Siirry sisältöön

← Entiset kansanedustajat

Entinen kansanedustaja Eero Suutari

Entinen kansanedustaja

Eero Suutari

Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä

Eero Suutari oli kansanedustajana 2011–2019. Edustajantoimi päättyi 16.4.2019.

Kansanedustajana20.4.2011–16.4.2019
VaalipiiriOulun vaalipiiri 2011–2019

Tausta

Ammatti
toimitusjohtaja, yrittäjä
Koulutus
  • diplomi-insinööriopintoja, Oulun yliopisto 1997
  • eMBA-opintoja, Oulun yliopisto 2004
  • hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ), Kauppakamari 2008
  • insinööri, Helsingin teknillinen oppilaitos 1979
  • johtamiskoulutus, Helsingin kauppakorkeakoulu 1989
  • valtakunnallinen maanpuolustuskurssi
  • yrittäjäkoulutus, Oulun yliopisto 1984
Työura
Näytä kaikki, 7 kpl
  • Kvark Elektroniikka oy:n tuotantopäällikkö (1981–1983)
  • Kajaani Automatiikka oy:n perustaja ja hallintojohtaja (1982–1995)
  • Kajaanin ammattikoulun elektroniikan opettajan viransijainen (1984–1985)
  • Lappajärven ammattikoulun elektroniikan opettaja (1984–1985)
  • Kajaanin kansalaisopiston opettaja (1984–1986)
  • Kajaani Automatiikka oy:n toimitusjohtaja (1995–1996)
  • Sunit oy:n perustajajäsen ja toimitusjohtaja (1996-)
Ehdokkaana vaaleissa
8 kertaa vuodesta 2004: kuntavaalit 5, eduskuntavaalit 3
Kuntavaalit: 5 kertaa, valittu 4
  • 2021: KOK, Kajaani – valittu. Kampanjan kulut 700,00 euroa
  • 2017: KOK, Kajaani – valittu. Kampanjan kulut 2 112,05 euroa (kopio Internet-arkistosta)
  • 2012: KOK, Kajaani – valittu. Ilmoituksen mukaan vaalirahoitus enintään 800 euroa.
  • 2008: KOK, Kajaani – valittu. Valinta päätelty lähteen äänimääristä ja paikkajaosta.
  • 2004: KOK, Kajaani – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
Eduskuntavaalit: 3 kertaa, valittu 2

Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Tietojen lähteet ja rajat

Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.

Ura eduskunnassa

Uran aikajana, 2011–2019

2015EdustajanaEdustajana 2011–2019RyhmäKokoomus 2011–2019Kokoomus
  • Edustajana: 2011–2019
  • Ryhmä: Kokoomus 2011–2019
Eduskuntaryhmä
Kokoomus 2011–2019
Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 17 kpl
  • Valtiovarainvaliokunta, jäsen, 2018–2019
  • Suuri valiokunta, varajäsen, 2016–2018
  • Verojaosto, jäsen, 2015–2019
  • Työ- ja elinkeinojaosto, jäsen, 2015–2019
  • Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, jäsen, 2015–2019
  • Maa- ja metsätalousvaliokunta, varajäsen, 2015–2019
  • Kansaneläkelaitoksen valtuutetut, jäsen, 2015–2019
  • Valtiovarainvaliokunta, varajäsen, 2015–2018
  • Tulevaisuusvaliokunta, jäsen, 2015
  • Liikenne- ja viestintävaliokunta, jäsen, 2015
  • Liikenne- ja viestintävaliokunta, varajäsen, 2014–2015
  • Kansaneläkelaitoksen valtuutetut, varajäsen, 2011–2015
  • Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, jäsen, 2011–2015
  • Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, jäsen, 2011–2015
  • Puolustusvaliokunta, jäsen, 2011–2015
  • Maa- ja metsätalousvaliokunta, varajäsen, 2011–2015
  • Liikenne- ja viestintävaliokunta, varajäsen, 2011–2012

Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.

Miten hän äänesti

Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.

Hän äänesti 6 343 kertaa 2 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 6 517. Poissa hän oli 174 kertaa.

Vaalikausi 2015–2019

EduskuntaryhmäKokoomus
Läsnäolo äänestyksissä97,9 %

Paikalla 3 754 / 3 836 äänestyksessä, poissa 82.

Poikkeamat ryhmän linjasta0,0 %

Poikkesi 0 / 3 754 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 2015–2019 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Vaalikausi 2011–2015

EduskuntaryhmäKokoomus
Läsnäolo äänestyksissä96,6 %

Paikalla 2 589 / 2 681 äänestyksessä, poissa 92.

Poikkeamat ryhmän linjasta0,1 %

Poikkesi 2 / 2 589 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.

Kauden 2011–2015 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia

Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.

Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.

Omat aloitteet ja kysymykset

Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.

Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 28 asiassa vuodesta 2011:

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 104 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).

Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.

Tietojen lähteet ja rajat

Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.

Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.

Kirjallinen kysymys

Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.

Lakialoite

Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.

Suullinen kysymys

Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.

Puheenvuorot täysistunnossa

Täysistuntopuheenvuoroja 442 (2011–2019). Niistä 185 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.

Näytä erittely
  • 248
  • 185
  • 5
  • 3
  • 1

Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.

Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.

Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.

Varsinainen puheenvuoro

Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Vastauspuheenvuoro

Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.

Nopeatahtinen puheenvuoro

Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.

Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).

Ryhmäpuheenvuoro

Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.

Tyyppi puuttuu aineistosta

Eduskunnan avoimessa datassa tämän puheenvuoron tyyppiä ei ole merkitty. Täysistunnon pöytäkirjassa näillä puheenvuoroilla ei ole tyyppimerkintää, kuten ei myöskään varsinaisilla puheenvuoroilla.

Vastalauseet valiokunnan mietintöihin

Ei (tiedot 1999 alkaen).

Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.

Tietojen lähteet ja rajat

Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.

Vastalause

Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.

Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).

Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Karl R. Lilliendahl/norden.org, CC BY 2.5 DK, Wikimedia Commons, pienennetty.