Entinen kansanedustaja
Matti Ahde
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Matti Ahde oli kansanedustajana 1970–1990 ja 2003–2011. Edustajantoimi päättyi 19.4.2011.
Tausta
- Koulutus
- ammattikoulu, Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulu, iltalinja 1962
- kansakoulu
- kansankorkeakoulu, Työväen akatemia 1968
- Työura
Näytä kaikki, 5 kpl
- Typpi oy:n sähköasentaja Oulussa (1961–1964)
- Sosialidemokraattisen nuorison keskusliiton järjestöohjaaja Oulussa (1968–1970)
- kansanedustaja (1970–2011)
- Oy Veikkaus ab:n toimitusjohtaja Vantaalla (1990–2001)
- Hilma Oy:n projektityöntekijä (2001–2003)
- Ehdokkaana vaaleissa
- 5 kertaa vuodesta 1979: eduskuntavaalit 5
Eduskuntavaalit: 5 kertaa, valittu 5
- 2007: SDP, Oulun vaalipiiri – valittu. Tunnistettu nimen, puolueen ja vaalipiirin perusteella.
- 2003: SDP, Oulun vaalipiiri – valittu. Tunnistettu nimen, puolueen ja vaalipiirin perusteella.
- 1987: SDP, Oulun läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1983: SDP, Oulun läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
- 1979: SDP, Oulun läänin vaalipiiri – valittu. Johdettu edustajakaudesta.
Lähteet: eduskunnan avoin data, oikeusministeriön vaalien tulospalvelu ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Tietojen lähteet ja rajat
Ehdokkuudet: oikeusministeriön vaalien tulospalvelu 2003 alkaen, Tilastokeskus (kuntavaalien valitut 1996 ja 2000, eduskunta- ja eurovaalit 1999, eurovaalien valitut 1996, osin Internet-arkiston kopioina) ja eduskunnan edustajakaudet (valinnat 1979–1995 sekä myöhemmät valinnat, joita muista lähteistä ei tunnistettu). Vuosien 1996 ja 2000 kuntavaaleista on saatavilla vain valitut. Ennen vuotta 2011 aineistoissa ei ole ehdokkaan ikää, joten ehdokkuus näytetään vain, kun nimen lisäksi puolue ja vaalipiiri tai kunta täsmäävät. Siksi osa vanhoista ehdokkuuksista voi puuttua. Kampanjan kulut: Valtiontalouden tarkastusvirasto, vaalit 2011 alkaen, vain valituilta ja varalle jääneiltä. Äänimääriä ei näytetä.
Ura eduskunnassa
Uran aikajana, 1970–2011
- Edustajana: 1970–1990, 2003–2011
- Ryhmä: SDP 1970–1990, SDP 2003–2011
- Ministerinä: ministeri kauppa- ja teollisuusministeriössä 1982–1983, ministeri sosiaali- ja terveysministeriössä 1982–1983, sisäasiainministeri 1982–1983, ministeri kauppa- ja teollisuusministeriössä 1983, ministeri maa- ja metsätalousministeriössä 1983, ministeri sosiaali- ja terveysministeriössä 1983–1987, sisäasiainministeri 1983, ympäristöministeri 1983–1987
- Eduskuntaryhmä
- SDP 1970–1990, 2003–2011
- Tehtävät eduskuntaryhmässä
- SDP, puheenjohtaja, 1975–1983
- Ministerinä
- ministeri kauppa- ja teollisuusministeriössä 1982–1983
- ministeri sosiaali- ja terveysministeriössä 1982–1987
- sisäasiainministeri 1982–1983
- ministeri maa- ja metsätalousministeriössä 1983
- ympäristöministeri 1983–1987
- Tehtävät eduskunnassa
Näytä kaikki, 31 kpl
- Kansliatoimikunta, jäsen, 2010–2011
- Verojaosto, jäsen, 2010–2011
- Valtiovarainvaliokunta, jäsen, 2010–2011
- Kansainvälisten asiain foorumi, jäsen, 2007–2011
- Tarkastusvaliokunta, puheenjohtaja, 2007–2011
- Puhemiesneuvosto, jäsen, 2007–2011
- Suuri valiokunta, jäsen, 2007
- Kulkulaitosvaliokunta, varajäsen, 2007
- Verojaosto, jäsen, 2005–2007
- Maatalousjaosto, lisäjäsen, 2005–2007
- Verojaosto, jäsen, 2004
- Suuri valiokunta, varajäsen, 2003–2004
- Valtiovarainvaliokunta, varapuheenjohtaja, 2003–2007
- Hallinto- ja tarkastusjaosto, jäsen, 2003–2007
- Turvallisuus- ja puolustusjaosto, jäsen, 2003–2005
- Kauppa- ja teollisuusjaosto, jäsen, 2003–2005
- Hallinto- ja tarkastusjaosto, lisäjäsen, 2003
- Valtiovarainvaliokunta, varajäsen, 2003
- Kansliatoimikunta, jäsen, 2003–2007
- Ulkoasiainvaliokunta, jäsen, 1989–1990
- Puhemiesneuvosto, puhemies, 1987–1989
- Puhemiehistö, puhemies, 1987–1989
- Kansliatoimikunta, puhemies, 1987–1989
- Ulkoasiainvaliokunta, varajäsen, 1975–1982
- Sivistysvaliokunta, varajäsen, 1975
- Sosiaalivaliokunta, jäsen, 1972–1975
- Valitsijamiehet, varajäsen, 1970–1972
- Suuri valiokunta, jäsen, 1970–1973
- Sivistysvaliokunta, jäsen, 1970–1974
- Puolustusasiainvaliokunta, varajäsen, 1970–1972
- Kulkulaitosvaliokunta, varajäsen, 1970–1971
Lähde: eduskunnan avoin data, edustajan tiedot.
Miten hän äänesti
Läsnäolo ja poikkeamat ryhmän linjasta jokaiselta vaalikaudelta, jolta äänestysaineistoa on. Luvut ovat samat kuin vaalikausien listoissa.
Hän äänesti 6 237 kertaa 2 vaalikaudella. Hänen aikanaan äänestyksiä oli 6 460. Poissa hän oli 223 kertaa.
Vaalikausi 2007–2011
Paikalla 3 266 / 3 408 äänestyksessä, poissa 142.
Poikkesi 155 / 3 258 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2007–2011 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Vaalikausi 2003–2007
Paikalla 2 971 / 3 052 äänestyksessä, poissa 81.
Poikkesi 84 / 2 969 äänestyksestä, joissa hän oli paikalla ja ryhmällä oli linja.
Kauden 2003–2007 äänestykset →
Vertaa läsnäoloa · Vertaa poikkeamia
Kauden äänestyssivulla on jokaisen äänestyksen kohdalla linkki ”Kuka äänesti mitä”. Sieltä näet, miten hän äänesti kyseisessä äänestyksessä.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen äänestykset. Luvut laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Äänestykset näkyvät kesäkuusta 1996. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1970, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmista äänestyksistä avoimessa datassa on vain kokonaistulos, ei kunkin edustajan ääntä.
Läsnäolo on osuus niistä kauden täysistuntoäänestyksistä, joissa hän oli kansanedustajana. Luku ei kerro poissaolon syytä: taustalla voi olla esimerkiksi ministerin tehtävä, valiokunta- tai virkamatka, sairaus tai perhevapaa. Poissaolon syitä ei näytetä, koska ne ovat aineistossa vasta vuodesta 2015.
Ryhmän linja on se vaihtoehto, jota ryhmän paikalla olleista eniten äänesti. Poikkeama tarkoittaa, että hän äänesti toisin. Poissaolo ei ole poikkeama. Ryhmä on se, johon hän kuului äänestyspäivänä. Tasatilanteessa ja yhden hengen ryhmässä linjaa ei ole.
Omat aloitteet ja kysymykset
Aloitteet ja kysymykset ovat asioita, joissa hän oli ensimmäinen allekirjoittaja. Mukana eivät ole hallituksen esitykset eivätkä valiokuntien mietinnöt. Kortilla näytetään vain määrät.
Hän oli ensimmäinen allekirjoittaja 5 asiassa vuodesta 2003:
- 4
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Lisäksi hän oli mukana allekirjoittajana 190 muun edustajan aloitteessa tai kysymyksessä (tiedot vuodesta 1999).
Lähde: eduskunnan avoin data, valtiopäiväasiakirjat ja niiden allekirjoittajat. Määrät laskettu aineistosta.
Tietojen lähteet ja rajat
Omat asiat näkyvät vuodesta 1996 ja muiden asiat, joissa hän oli mukana, vuodesta 1999. Vuosilta 1996–1998 avoimessa datassa on vain asian tekijä, ei muita allekirjoittajia. Ennen vuotta 1996 tekijänä on pelkkä sukunimi, eikä tekijää voi tunnistaa samalla tavalla kaikille, joten niitä vuosia ei lasketa.
Hän oli kansanedustajana jo ennen vuotta 1996. Sen ajan aloitteet ja kysymykset eivät ole luvuissa.
Asia lasketaan hänen omakseen, kun hän on sen ensimmäinen allekirjoittaja ja asian päivä osuu hänen edustajakauteensa. Sama asia lasketaan kerran.
Ministerit eivät yleensä tee aloitteita eivätkä kysymyksiä, joten ministerikaudelta niitä ei tavallisesti ole.
Kirjallinen kysymys
Kysymys ministerille, johon ministerin on vastattava kirjallisesti. Se ei muuta lakia.
Suullinen kysymys
Kysymys, joka esitetään ministerille kyselytunnilla. Ministeri vastaa siihen heti.
Puheenvuorot täysistunnossa
Täysistuntopuheenvuoroja 200 (2003–2011). Niistä 100 on lyhyitä vastauspuheenvuoroja.
Näytä erittely
- 100
- 78
- 16
- 5
- 1
Napauta sanaa, niin näet, mitä se tarkoittaa.
Kyselytuntien puheenvuorot vuosilta 1999–2014 puuttuvat eduskunnan avoimesta datasta.
Puhemiehenä (1987–1989) hän johti istuntoja eikä yleensä osallistunut keskusteluun, joten näiltä vuosilta puheenvuoroja on vähän tai ei lainkaan.
Puheenvuorot näkyvät syksystä 1999, josta eduskunnan puheenvuorotiedot alkavat. Hänen ensimmäinen edustajakautensa alkoi vuonna 1970, joten tiedot eivät kata koko uraa. Sitä vanhemmat puheenvuorot ovat vain skannatuissa pöytäkirjoissa.
Lähde: eduskunnan avoin data, täysistuntojen puheenvuorot.
Vastauspuheenvuoro
Lyhyt puheenvuoro, jonka pitää liittyä käynnissä olevaan keskusteluun tai edelliseen puheenvuoroon. Suosituspituus on 1–2 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 52 §.
Varsinainen puheenvuoro
Tavallinen puheenvuoro. Suosituspituus on puhujakorokkeelta enintään 7 minuuttia ja omalta paikalta enintään 3 minuuttia.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Esittelypuheenvuoro
Asian esittely ennen muita puheenvuoroja, esimerkiksi valiokunnan edustajan tai aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan pitämä. Suosituspituus on enintään 10 minuuttia. Aineistossa esittelypuheenvuoroiksi on merkitty myös ministerien puheenvuoroja.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 50 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Ryhmäpuheenvuoro
Eduskuntaryhmän puheenvuoro, joka pidetään ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä esimerkiksi talousarviota, selontekoa tai välikysymystä käsiteltäessä.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex) 51 §; Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista.
Nopeatahtinen puheenvuoro
Puheenvuoro keskustelun osassa, jonka puhemiesneuvosto on varannut nopeatahtiseksi. Se saa nykyisin kestää enintään 5 minuuttia, ellei puhemiesneuvosto päätä toisin. Eduskunnan avoimessa datassa nopeatahtisia puheenvuoroja ei juuri ole merkitty vuosilta 1999–2000 eikä 2006–2014, joten noiden vuosien mahdolliset nopeatahtiset puheenvuorot näkyvät tässä varsinaisina puheenvuoroina.
Lähde: Eduskunta, Tietoa eduskunnan täysistunnoista; eduskunnan avoin data (puheenvuorojen tyypit vuosittain, tarkistettu 9.10.2026).
Vastalauseet valiokunnan mietintöihin
Hän on allekirjoittanut 14 (tiedot 1999 alkaen).
Uusimmat
- 1.3.2011 VaVM 61/2010 vp: Hallituksen esitys vuoden 2011 lisätalousarvioksi – vastalause 2 /sd
- 8.12.2010 VaVM 53/2010 vp: Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011 – vastalause 1 /sd
- 2.12.2010 VaVM 51/2010 vp: Hallituksen esitys energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi – vastalause 1
- 30.11.2010 VaVM 47/2010 vp: Hallituksen esitys vuoden 2011 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verolakien muuttamisesta – vastalause 3
- 26.11.2010 VaVM 44/2010 vp: Hallituksen esitys vuoden 2010 neljänneksi lisätalousarvioksi
Näytä loput 9
- 19.11.2010 VaVM 43/2010 vp: Hallituksen esitys jäteverolaiksi
- 29.10.2010 VaVM 39/2010 vp: Hallituksen esitys laiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta sekä eräiden valmisteverotusta koskevien lakien muuttamisesta – vastalause 2
- 8.10.2010 VaVM 37/2010 vp: Hallituksen esitys laiksi arpajaisverolain muuttamisesta – vastalause 1
- 5.10.2010 VaVM 33/2010 vp: Hallituksen esitys valtion liikelaitoksia koskevaksi lainsäädännöksi
- 23.6.2010 VaVM 30/2010 vp: Hallituksen esitys Belgian, Saksan, Irlannin, Ranskan, Italian, Kyproksen, Luxemburgin, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Slovenian, Slovakian, Suomen, Kreikan ja Euroopan rahoitusvakausvälineen välisen ERVV-puitesopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä – vastalause 1
- 4.6.2010 VaVM 20/2010 vp: Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2011–2014 – vastalause 1
- 11.5.2010 VaVM 19/2010 vp: Hallituksen esitys vuoden 2010 toiseksi lisätalousarvioksi – vastalause 1 /sd
- 29.4.2010 VaVM 17/2010 vp: Hallituksen esitys vuoden 2010 lisätalousarvioksi – vastalause 1 /sd
- 9.3.2010 VaVM 10/2010 vp: Hallituksen esitys valmisteverotuslaiksi ja laiksi Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 27 §:n muuttamisesta
Lähde: eduskunnan avoin data, valiokuntien mietinnöt.
Tietojen lähteet ja rajat
Allekirjoittajat on luettu mietinnön tekstistä.
Vastalauseet näkyvät vuodesta 1999. Sitä vanhemmista valiokuntien mietinnöistä avoimessa datassa ei ole tekstiä, josta allekirjoittajat voisi lukea.
Ministerit eivät yleensä istu valiokunnissa, joten ministerikaudelta vastalauseita ei tavallisesti ole.
Vastalause
Valiokunnan jäsenen tai jäsenten eriävä mielipide, joka liitetään valiokunnan mietintöön. Jos jäsen ei hyväksy mietintöä tai sen osaa, hän voi jättää vastalauseen ja ehdottaa siinä esimerkiksi lakiehdotuksen muuttamista tai hylkäämistä. Vastalauseen voi jättää vain valiokunnan jäsen, joka on osallistunut asian käsittelyyn.
Lähde: Eduskunnan työjärjestys (40/2000, Finlex).
Lähde: Eduskunnan avoin data (CC BY 4.0), luvut laskettu ja koottu aineistosta. Tietoa palvelusta ja lähteistä. Tietosuoja. Perustiedot haettu 4.10.2026, äänestykset 8.10.2026. Sivu koottu 9.10.2026. Kuva: Soppakanuuna, CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commons, pienennetty.
