasiainvaliokunta, jäsen, 1991–1995
- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, jäsen, 1991–1994
- Lakivaliokunta, jäsen, 1991–1993
- Ulkoasiainvaliokunta, varajäsen, 1990–1991
- Sivistysvaliokunta, jäsen, 1987–1991
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 12 602 kertaa 5 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 16 131. Poissa hän oli 3 529 kertaa.
Vaalikausi 2023–2027
Edustajana 6.3.2026 asti.
Paikalla 1 585 / 2 572 äänestyksessä, poissa 987 – mukana vain osassa kauden 2 787 äänestyksestä.
Poikkesi 28 / 1 578 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2023–2027 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2019–2023
Paikalla 2 211 / 3 634 äänestyksessä, poissa 1 423.
Poikkesi 0 / 2 211 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2019–2023 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2015–2019
Paikalla 3 144 / 3 836 äänestyksessä, poissa 692.
Poikkesi 59 / 3 131 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2015–2019 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2011–2015
Paikalla 2 524 / 2 681 äänestyksessä, poissa 157.
Poikkesi 37 / 2 509 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2011–2015 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2007–2011
Paikalla 3 138 / 3 408 äänestyksessä, poissa 270.
Poikkesi 3 / 3 138 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2007–2011 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1987, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 24 asiassa vuodesta 2008:
- 8
- 8
- 7
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 372 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Suullinen kysymys
Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.
Talousarvioaloite
Ehdotus rahan lisäämisestä tai siirtämisestä valtion budjetissa.
Toimenpidealoite
Ehdotus siitä, että hallitus ryhtyisi johonkin toimeen.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 672 (2007–2025). Niistä 415 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 415
- 90
- 33
- 26
- 11
- 97
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Ministerinä (1995–1999, 2013–2014) pidetyt puheenvuorot puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta ennen vuotta 2015, joten näiden vuosien määrä on vajaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1987, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Esittelypuheenvuoro
Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Tyyppi puuttuu aineistosta
Eduskunnan avoimessa datassa tämän puheenvuoron tyyppiä ei ole merkitty. Täysistunnon pöytäkirjassa näillä puheenvuoroilla ei ole tyyppimerkintää, kuten ei myöskään varsinaisilla puheenvuoroilla.
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Hän on allekirjoittanut 1 (tiedot 1999 alkaen).
Uusimmat
- 26.4.2018 UaVM 2/2018 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 149/2017 vp)
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.
Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: © European Union, 1998 – 2026, vapaa käyttö tekijä mainiten (Attribution), Wikimedia Commons, pienennetty.
