Entinen kansanedustaja
Alexander Stubb
Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Alexander Stubb oli kansanedustajana 2011–2017. Edustajantoimi päättyi 29.7.2017. Hän on tasavallan presidentti 1.3.2024 alkaen.
Tausta
- Ammatti
- filosofian tohtori
- Koulutus
- Bachelor of Arts, Furman University Etelä-Carolina USA 1993
- Dîplome de Langue et Civilisation Française, Sorbonnen yliopisto Pariisi 1994
- filosofian tohtori, London School of Economics 1999
- Highschool diploma, Mainland Highschool Daytona Beach Florida USA 1986
- Master of Arts, College of Europe, Brugge 1995
- ylioppilas, Gymnasiet Lärkan 1988
- Työura
Näytä kaikki, 14 kpl
- Suomen hallituksen HVK-neuvotteluryhmä (1995–1997)
- tutkija ulkoasiainministeriössä (1995–1997)
- tutkija Suomen Akatemiassa (1997–1999)
- erikoistutkija Suomen EU-edustustossa Brysselissä (1999–2001)
- Suomen hallituksen HVK-neuvotteluvaltuuskunnan jäsen (1999–2004)
- vieraileva professori College of Europessa Brüggessa (2000–2007)
- Euroopan komission puheenjohtajan neuvonantaja (2001–2003)
- erityisasiantuntija Suomen EU-edustustossa Brysselissä (2003–2004)
- Euroopan parlamentin jäsen (2004–2008)
- ulkoasiainministeri (2008–2011)
- eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri (2011–2014)
- kansanedustaja (2011–2017)
- pääministeri (2014–2015)
- valtiovarainministeri (2015–2016)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 4 kertaa vuodesta 2011: eduskuntavaalit 2, eurovaalit 1, presidentinvaalit 1
Eduskuntavaalit: 2 kertaa, valittu 2
- 2015: KOK, Uudenmaan vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 60 344,25 euroa (kopio Internet-arkistosta)
- 2011: KOK, Uudenmaan vaalipiiri – valittu. Kampanjan kulut 97 562,47 euroa (kopio Internet-arkistosta)
Eurovaalit: kerran, valittu 1
- 2014: KOK, Koko maa – valittu. Kampanjan kulut 126 596,13 euroa (kopio Internet-arkistosta)
Presidentinvaalit: kerran, valittu 1
- 2024: KOK, Koko maa – valittu. Kampanjan kulut 2 741 389,70 euroa
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 2008–2017
- Edustajana: 2011–2017
- Ryhmä: Kokoomus 2011–2017
- Ministerinä: ulkoasiainministeri 2008–2010, ulkoasiainministeri 2010–2011, eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri 2011–2014, pääministeri 2014–2015, valtiovarainministeri 2015–2016
- Eduskuntaryhmä
- Kokoomus 2011–2017
- Ministerinä
- ulkoasiainministeri 2008–2011
- eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri 2011–2014
- pääministeri 2014–2015
- valtiovarainministeri 2015–2016
- Tehtävät eduskunnassa
- Ulkoasiainvaliokunta, jäsen, 2016–2017
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 2 670 kertaa 2 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 4 182. Poissa hän oli 1 512 kertaa.
Vaalikausi 2015–2019
Edustajana 29.7.2017 asti.
Paikalla 841 / 1 501 äänestyksessä, poissa 660 – mukana vain osassa kauden 3 836 äänestyksestä.
Poikkesi 0 / 841 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2015–2019 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2011–2015
Paikalla 1 829 / 2 681 äänestyksessä, poissa 852.
Poikkesi 2 / 1 829 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2011–2015 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 1 asiassa vuodesta 2012:
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Hän ei ollut mukana allekirjoittajana muiden edustajien aloitteissa tai kysymyksissä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.
Lakialoite
Edustajan oma ehdotus uudeksi laiksi tai lain muutokseksi.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 205 (2015–2017). Niistä 153 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 153
- 11
- 4
- 1
- 36
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Ministerinä (2008–2015) pidetyt puheenvuorot puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta ennen vuotta 2015, joten näiden vuosien määrä on vajaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Esittelypuheenvuoro
Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Tyyppi puuttuu aineistosta
Eduskunnan avoimessa datassa tämän puheenvuoron tyyppiä ei ole merkitty. Täysistunnon pöytäkirjassa näillä puheenvuoroilla ei ole tyyppimerkintää, kuten ei myöskään varsinaisilla puheenvuoroilla.
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Ei (tiedot 1999 alkaen).
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Kynnap, CC BY 4.0, Wikimedia Commons, pienennetty.
