Entinen kansanedustaja
Jörn Donner
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Jörn Donner oli kansanedustajana 1987–1995, 2007 ja 2013–2015. Edustajantoimi päättyi 21.4.2015.
Tausta
- Ammatti
- filosofian maisteri, kirjailija, professori, ulkoasiainneuvos
- Koulutus
- filosofian maisteri, Helsingin yliopisto 1959
- ylioppilas 1951
- Työura
Näytä kaikki, 10 kpl
- filmi- ja kirjallisuusarvostelijana eri lehdissä (1951–1960)
- Dagens Nyheterin filmiarvostelija (1961–1963)
- kolumnistina useissa suomalaisissa ja ruotsalaisissa lehdissä (1961–1978)
- Jörn Donner Productions oy:n toimitusjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja (1966-)
- Ruotsin elokuvainstituutin johtaja (1972–1977)
- Ruotsin elokuvainstituutin toimitusjohtaja (1978–1982)
- kolumnistina Hufvudstadsbladetissa (1980–1999)
- Suomen elokuvasäätiön hallituksen puheenjohtaja (1981–1995)
- kolumnistina Blue Wings -lehdessä (1984–2000)
- Suomen pääkonsuli Los Angelesissa (1995–1996)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 8 kertaa vuodesta 1987: eduskuntavaalit 4, eurovaalit 2, kuntavaalit 2
Eduskuntavaalit: 4 kertaa, valittu 2
- 2011: RKP, Helsingin vaalipiiri – varalla. Kampanjan kulut 49 912,45 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2003: RKP, Helsingin vaalipiiri – varalla. Tunnistettu nimen, puolueen ja vaalipiirin perusteella.
- 1991: RKP, Helsingin kaupungin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1987: RKP, Helsingin kaupungin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
Eurovaalit: 2 kertaa, valittu 1
- 2014: RKP, Koko maa – ei valittu
- 1996: SDP, Koko maa – valittu. Vuoden 1996 aineistossa ovat vain valitut.
Kuntavaalit: 2 kertaa, valittu 1
- 2017: RKP, Helsinki – valittu. Kampanjan kulut 6 082,75 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2004: SDP, Helsinki – valintatieto puuttuu. Lähteessä ei ole valintatietoa.
- Puolue tai lista ehdokkuuksissa
- RKP 1987–1991 → SDP 1996 → RKP 2003 → SDP 2004 → RKP 2011–2017
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 1987–2015
- Edustajana: 1987–1995, 2007, 2013–2015
- Ryhmä: RKP 1987–1995, RKP 2007, RKP 2013–2015
- Eduskuntaryhmä
- RKP 1987–1995, 2007, 2013–2015
- Tehtävät eduskuntaryhmässä
- RKP, puheenjohtaja, 1990–1991
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 24 kpl
- Puhemiehistö, ikäpuhemies, 2014
- Ulkoasiainvaliokunta, jäsen, 2013–2015
- Verojaosto, lisäjäsen, 2013
- Sivistys- ja tiedejaosto, jäsen, 2013–2014
- Valtiovarainvaliokunta, varajäsen, 2013–2014
- Suuri valiokunta, jäsen, 2013
- Suuren valiokunnan työjaosto, jäsen, 2013
- Ulkoasiainvaliokunta, jäsen, 2007
- ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta, varajäsen, 2007
- EFTA-parlamentaarikkokomitean Suomen valtuuskunta, puheenjohtaja, 1994
- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, varajäsen, 1994–1995
- ETAn parlamentaarisen sekakomitean Suomen valtuuskunta, puheenjohtaja, 1994
- ETAn parlamentaarisen sekakomitean Suomen valtuuskunta, jäsen, 1993–1994
- EFTA-parlamentaarikkokomitean Suomen valtuuskunta, jäsen, 1993–1994
- Suppeampi pankkivaltuusto, toinen varajäsen, 1991–1995
- Eduskunnan pankkivaltuusto, jäsen, 1991–1995
- Sivistysvaliokunta, varajäsen, 1991–1995
- Ulkoasiainvaliokunta, varapuheenjohtaja, 1991–1995
- Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta, jäsen, 1991–1994
- Sivistysvaliokunta, jäsen, 1987–1991
- Liikennevaliokunta, varajäsen, 1987–1991
- Ulkoasiainvaliokunta, varajäsen, 1987–1991
- Liikennevaliokunta, jäsen, 1987
- Suuri valiokunta, varajäsen, 1987–1991
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 1 375 kertaa 2 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 1 585. Poissa hän oli 210 kertaa.
Vaalikausi 2011–2015
Nousi eduskuntaan 5.9.2013, Astrid Thorsin tilalle.
Paikalla 1 318 / 1 506 äänestyksessä, poissa 188 – mukana vain osassa kauden 2 681 äänestyksestä.
Poikkesi 43 / 1 318 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2011–2015 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2003–2007
Nousi eduskuntaan 5.1.2007, Eva Biaudetin tilalle.
Paikalla 57 / 79 äänestyksessä, poissa 22 – mukana vain osassa kauden 3 052 äänestyksestä.
Poikkesi 6 / 56 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1987, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 2 asiassa vuodesta 2013:
- 2
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 10 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Suullinen kysymys
Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 19 (2007–2015). Niistä 4 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 10
- 5
- 4
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1987, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Hän on allekirjoittanut 1 (tiedot 1999 alkaen).
Uusimmat
- 17.6.2014 UaVM 9/2014 vp: Valtioneuvoston selonteko kehityspolitiikan vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta – Kohti reilumpaa maailmaa ilman köyhyyttä – vastalause 2
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: © European Union, Euroopan parlamentin käyttöehdot, Wikimedia Commons, pienennetty.
