Hallituksen esitykset vaalikaudella 2015–2019

• 22.2.2019 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 26.2.2019 Ilmoitettu täysistunnossa
• 26.2.2019 Lähetekeskustelu
• 8.3.2019 Mietinnön pöydällepano
• 8.3.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 12.3.2019 Ainoa käsittely
• 13.3.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 14.3.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamista siten, että lain säännökset Ahvenanmaan maakunnan taloudenhoidosta pääosin uudistetaan. Lisäksi säännöksiin ehdotetaan eräitä lakiteknisiä ja vähäisiä terminologisia muutoksia. Ehdotus rakentuu Ahvenanmaan itsehallintolain kokonaisuudistuksen yhteydessä sovittuun ratkaisuun Ahvenanmaan maakunnan taloudesta ehdotettavasta sääntelystä. Hallituksen ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen välisen yhteisymmärryksen mukaisesti kokonaisuudistus on tarkoitettu saatettavaksi tätä vaalikautta seuraavilla vaalikausilla loppuun.

Ahvenanmaan maakunnan taloutta koskeva järjestelmä rakentuisi nykyiselle tasoitusjärjestelmälle, mutta se olisi tätä joustavampi. Itsehallintolaissa säädetyn Ahvenanmaan maakunnan ja valtakunnan välisen lainsäädäntövallanjaon mukaan valtionverotus kuuluu Ahvenanmaalla valtakunnan lainsäädäntövaltaan, eli eduskunnan toimivaltuuksiin, muun muassa kunnallisverotuksen kuuluessa maakunnan lainsäädäntövaltaan, eli Ahvenanmaan maakuntapäiville. Ahvenanmaalla kannetut valtionverot otetaan valtion tilinpäätökseen.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 6.2.2019 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 6.2.2019 Ilmoitettu täysistunnossa
• 7.2.2019 Käsittely valiokunnassa
• 7.2.2019 Lähetekeskustelu
• 11.2.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 13.2.2019 Mietinnön pöydällepano
• 14.2.2019 Ensimmäinen käsittely
• 19.2.2019 Toinen käsittely
• 27.2.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 28.2.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kalastuslakia. Kalastusta koskevien säännösten rikkomiseen liittyvää seuraamusjärjestelmää kehitettäisiin sisällyttämällä lakiin uudenlainen menettämisseuraamus. Laissa säädettyjen uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien osalta tulisi tiettyjen kalastusrikosten ja -rikkomusten yhteydessä tuomita valtiolle menetettäväksi se arvo, joka rikoksen kohteena olevalla kalalla on lajinsa edustajana. Uudistuksella tehostetaan uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien suojelua ja elpymistä.

Ylä-Lapin kalastusoikeuksia kehitettäisiin parantamalla paikallisten kalastusmahdollisuuksia valtiolle kuuluvilla vesialueilla kalakantojen tilan sallimissa rajoissa. Esityksen mukaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntalaisilla olisi jatkossa oikeus lunastaa Metsähallitukselta henkilökohtainen kausilupa kalastukseen omassa kunnassa sijaitseville valtiolle kuuluville lohen sekä taimenen nousualueille. Uudistuksella parannetaan saamelaisten ja paikallisten kalastuskulttuurin harjoittamismahdollisuuksia.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2019.

• 13.12.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 14.12.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 8.1.2019 Lähetekeskustelu
• 6.3.2019 Mietinnön pöydällepano
• 6.3.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 7.3.2019 Ensimmäinen käsittely
• 11.3.2019 Toinen käsittely
• 20.3.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 21.3.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi vuonna 2016 tehdyn monenvälisen yleissopimuksen, jolla toteutetaan verosopimuksiin liittyvät toimenpiteet veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi sekä antaisi suostumuksensa eräiden yleissopimuksen nojalla tehtävien varaumien tekemiseen ja ilmoitusten antamiseen.

Yleissopimus on tehty osana OECD:n ja G20-maiden käynnistämää veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoa estävää hanketta. Yleissopimus mahdollistaa lukuisten kahdenvälisten verosopimusten mukauttamisen yhdellä monenvälisellä sopimuksella ilman jokaisen kahdenvälisen sopimuksen erillistä muuttamista sekä muutoksia koskevia hyväksymis- ja voimaansaattamismenettelyjä.

Yleissopimus ei muuta kahdenvälistä verosopimusta suoraan samaan tapaan kuin verosopimuksen muutospöytäkirja. Sen sijaan yleissopimusta sovelletaan varsinaisen verosopimuksen rinnalla. Yleissopimuksen ja verosopimuksen suhde on määritelty yleissopimuksen artikloissa käytetyissä yhteensovitus- ja ilmoituslausekkeissa. Yhteensovitus- ja ilmoituslausekkeet sekä yleissopimusten osapuolten antamat ilmoitukset konkretisoivat yleissopimuksen soveltajille, miten yleissopimus mukauttaa verosopimuksia.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 13.12.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 14.12.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 9.1.2019 Lähetekeskustelu
• 1.2.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 6.2.2019 Mietinnön pöydällepano
• 7.2.2019 Ensimmäinen käsittely
• 12.2.2019 Ainoa käsittely
• 15.2.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 18.2.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvopaperimarkkinalakia ja osakeyhtiölakia. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettaviksi muun muassa sijoituspalvelulakia ja sijoitusrahastolakia. Useaan muuhun lakiin tehtäisiin lisäksi edellä mainittuihin lakeihin ehdotettuja muutoksia vastaavia muutoksia. Ehdotetuilla laeilla pantaisiin täytäntöön Euroopan unionin direktiivi osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin muuttamisesta.

Arvopaperimarkkinalakiin ehdotetaan lisättäväksi direktiivin edellyttämät säännökset pörssiyhtiön oikeudesta saada osakkeenomistajiaan koskevia tietoja, säännökset pörssiyhtiön johdon palkitsemiseen ja lähipiiritoimiin liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta ja ehdotus asetuksenantovaltuudesta, jonka nojalla valtiovarainministeriö antaisi palkitsemispolitiikan sisältöä ja palkitsemisraporttia koskevat tarkemmat säännökset. Lisäksi laissa ehdotetaan säädettäväksi valtakirjaneuvonantajien toiminnasta.

Osakeyhtiölaissa ehdotetaan säädettäväksi direktiivin edellyttämällä tavalla pörssiyhtiön johdon palkitsemiseen liittyvästä yhtiön päätöksenteosta.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 13.12.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 14.12.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 9.1.2019 Lähetekeskustelu
• 8.2.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 13.2.2019 Mietinnön pöydällepano
• 14.2.2019 Ensimmäinen käsittely
• 19.2.2019 Toinen käsittely
• 22.3.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 25.3.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia.

Esitys liittyy osittain eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen sijoitusrahastolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, jossa ehdotetaan muun muassa erikoissijoitusrahastoa koskevan yksityisoikeudellisen sääntelyn siirtämistä vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun lakiin sekä alarahastorakenteiden sallimista sijoitusrahastoissa.

Tuloverolain sijoitusrahastoja koskevaa verosääntelyä täsmennettäisiin. Sijoitusrahastoa pidettäisiin edelleen verovapaana yhteisönä, mutta tuloverolaissa säädettäisiin tarkemmin verovapauden edellytyksistä.

Tuloverolakiin ehdotetaan otettavaksi erillinen säännös erikoissijoitusrahaston tuloverovapaudesta ja sen edellytyksistä. Jos sijoitusrahasto tai erikoissijoitusrahasto koostuu yhdestä tai useammasta alarahastosta, sovellettaisiin alarahastoon, mitä sijoitusrahastosta tai erikoissijoitusrahastosta säädetään.

Sijoitusrahaston ja erikoissijoitusrahaston verovapautta koskevia säännöksiä sovellettaisiin myös niitä vastaaviin sopimusperusteisiin ulkomaisiin rahastoihin.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 13.12.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 14.12.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 9.1.2019 Lähetekeskustelu
• 15.2.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 19.2.2019 Mietinnön pöydällepano
• 20.2.2019 Ensimmäinen käsittely
• 26.2.2019 Toinen käsittely
• 8.3.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 11.3.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia, verotusmenettelystä annettua lakia, rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia, korkotulon lähdeverosta annettua lakia ja elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia.

Tuloverolakia muutettaisiin siten, että säästöhenkivakuutusten ja muiden kuin verotuettujen vakuutetun ottamien vapaaehtoisten eläkevakuutusten verotusta koskevat säännökset uudistettaisiin ja lakiin otettaisiin säännökset kapitalisaatiosopimusten ja uuden sijoitusvälineen, osakesäästötilin, tuloverotuksesta. Kertamaksullisia eläkkeitä koskeva säännös kumottaisiin.

Säästöhenkivakuutusten tuoton verotusta koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, että vakuutussuorituksesta katsottaisiin sen maksuvuoden veronalaiseksi pääomatuloksi se suhteellinen osa, joka maksuhetkellä vastaa tuoton osuutta säästömäärästä. Edellytyksenä sille, että veronalaista olisi vain tuoton osuus, olisi se, että maksuja ei ole vähennetty verotuksessa.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 5.12.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 10.12.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 11.12.2018 Lähetekeskustelu
• 5.3.2019 Mietinnön pöydällepano
• 5.3.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 6.3.2019 Ensimmäinen käsittely
• 11.3.2019 Toinen käsittely
• 8.5.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 9.5.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kaivoslakia siten, että Natura 2000 -arviointi ja ympäristövaikutusten arviointiselostus voitaisiin malminetsintä-, kaivos- ja kullanhuuhdontalupaa haettaessa toimittaa etuoikeutta menettämättä vasta lupahakemuksen jättämisen jälkeen.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan päivänä kuuta 20.

• 5.12.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 10.12.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 12.12.2018 Lähetekeskustelu
• 27.2.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 4.3.2019 Mietinnön pöydällepano
• 5.3.2019 Ensimmäinen käsittely
• 11.3.2019 Toinen käsittely
• 19.3.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 19.3.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annettua lakia ja metsästyslakia. Vieraslajeihin kuuluvien lintujen ja nisäkkäiden pyydystämiseen ja tappamiseen sovellettaisiin, mitä rauhoittamattomien eläinten pyydystämisestä ja tappamisesta säädetään metsästyslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin lisäksi säätää metsästyslaissa ja metsästysasetuksessa säädettyjä tehokkaammista pyyntivälineistä ja -menetelmistä samoin kuin niiden rajoittamisesta jonkin lintu- tai nisäkäsvieraslajin osalta. Laissa säädettäisiin myös Suomen riistakeskuksen tehtävistä vieraslajien torjunnassa.

Metsästyslakia esitetään muutettavaksi siten, että lakia ei enää sovellettaisi pesukarhuun, piisamiin, rämemajavaan eikä supikoiraan, jotka on Euroopan unionin lainsäädännössä määritelty haitallisiksi vieraslajeiksi. Metsästyslakia ei sovellettaisi enää myöskään minkkiin, joka on määritelty kansallisesti merkittäväksi haitalliseksi vieraslajiksi.

Metsästyslaissa säädettyihin riistalajeihin esitetään lisättäväksi kultasakaali.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 5.12.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 10.12.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 12.12.2018 Lähetekeskustelu
• 8.3.2019 Mietinnön pöydällepano
• 8.3.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 11.3.2019 Ensimmäinen käsittely
• 18.3.2019 Toinen käsittely
• 5.4.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 11.4.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia, verotusmenettelystä annettua lakia, ennakkoperintälakia, oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettua lakia sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia.

Esityksen tarkoituksena on varmistaa, että hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajille maksetuista osingoista peritään aina oikeamääräinen vero. Tämä tapahtuisi siten, että Verohallinto saisi mahdollisimman kattavasti loppusaajatiedot hallintarekisteröidyistä osakkeista osinkoa saavista henkilöistä. Suomessa asuvan verovelvollisen hallintarekisteröidyistä osakkeista saamasta osingosta toimitettaisiin 50 prosentin ennakonpidätys, jos verovelvollisen loppusaajatietoja ei anneta.

Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että julkisesti noteeratun yhtiön hallintarekisteröidystä osakkeesta saadun osingon lähdeverotuksen menettelytavat yhdenmukaistettaisiin.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 5.12.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 10.12.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 11.12.2018 Lähetekeskustelu
• 6.3.2019 Mietinnön pöydällepano
• 6.3.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 7.3.2019 Ensimmäinen käsittely
• 11.3.2019 Toinen käsittely
• 25.3.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 26.3.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki osakesäästötilistä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Finanssivalvonnasta annettua lakia.

Osakesäästötilistä annetussa laissa säädettäisiin oikeudesta tarjota osakesäästötilisopimusta, palveluntarjonnan aloittamisesta, säästösuoritusten tekemisestä sekä tuottojen maksusta ja säästövarojen nostosta. Lisäksi laissa säädettäisiin säästövarojen sijoittamisesta ja säilyttämisestä, palveluntarjoajan menettelytavoille asetettavista edellytyksistä, tiliin liittyvästä kirjanpidosta ja kuluista annettavista tiedoista. Osakesäästötilistä annetussa laissa säädettäisiin myös tilisopimuksen vähimmäissisällöstä sekä palveluntarjoajan ja säästäjän oikeudesta irtisanoa sopimus. Laissa ei säädettäisi erikseen luovutuksesta, panttauksesta, ulosmittauksesta tai varojen takaisinsaannista konkurssipesään.

Osakesäästötiliä saisivat tarjota luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset sekä niihin rinnastettavat Suomessa toimivat ulkomaiset palveluntarjoajat, jotka ovat sijoittautuneet Euroopan talousalueelle. Palveluntarjoajan menettelytapoihin sovellettaisiin sijoituspalvelulain säännöksiä.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 5.12.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 10.12.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 11.12.2018 Lähetekeskustelu
• 13.2.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 19.2.2019 Mietinnön pöydällepano
• 20.2.2019 Ensimmäinen käsittely
• 26.2.2019 Toinen käsittely
• 6.3.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 7.3.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi autoverolain liitteen verotaulukko 1 A, jota sovelletaan henkilö- ja pakettiautoihin, joiden ominaishiilidioksidipäästö on ilmoitettu Euroopan unionin lainsäädännön mukaisella uudella päästöjen mittaustavalla. Ehdotetulla muutoksella hiilidioksidipäästöön perustuvat autoverotasot sopeutettaisiin uuden mittaustavan mukaisiin päästöarvoihin siten, että verotasot säilyisivät keskimäärin ennallaan verrattuna tilanteeseen ennen mittaustapamuutoksen voimaantuloa ottaen samalla huomioon aikaisemmin säädetty autoveron alennus vuoden 2019 alusta.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2019 alusta. Lakia sovellettaisiin kuitenkin uusina verotettaviin ajoneuvoihin jo esityksen julkistamisesta lähtien eli 3 päivästä joulukuuta 2018. Lisäksi ajoneuvoon, joka on tilattu ennen 1 päivää syyskuuta 2018 ja jonka veron määräytymispäivä on 3 päivänä joulukuuta 2018 tai sen jälkeen, voitaisiin edelleen soveltaa verovelvollisen vaatimuksesta vanhaan mittaustapaan perustuvaa verotaulukkoa 1.

• 5.12.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 10.12.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 11.12.2018 Lähetekeskustelu
• 12.12.2018 Mietinnön pöydällepano
• 12.12.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 13.12.2018 Ensimmäinen käsittely
• 17.12.2018 Toinen käsittely
• 19.12.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 20.12.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia. Esityksen tavoitteena on vähentää kansainvälistä suojelua koskevan uusintahakemusmenettelyn väärinkäyttömahdollisuuksia ja ohjata hakijat esittämään kaikki tiedossaan olevat kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen kannalta merkitykselliset seikat ja perusteet jo ensimmäisen hakemuksen tai sitä koskevan muutoksenhaun yhteydessä. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että uusintahakemuksen tutkittavaksi ottamisen edellytyksistä säädettäisiin erikseen. Muutoksia ehdotetaan myös käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoa ja kansainvälistä suojelua hakevan työnteko-oikeutta koskeviin säännöksiin.

Lisäksi ulkomaalaislakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kansainvälistä suojelua hakeneen henkilön matkustusasiakirja voitaisiin ottaa viranomaisen haltuun, kunnes hakijalle on myönnetty oleskelulupa tai hän poistuu maasta. Tavoitteena on varmistaa turvapaikkamenettelyn sujuvuus siten, että puuttuva matkustusasiakirja ei estäisi hakijan tunnistamista tai kielteisen kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen saaneen henkilön maasta poistamista.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 5.12.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 10.12.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 12.12.2018 Lähetekeskustelu
• 12.2.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 15.2.2019 Mietinnön pöydällepano
• 19.2.2019 Ensimmäinen käsittely
• 26.2.2019 Toinen käsittely
• 13.3.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 14.3.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia, tuloverolakia, konserniavustuksesta verotuksessa annettua lakia, varojen arvostamisesta verotuksessa annettua lakia, asuintalovarauksesta verotuksessa annettua lakia ja kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annettua lakia.

Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia muutettaisiin siten, että lakia sovellettaisiin yhteisöjen verotuksessa kaikkeen toimintaan lukuun ottamatta maatilatalouden tuloverolain mukaan laskettavaa maatalouden tulosta. Vaikka yhteisön toimintaan sovellettaisiin elinkeinoverolakia, ei sellainen toiminta, joka ei täytä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä, kuitenkaan olisi elinkeinotoimintaa.

Esityksessä ehdotetaan, että yhteisöjen elinkeinotulolähteeseen sisällytettäisiin uusi muun omaisuuden omaisuuslaji.

Eräisiin sellaisiin yhteisöihin, joiden toiminnan varsinainen tarkoitus on muu kuin elinkeinotoiminnan harjoittaminen, sovellettaisiin elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia kuten nykyisinkin eli vain silloin, kun ne harjoittavat elinkeinotoimintaa.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 29.11.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 30.11.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 5.12.2018 Lähetekeskustelu
• 18.1.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 22.1.2019 Mietinnön pöydällepano
• 23.1.2019 Ensimmäinen käsittely
• 29.1.2019 Toinen käsittely
• 15.2.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 18.2.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi jätelain kunnan toissijaista jätehuollon järjestämisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä. Esityksessä säädettäisiin muun palvelutarjonnan puutteen todentamiseen käytettävästä jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustasta ja sen käyttämisestä sekä tietojen toimittamisesta tietoalustaan. Jätelakiin ehdotetaan myös lisättäväksi säännökset Motiva Oy:n velvollisuudesta ylläpitää ja kehittää jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaa sekä eri viranomaisten oikeudesta saada tehtäviensä hoitamisen kannalta välttämättömiä tietoja tietoalustasta. Lisäksi täsmennettäisiin kunnan toissijaiseen jätehuoltovelvollisuuteen liittyvän sopimisen edellytyksiä sekä kunnan toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden nojalla järjestämästä palvelusta perimän jätemaksun periaatteita. Ehdotettujen muutosten tavoitteena on lisätä kunnan toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden läpinäkyvyyttä sekä edistää jäte- ja kierrätysmarkkinoiden toimintaa.

Kunnan ja kunnan jätehuoltoyhtiön kirjanpitovelvoitteisiin ehdotetaan lisäksi tehtäväksi kunnan jätehuollon toimialan sidosyksikkösäännösten noudattamisen seuraamiseksi tarpeelliset muutokset.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 22.11.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 23.11.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 27.11.2018 Lähetekeskustelu
• 8.2.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 12.2.2019 Mietinnön pöydällepano
• 13.2.2019 Ensimmäinen käsittely
• 19.2.2019 Toinen käsittely
• 8.3.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 11.3.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettua lakia siten, että lain voimassaoloa jatkettaisiin kahdella vuodella vuoden 2022 loppuun. Eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annettua lakia muutettaisiin siten, että lain voimassaoloa jatkettaisiin vuodella vuoden 2020 loppuun. Esityksen mukaan lakien voimassaoloa jatkettaisiin, koska sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021 eli vuotta myöhemmin kuin muutettaviksi ehdotettavia lakeja säädettäessä oli ollut tarkoitus.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 22.11.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 23.11.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 27.11.2018 Lähetekeskustelu
• 11.12.2018 Mietinnön pöydällepano
• 11.12.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 12.12.2018 Ensimmäinen käsittely
• 17.12.2018 Toinen käsittely
• 19.12.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 20.12.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan lainsäädäntömuutoksia, joiden tekemistä edellyttää direktiivi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin.

Suomen ulkopuolella tehdyissä direktiivissä tarkoitetuissa rikoksissa ei enää jatkossa olisi kaksoisrangaistavuuden vaatimusta Suomen rikosoikeuden soveltamisen edellytyksenä silloin, kun rikoksen tekijänä on Suomen kansalainen tai henkilö, joka rikoksen tekohetkellä asui tai oikeudenkäynnin alkaessa asuu pysyvästi Suomessa.

Avustuksen väärinkäytölle säädettäisiin törkeä tekomuoto, josta tuomittaisiin vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Virka-aseman väärinkäyttämistä koskevaa rangaistussäännöstä ehdotetaan muutettavaksi niin, että säännös soveltuisi myös kansanedustajaan silloin, kun tämän tehtävänä on varojen tai muun omaisuuden hallinnointi, jos kansanedustaja tässä tehtävässään omaisuuden oikean käyttötarkoituksen vastaisesti varaa, osoittaa, maksaa tai käyttää tällaista omaisuutta tiettyyn tarkoitukseen ja näin vahingoittaa tai yrittää vahingoittaa unionin taloudellisia etuja.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 15.11.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 16.11.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 21.11.2018 Lähetekeskustelu
• 28.2.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 4.3.2019 Mietinnön pöydällepano
• 5.3.2019 Ensimmäinen käsittely
• 11.3.2019 Toinen käsittely
• 13.3.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 14.3.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ylioppilastutkinnosta. Laki ja sen nojalla annettava valtioneuvoston asetus korvaisivat voimassa olevan ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain ja ylioppilastutkinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen. Esitys on osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen toimintasuunnitelman mukaista lukiokoulutuksen uudistamista.

Esityksen tavoitteena on tukea lukiokoulutuksen uudistukselle ja uudelle lukiolaille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Ylioppilastutkinnon asemaan lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaisten tietojen ja taitojen saavuttamista mittaavana ja yleisen jatko-opintokelpoisuuden tuottavana päättötutkintona ei ehdoteta muutoksia. Ylioppilastutkintolautakunnan asemaa tutkintoa toimeenpanevana viranomaisena, oikeutta suorittaa ylioppilastutkinto tai tutkintoaineita ei myöskään muutettaisi.

Ylioppilastutkinnon rakennetta ehdotetaan muutettavan.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 15.11.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 16.11.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 21.11.2018 Lähetekeskustelu
• 1.2.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 6.2.2019 Mietinnön pöydällepano
• 7.2.2019 Ensimmäinen käsittely
• 12.2.2019 Toinen käsittely
• 13.3.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 14.3.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi päästökauppalakia. Muutoksella pantaisiin täytäntöön Euroopan unionin päästökauppaa koskevan direktiivin muutos, jolla valmistaudutaan päästökauppakauteen 2021–2030. Ehdotetut muutokset koskisivat erityisesti maksutta jaettavien päästöoikeuksien hakumenettelyä, vaadittavien tietojen toimittamista sekä päästöoikeuksien jakamista.

Valtioneuvostolle annettaisiin valtuus päättää päästöoikeuksien käytöstä päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästövähennysvelvoitteen saavuttamiseksi. Valtioneuvostolle annettaisiin myös valtuus päättää päästöoikeuksien mitätöimisestä tapauksessa, jossa sähköntuotantokapasiteettia suljetaan Suomen alueella kansallisten lisätoimien vuoksi. Molemmissa tapauksissa Suomen huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää alennettaisiin vastaavasti.

Ehdotetulla lailla toteutettaisiin myös kansallisia parannuksia, kuten kevennetty menettely päästöjen tarkkailusuunnitelman päivittämiseksi sekä muutoksenhausta huolimatta noudatettavien Energiaviraston päätösten suurempi määrä. Lisäksi maksutta jaettavien päästöoikeuksien myöntämiseen liittyvät viranomaistehtävät siirrettäisiin työ- ja elinkeinoministeriöltä Energiavirastolle.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 8.11.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 9.11.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.11.2018 Lähetekeskustelu
• 15.1.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 16.1.2019 Mietinnön pöydällepano
• 17.1.2019 Ensimmäinen käsittely
• 23.1.2019 Toinen käsittely
• 22.2.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 27.2.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslain henkilöön perustuvia irtisanomisperusteita koskevaa säännöstä. Ehdotuksen mukaan irtisanomisperusteelta vaadittavaa asiallista ja painavaa syytä koskevassa kokonaisarvioinnissa otettaisiin huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Lainmuutoksella halutaan varmistaa, että pienten työnantajien erityiset olosuhteet otettaisiin riittävällä tavalla huomioon henkilöön perustuvaa irtisanomisperustetta arvioitaessa. Esityksen tavoitteena on madaltaa pienten työnantajien työllistämiskynnystä.

Työttömyysturvalakia muutettaisiin siten, että työsuhteen päättymisen perusteella asetettavaa korvauksetonta määräaikaa lyhennettäisiin nykyisestä 90 päivästä 60 päivään tilanteissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.

Esitys liittyy valtion vuoden 2019 täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2019.

• 8.11.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 9.11.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 15.11.2018 Lähetekeskustelu
• 11.12.2018 Mietinnön pöydällepano
• 11.12.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 12.12.2018 Ensimmäinen käsittely
• 17.12.2018 Toinen käsittely
• 19.12.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 20.12.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vuosilomalakia. Lakiin tehtäisiin Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisuuden varmistamiseksi välttämättömät muutokset. Muutoksilla turvattaisiin työaikadirektiiviä koskevassa oikeuskäytännössä edellytetyt vähimmäisvaatimukset oikeudesta neljän viikon palkalliseen vuosilomaan sairaudesta, tapaturmasta tai lääkärin määräämästä, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvasta poissaolosta huolimatta.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2019.

• 1.11.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 6.11.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 7.11.2018 Lähetekeskustelu
• 12.2.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 15.2.2019 Mietinnön pöydällepano
• 19.2.2019 Ensimmäinen käsittely
• 26.2.2019 Toinen käsittely
• 5.3.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 5.3.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan, että ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annettua lakia muutetaan. Muutokset perustuvat osittain veron kiertämisen estämistä koskevaan direktiiviin.

Esityksessä ehdotetaan, että lakia sovellettaisiin myös rajoitetusti verovelvollisiin, jos osuus ulkomaisessa väliyhteisössä liittyy rajoitetusti verovelvollisen Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan. Lisäksi ehdotetaan, että laissa tarkoitetun määräysvallan täyttymistä arvioitaessa huomioon otettaisiin verovelvollisen ja siihen etuyhteydessä olevien kotimaisten tai ulkomaisten tahojen osuudet ulkomaisessa väliyhteisössä. Määräysvallan katsottaisiin täyttyvän, jos osuus tai osuudet väliyhteisössä ovat vähintään 25 prosenttia.

Laista ehdotetaan poistettavaksi ulkomaisen väliyhteisön toimialaan liittyvä yleinen poikkeus, EU-valtioissa ja verosopimusvaltioissa asuvia ulkomaisia väliyhteisöjä koskevat poikkeukset sekä valtiovarainministeriön asetuksella säädettyä listaa koskeva säännös.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 1.11.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 6.11.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 6.11.2018 Lähetekeskustelu
• 5.12.2018 Mietinnön pöydällepano
• 5.12.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 10.12.2018 Ensimmäinen käsittely
• 17.12.2018 Toinen käsittely
• 19.12.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 20.12.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

• 25.10.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 6.11.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 6.11.2018 Lähetekeskustelu
• 21.11.2018 Mietinnön pöydällepano
• 21.11.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 22.11.2018 Ainoa käsittely
• 23.11.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 28.11.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi avioliittolain säännös, jonka mukaan oikeusministeriö voi erityisestä syystä myöntää alle 18-vuotiaalle luvan avioitua. Samalla ehdotetaan muutettavaksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettua lakia vastaamaan avioliittolain muutosta.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

• 25.10.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 26.10.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 8.11.2018 Lähetekeskustelu
• 8.2.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 13.2.2019 Mietinnön pöydällepano
• 14.2.2019 Ensimmäinen käsittely
• 19.2.2019 Toinen käsittely
• 21.2.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 22.2.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen osallistumisesta Pohjois-Atlantin liiton johtamaan koulutusoperaatioon Irakissa (NATO Mission Iraq, NMI) Suomen ja Pohjois-Atlantin liiton (Naton) välillä kirjeenvaihdolla Naton kirjeen mukaisesti tehtävän sopimuksen ja lain sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Naton kirje ja Suomen puoltava vastaus muodostaisivat sopimuksen Suomen osallistumisesta operaatioon.

Sopimuksen tarkoituksena on sopia Suomen ja Naton välillä Suomen osallistumisesta Naton Irak-operaatioon. Sopimus koskee osallistumisjärjestelyjä ja rahoitusvastuita ja sopimuksella ulotetaan Naton ja Irakin välillä kirjeenvaihdolla tehdyn sopimuksen määräykset koskemaan myös Suomea kumppanimaana. Naton ja Irakin välillä tehdyssä sopimuksessa on sovittu muun muassa joukkojen oikeudellisesta asemasta.

Suomi osallistuu Irakin vakauttamiseen ja turvallisuussektorin kapasiteetin vahvistamiseen sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan keinoin.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 25.10.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 26.10.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 6.11.2018 Lähetekeskustelu
• 9.11.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 14.11.2018 Mietinnön pöydällepano
• 15.11.2018 Ensimmäinen käsittely
• 20.11.2018 Ainoa käsittely
• 22.11.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 23.11.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sairausvakuutuslakia, takuueläkkeestä annettua lakia, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia, määräaikaista työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä annettua lakia sekä yleisestä asumistuesta annettua lakia. Esityksellä toteutettaisiin julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2019–2022 päätetyt parannukset eri tulonsiirtoihin ja lisätään vanhempainpäivärahan saajien yhdenvertaisuutta.

Takuueläkkeen määrää korotettaisiin. Kuntoutuksen toteutumisen turvaamiseksi nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä korotettaisiin vuoden 2019 alusta siten, että se säilyisi takuueläkkeen tasoisena. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämisen minimiansaintaraja korotettaisiin takuueläkkeen suuruiseksi.

Myös sairausvakuutuslain mukaisia vähimmäismääräisiä päivärahoja korotettaisiin. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen viittaussäännökseen perustuen korotus koskisi myös vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 18.10.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 19.10.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 23.10.2018 Lähetekeskustelu
• 4.12.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 5.12.2018 Mietinnön pöydällepano
• 10.12.2018 Ensimmäinen käsittely
• 17.12.2018 Toinen käsittely
• 19.12.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 20.12.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki hiilen energiakäytön kieltämisestä. Esityksen mukaan hiilen käyttö sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena olisi kielletty 1 päivästä toukokuuta 2029. Kiellosta olisi kuitenkin poikkeuksia sähkön ja lämmön tuotannon huoltovarmuuden ja toimitusvarmuuden turvaamiseksi. Kiellon vastaisesta hiilen käytöstä määrättäisiin seuraamusmaksu.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettuun lakiin lisättäisiin viittaus lakiin hiilen energiakäytön kieltämisestä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

• 18.10.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 19.10.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 24.10.2018 Lähetekeskustelu
• 7.2.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 8.2.2019 Mietinnön pöydällepano
• 12.2.2019 Ensimmäinen käsittely
• 19.2.2019 Toinen käsittely
• 19.3.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 19.3.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki biopolttoöljyn käytön edistämisestä. Lämmitykseen, työkoneisiin ja kiinteästi asennettuihin moottoreihin tarkoitetusta kevyestä polttoöljystä osa olisi vuodesta 2021 alkaen korvattava biopolttoöljyllä. Vuonna 2028 jakeluvelvoite olisi 10,0 prosenttia. Seuraamusmaksu jakeluvelvoitteen laiminlyömisestä olisi 0,04 euroa megajoulelta. Hallintomenettelyt ja toimivaltaiset viranomaiset olisivat vastaavat kuin biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetussa laissa.

Esityksessä ehdotetaan myös muutettavaksi biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annettua lakia siten, että jakeluvelvoitetta tiukennettaisiin vuodesta 2021 alkaen. Vuonna 2029 jakeluvelvoite olisi 30,0 prosenttia. Kehittyneiden biopolttoaineiden lisävelvoitetta tiukennettaisiin myös vuodesta 2021 alkaen, ja vuonna 2030 se olisi 10,0 prosenttiyksikköä. Lisäksi lisävelvoitteen laiminlyönnistä säädettäisiin seuraamusmaksu, joka olisi 0,03 euroa megajoulelta.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että biopolttoaineista ja bionesteistä annettuun lakiin lisättäisiin viittaus biopolttoöljyn käytön edistämisestä annettuun lakiin.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 18.10.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 19.10.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 24.10.2018 Lähetekeskustelu
• 24.1.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 25.1.2019 Mietinnön pöydällepano
• 29.1.2019 Ensimmäinen käsittely
• 5.2.2019 Toinen käsittely
• 12.2.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 14.2.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kuntien kulttuuritoiminnasta, joka korvaisi nykyisen lain vuodelta 1992.

Ehdotettuun lakiin lisättäisiin kuntien kulttuuritoiminnan tavoitteet, valtion viranomaisten tehtävät, kunnan asukkaiden osallistuminen, kehittämistehtävä, yhteistyö sekä tiedon tuottaminen ja toiminnan arviointi. Samalla muutettaisiin ajan tasalle kunnan tehtäviä ja valtionrahoitusta koskevat säännökset.

Lain lähtökohtana on kulttuuriin ja taiteeseen liittyvän luovan toiminnan edistäminen ja kaikkien väestöryhmien yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen. Laki edistäisi kunnassa tapahtuvaa kulttuuritoimintaa siten, että toiminta järjestetään ja palvelut tuotetaan ottaen huomioon paikalliset olosuhteet, eri väestöryhmien erilaiset tarpeet ja odotukset sekä kulttuurin ja taiteen moninaiset mahdollisuudet vaikuttaa ihmisten ja yhteisöjen elämään, yhteiskuntaan sekä alueelliseen ja paikalliseen kehitykseen.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 18.10.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 19.10.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 23.10.2018 Lähetekeskustelu
• 14.12.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 21.12.2018 Mietinnön pöydällepano
• 8.1.2019 Ensimmäinen käsittely
• 15.1.2019 Toinen käsittely
• 17.1.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 18.1.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia. Hiilidioksidiveron laskentaperustetta täsmennettäisiin lämmitys- ja työkonepolttoaineiden osalta siten, että biopolttoaineiden lisäksi fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästössä otettaisiin huomioon polttoaineen elinkaarenaikainen kasvihuonekaasupäästö eikä pelkästään niiden poltosta syntyvää päästöä. Polttoaineen polton päästöihin lisättäisiin niiden tuotantoketjun alkupäässä syntyvä keskimääräinen hiilidioksidiekvivalenttipäästö. Elinkaaripäästöjen huomioiminen hiilidioksidipäästöissä ei kuitenkaan keskimäärin nostaisi polttoaineista suoritettavan hiilidioksidiveron määrää, koska veron laskentaperusteena olevaa hiilidioksiditonnin arvoa alennettaisiin. Samanaikaisesti tavoiteltavan verotuoton lisäämiseksi lämmitys- ja työkonepolttoaineiden veroja kuitenkin korotettaisiin hiilidioksidiveroa painottaen.

Muutosten seurauksena hiilidioksiditonnin arvoksi muodostuisi 53 euroa nykyisen 62 euron sijasta. Energiasisältöveroon korotus olisi 0,13 euroa megawattitunnilta.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 18.10.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 19.10.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 23.10.2018 Lähetekeskustelu
• 20.11.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 23.11.2018 Mietinnön pöydällepano
• 27.11.2018 Ensimmäinen käsittely
• 4.12.2018 Toinen käsittely
• 13.12.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 14.12.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa. Laissa säädettäisiin henkilön asumista ja työskentelyä koskevista edellytyksistä ja sitä sovellettaisiin tilanteisiin, joissa sosiaaliturvaetuuden maksamisesta päätettäessä joudutaan ulkomailta Suomeen tai Suomesta ulkomaille liikkuneen henkilön osalta ratkaisemaan, pidetäänkö henkilöä työntekijänä tai asuuko hän Suomessa. Työskentelyä ja asumista koskevat säännökset muodostaisivat kokonaisuuden muiden etuuksien myöntämistä koskevien edellytysten kanssa. Ehdotettavaa lakia sovellettaisiin siten yhdessä Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemia asumisperusteisia sosiaaliturvaetuuksia koskevien lakien ja kansainvälisen lainsäädännön kanssa.

Laissa määriteltäisiin työskentelyn vähimmäisedellytykset sovellettaessa asumisperusteista etuuslainsäädäntöä Suomeen tulevaan työntekijään. Mikäli henkilö muuttaa Suomeen työntekijänä, hänen oikeutensa asumisperusteisiin etuuksiin ratkaistaisiin pääsääntöisesti työskentelyn perusteella.

Laissa määriteltäisiin myös Suomessa asuminen Kansaneläkelaitoksen toimeenpaneman sosiaaliturvan etuuslainsäädännön näkökulmasta.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 11.10.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 12.10.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 17.10.2018 Lähetekeskustelu
• 11.12.2018 Mietinnön pöydällepano
• 11.12.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 12.12.2018 Ensimmäinen käsittely
• 17.12.2018 Toinen käsittely
• 19.12.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 20.12.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annettua lakia väliaikaisesti. Valtio maksaisi merenkulun tukena työnantajille takaisin puolet työnantajan osuudesta työttömyysvakuutusmaksuista, joka on maksettu niistä yleisesti tai rajoitetusti verovelvollisista työntekijöistä, joiden osalta on toimitettu ennakonpidätys. Jos on maksettu ennakonpidätyksen sijasta lähdeveroa, työttömyysvakuutusmaksua ei palautettaisi tukena. Ehdotuksella ei muutettaisi muita tukitekijöitä.

Lakia sovellettaisiin vain vuonna 2018 aiheutuneiden kustannusten perusteella maksettavaan tukeen.

Esitys liittyy vuoden 2019 täydentävään talousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019 ja se olisi voimassa vuoden 2019 loppuun.

• 11.10.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 12.10.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 17.10.2018 Lähetekeskustelu
• 29.11.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 30.11.2018 Mietinnön pöydällepano
• 4.12.2018 Ensimmäinen käsittely
• 10.12.2018 Toinen käsittely
• 11.12.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 12.12.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ampuma-aselakia, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia ja asevelvollisuuslakia.

Muutoksilla pantaisiin täytäntöön asedirektiiviin tehdyt muutokset.

Ampuma-aselaissa säädettäisiin ampuma-aseluvan haltijoiden seurannasta ja aseluvan säännöllisestä tarkastelusta. Ampuma-aselakiin lisättäisiin säännös aseen ostajan henkilöllisyyden ja aseluvan tarkastamisesta etäkaupan yhteydessä. Ampuma-aselain merkintää koskevia säännöksiä muutettaisiin niin, että merkintää koskevia säännöksiä täsmennetään ja merkinnän tekemiselle asetetaan aikarajoitus. Asevälittäjiä koskeva määritelmä lisättäisiin lakiin.

Ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan peruuttamista koskevia säännöksiä muutettaisiin niin, että lupa tulee peruuttaa niissä tapauksissa, joissa luvan myöntämisen edellytyksiä ei enää ole. Lisäksi harkinnanvaraisia ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan peruuttamisperusteita tarkennettaisiin.

Luvanhaltijan tulisi tehdä ilmoitus ampuma-aseen tai aseen osan lainaamisesta poliisille, jos lainaaminen kestäisi pitempään kuin 30 päivää.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 11.10.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 12.10.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 17.10.2018 Lähetekeskustelu
• 11.3.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 12.3.2019 Mietinnön pöydällepano
• 13.3.2019 Ensimmäinen käsittely
• 18.3.2019 Toinen käsittely
• 16.5.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 17.5.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sakon ja rikesakon määräämisestä annettua lakia ja rikoslakia. Esityksen mukaan rangaistusmääräyksellä tai sakkomääräyksellä ei voitaisi käsitellä rikosasiaa, jos sakotettavan aikaisemmat sakkorikokset osoittavat niiden toistuvuuden ja samankaltaisuuden perusteella ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä ja niiden rikkomisista määrätyistä seuraamuksista. Jos henkilölle on käsiteltävänä olevaa rikkomusta edeltävän vuoden aikana tehtyjen tekojen perusteella määrätty vähintään kuusi sakkorangaistusta, rikkomus käsiteltäisiin tuomioistuimessa. Näin toistuvasti sakkorikoksiin syyllistyneille olisi mahdollista tuomita muuntorangaistus, jos sakkoa ei saada perityksi.

Esityksen tarkoituksena on edistää rikosoikeusjärjestelmän uskottavuutta, lain kieltojen ja käskyjen noudattamista sekä yleistä lainkuuliaisuutta.

Sakon muuntosuhdetta muutettaisiin siten, että päiväsakoin määrätyissä sakoissa nykyisen kolmen päiväsakon asemesta neljää maksamatonta päiväsakkoa vastaisi yhden päivän vankeus. Muuntorangaistuksen vähimmäispituus korotettaisiin neljästä päivästä viiteen päivään ja enimmäispituus alennettaisiin 60 päivästä 40 päivään.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 11.10.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 12.10.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 17.10.2018 Lähetekeskustelu
• 1.2.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 6.2.2019 Mietinnön pöydällepano
• 7.2.2019 Ensimmäinen käsittely
• 12.2.2019 Toinen käsittely
• 15.2.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 18.2.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksellä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvolakia, ajokorttilakia, tieliikennelakia, ajoneuvoverolakia, autoverolakia, polttoaineen maksusta annettua lakia, arvonlisäverolakia ja rikoslakia.

Esityksellä ehdotetaan otettavaksi käyttöön uusi kansallinen T-ajoneuvoluokan ajoneuvoryhmä, kevytauto, johon kuuluisivat henkilöautosta muunnettu, nopeudeltaan enintään 45 kilometriin tunnissa rajoitetut ajoneuvot. Kevytauton kuljettaminen edellyttäisi mopoautoja vastaavasti AM-luokan ajo-oikeutta.

Tavoitteena on mahdollistaa uusi liikkumisen muoto erityisesti nuorille, 15-17-vuotiaille, ottamalla käyttöön uusi ajoneuvoryhmä. Nuoret liikkuvat paljon ja liikkumiseen käytetään usein mopoa tai mopoautoa. Kevytauto toisi näiden rinnalle uuden vaihtoehdon. Esityksen tavoitteena on lisäksi parantaa erityisesti nuorten liikenneturvallisuutta.

Lait ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä marraskuuta 2019.

• 4.10.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 5.10.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 9.10.2018 Lähetekeskustelu
• 11.12.2018 Mietinnön pöydällepano
• 11.12.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 12.12.2018 Ensimmäinen käsittely
• 17.12.2018 Toinen käsittely
• 8.1.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 9.1.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvoverolakia siten, että henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöihin perustuvan ajoneuvoveron perusveron tasoa kevennettäisiin yhteensä 50 miljoonalla eurolla. Kevennys painottuisi lievästi vähäpäästöisiin ajoneuvoihin, jolloin ajoneuvoveron nykyinen päästöporrastus jyrkkenisi hieman.

Veronkevennys merkitsisi keskimäärin noin 20 euron kevennystä vuosittaiseen ajoneuvoverorasitukseen niillä ajoneuvoilla, joiden vero määräytyy hiilidioksidipäästöjen perusteella. Suurin veronkevennys kohdistuisi nollapäästöisille täyssähköautoille ja alennus pienenisi asteittain siten, että vähäpäästöisellä polttomoottoriautolla, jonka hiilidioksidipäästö on noin 90–110 grammaa kilometriltä, se olisi 35–40 euroa ja keskipäästöisellä henkilöautolla, jonka hiilidioksidipäästö on noin 160 grammaa kilometriltä, ajoneuvoveron perusvero kevenisi noin 19 euroa. Ajoneuvojen, joiden hiilidioksidipäästö olisi vähintään noin 200 grammaa kilometriltä, perusvero säilyisi nykyisessä, eikä veronkevennys kohdistuisi niihin.

Esitys liittyy valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 4.10.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 5.10.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 9.10.2018 Lähetekeskustelu
• 9.11.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 14.11.2018 Mietinnön pöydällepano
• 15.11.2018 Ensimmäinen käsittely
• 20.11.2018 Toinen käsittely
• 26.11.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 28.11.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä ja laki virtuaalivaluutan tarjoajista. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettua lakia, Finanssivalvonnasta annettua lakia, Finanssivalvonnan valvontamaksusta annettua lakia ja rahanpesun selvittelykeskuksesta annettua lakia. Pääosin ehdotetuilla uudistuksilla pantaisiin täytäntöön rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä, joka muodostuu tiedonhakujärjestelmästä ja rekisteristä. Lain tarkoituksena on edistää viranomaisten sähköistä tiedonsaantia pankki- ja maksutileistä. Pankki- ja maksutilirekisterin rekisterinpitäjänä olisi Tulli.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että virtuaalivaluutan tarjoajien olisi rekisteröidyttävä Finanssivalvonnan ylläpitämään rekisteriin. Laissa säädettäisiin myös rekisteristä poistamisesta ja muista virtuaalivaluutan toiminnalle asetettavista edellytyksistä, kuten asiakasvarojen suojaamisesta.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 4.10.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 5.10.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 9.10.2018 Lähetekeskustelu
• 5.3.2019 Mietinnön pöydällepano
• 5.3.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 6.3.2019 Ensimmäinen käsittely
• 11.3.2019 Toinen käsittely
• 17.4.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 18.4.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virvoitusjuomaverosta annettua lakia siten, että virvoitusjuomien valmisteveroa korotettaisiin. Veronkorotus kohdistettaisiin kaikkiin virvoitusjuomiin, mutta kuitenkin siten, että korotus painottuisi sokeripitoisiin juomiin. Yli 0,5 prosenttia sokeria sisältävien virvoitusjuomien valmistevero korotettaisiin 22 sentistä 27 senttiin litralta valmista juomaa. Muiden virvoitusjuomien valmistevero nousisi 11 sentistä 12 senttiin litralta. Sokeripitoisten juomajauheiden vero korotettaisiin 140 sentistä 172 senttiin kilogrammalta, ja muiden juomajauheiden vero 95 sentistä 104 senttiin.

Veronkorotuksen seurauksena sokeripitoisten virvoitusjuomien vähittäismyyntihinnat nousisivat arviolta keskimäärin noin kolme prosenttia ja muiden virvoitusjuomien vähittäismyyntihinnat noin prosentin.

Ehdotettu veronkorotus kasvattaisi virvoitusjuomaveron tuottoa vuositasolla noin 25 miljoonaa euroa.

Esitys liittyy valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

• 4.10.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 5.10.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 9.10.2018 Lähetekeskustelu
• 13.11.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 20.11.2018 Mietinnön pöydällepano
• 21.11.2018 Ensimmäinen käsittely
• 27.11.2018 Toinen käsittely
• 30.11.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 4.12.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan annettavaksi laki kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien indeksitarkistuksista vuonna 2019. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkeindeksistä annettua lakia ja toimeentulotuesta annettua lakia. Kansaneläkeindeksi jäädytettäisiin vuoden 2018 tasolle.

Muutos koskisi kansaneläkettä, takuueläkettä ja muita sellaisia etuuksia, joita tarkistetaan kansaneläkeindeksin perusteella tai jotka ovat muuten sidottuja kansaneläkkeen määrään. Sellaisia muita etuuksia ovat muun muassa vammaisetuudet, rintamalisät, sairausvakuutuslain mukaiset vähimmäispäivärahat sekä työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja lapsikorotus. Muutos koskisi myös kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien määräytymisperusteita sekä rahamääriä, kuten lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa. Esitykseen sisältyy myös ehdotus toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta. Toimeentulotuen perusosan määrää korotettaisiin tasokorotusta vastaavalla summalla.

Ehdotettu indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi eikä sitä kompensoitaisi muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 27.9.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 28.9.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 10.10.2018 Lähetekeskustelu
• 5.12.2018 Mietinnön pöydällepano
• 5.12.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 10.12.2018 Ensimmäinen käsittely
• 17.12.2018 Toinen käsittely
• 19.12.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 20.12.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi työaikalaki, joka korvaisi vuoden 1996 työaikalain. Esityksen tavoitteena on ajantasaistaa työaikalaki vastaamaan elinkeinorakenteen ja työn tekemisen tavoissa tapahtuneita muutoksia sekä tehdä työaikadirektiivistä ja muista kansainvälisistä reunaehdoista johtuvia tarkistuksia. Pääperiaatteiden osalta esityksessä on pidättäydytty voimassa olevan työaikalain sääntelytavassa. Lisäksi ehdotetaan lähinnä teknisiä muutoksia eräisiin muihin lakeihin.

Työaikalain soveltamisalaa täsmennettäisiin erityisesti sellaisten työntekijöiden osalta, jotka työskentelevät johtavassa asemassa tai heillä on muutoin mahdollisuus päättää työajoistaan. Muutokset eivät kuitenkaan merkittävästi muuttaisi soveltamisalaa.

Esityksessä ehdotetuilla muutoksilla pyritään varmistamaan joustavat työaikajärjestelyt erilaisten yritysten ja työnantajayhteisöjen tarpeisiin sekä toisaalta helpottamaan työntekijöiden työn ja yksityiselämän yhteensovittamista.

Laissa säädettäisiin uudesta joustotyöaikaa koskevasta työaikamallista ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 27.9.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 28.9.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 3.10.2018 Lähetekeskustelu
• 6.3.2019 Mietinnön pöydällepano
• 6.3.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 7.3.2019 Ensimmäinen käsittely
• 11.3.2019 Toinen käsittely
• 19.6.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 25.6.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia. Esityksen tavoitteena on tarjota korkeakouluille uusia mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Tavoitteena on kasvattaa korkeakoulututkinnon suorittavien osuutta parantamalla jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja helpottamalla korkeakoulutukseen pääsyä. Esitys liittyy korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon.

Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien tarjoamista ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tehtävänä vahvistettaisiin. Lainsäädäntöä ehdotetaan selvennettäväksi täydennyskoulutuksen tarjoamisen osalta siten, että olisi yksiselitteistä, että myös tutkinnon osia sisältävää koulutusta (ns. moduuleja) voi tarjota täydennyskoulutuksena.

Korkeakoulujen tilauskoulutusta koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, että tutkintoon johtavaan tilauskoulutukseen voisivat jatkossa osallistua myös Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvan valtion kansalaiset ja näihin rinnastettavat, mukaan luettuna suomalaiset. Korkeakoulu ei perisi tilauskoulutusta järjestäessään maksuja opiskelijalta, vaan koulutuksen maksaisi jatkossakin kokonaisuudessaan tilaaja.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 27.9.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 28.9.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 3.10.2018 Lähetekeskustelu
• 30.11.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 4.12.2018 Mietinnön pöydällepano
• 5.12.2018 Ensimmäinen käsittely
• 17.12.2018 Toinen käsittely
• 20.12.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 20.12.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan, että elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin sisältyvää korkovähennysoikeuden rajoittamista koskevaa säännöstä muutetaan. Muutokset perustuvat osittain veron kiertämisen estämistä koskevaan direktiiviin.

Esityksen mukaan elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia muutettaisiin direktiiviin perustuen siten, että korkovähennysoikeuden rajoitus koskisi sekä konserniyhteysosapuolille että muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritettuja korkomenoja. Korkomenojen vähennysoikeuden rajoitus olisi yleinen rajoitus ja sen määrä perustuisi nykyiseen tapaan velallisen elinkeinotoiminnan tulokseen, johon on lisätty korkomenot ja verotuksessa vähennyskelpoiset poistot sekä konserniavustuslain mukaiset saadut konserniavustukset ja vähennetty annetut konserniavustukset. Kuten nykyisin, rajoitusta ei sovellettaisi, jos tilanteessa voidaan soveltaa niin sanottua tasevapautusta koskevaa säännöstä.

Kuten nykyisin, korkomenot saataisiin vähentää täysimääräisesti korkotulojen määrää vastaavilta osin. Jos nettokorkomenot, joilla tarkoitetaan korkotulot ylittäviä korkomenoja, ovat verovuonna enintään 500 000 euroa, ne voitaisiin vähentää kokonaan.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 27.9.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 28.9.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 3.10.2018 Lähetekeskustelu
• 16.11.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 21.11.2018 Mietinnön pöydällepano
• 22.11.2018 Ensimmäinen käsittely
• 27.11.2018 Toinen käsittely
• 4.12.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 5.12.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan rikoslakiin lisättäväksi uusi säännös maahantulokiellon rikkomisesta. Mainittuun rikokseen syyllistyisi se, joka tulee Suomeen, vaikka hänelle on määrätty voimassa oleva maahantulokielto. Maahantulokielto voi olla Suomen määräämä tai tiettyjä maahantulokiellon rikkomisia koskien myös toisen Schengen-valtion määräämä. Ehdotettavan rangaistusasteikon mukaan maahantulokiellon rikkomisesta tuomittaisiin sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta.

Valtionrajarikosta ja ulkomaalaisrikkomusta koskeviin rangaistussäännöksiin tehtäisiin muutokset, joiden perusteella maahantulokiellon rikkojaa ei enää voitaisi tuomita valtionrajarikoksesta, lievästä valtionrajarikoksesta tai ulkomaalaisrikkomuksesta.

Uudella rangaistussäännöksellä saatettaisiin kaikki maahantulokiellon rikkomiset yhtenäisen rangaistusasteikon alle ja täsmennettäisiin maahantulokiellon rikkomisena rangaistavien tekojen tunnusmerkistöä.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

• 27.9.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 28.9.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 3.10.2018 Lähetekeskustelu
• 15.11.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 20.11.2018 Mietinnön pöydällepano
• 21.11.2018 Ensimmäinen käsittely
• 27.11.2018 Toinen käsittely
• 29.11.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 3.12.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa annettu laki. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi asevelvollisuuslakia. Esityksen tavoitteena on varmistaa, että kaikkia uskonnollisia ja muita vakaumuksia kohdellaan Suomen asevelvollisuusjärjestelmässä perustuslain 6 §:ssä edellytetyllä tavalla yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi. Esityksen tavoitteena on samalla varmistaa Suomen asevelvollisuusjärjestelmän toimivuus ja Puolustusvoimien kyky tuottaa Suomen puolustusjärjestelmän edellyttämät joukot.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

• 20.9.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 21.9.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 25.9.2018 Lähetekeskustelu
• 14.2.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 19.2.2019 Mietinnön pöydällepano
• 20.2.2019 Ensimmäinen käsittely
• 26.2.2019 Toinen käsittely
• 1.3.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 4.3.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja vapaasta sivistystyöstä annettua lakia.

Valtioneuvosto on päättänyt indeksikorotusten jäädyttämisestä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalla vuosina 2016–2019 osana valtioneuvoston päättämiä valtiontalouden sopeuttamistoimia. Indeksikorotuksia vastaava säästö tehtäisiin vuoden 2019 osalta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain nojalla sellaisiin esi- ja perusopetuslain mukaisten toimintojen rahoitukseen, jotka ovat indeksikorotuksen piirissä. Museoiden, teattereiden ja orkesterien ja taiteen perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen vuoden 2019 indeksikorotus tehtäisiin laskennallisesti, mutta vastaavan suuruinen säästö huomioitaisiin euromäärissä, jotka vähentävät kunkin kulttuurilaitos- ja koulutusmuodon keskimääräisiä yksikköhintoja indeksikorotusta vastaavalla määrällä.

Vastaavasti vapaasta sivistystyöstä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuoden 2019 indeksikorotus tehtäisiin laskennallisesti, mutta vapaan sivistystyön oppilaitosten keskimääräisiin yksikköhintoihin tehtäisiin vuoden 2019 indeksikorotusta vastaavat vähennykset.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 14.9.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 18.9.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 18.9.2018 Lähetekeskustelu
• 13.11.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 20.11.2018 Mietinnön pöydällepano
• 21.11.2018 Ensimmäinen käsittely
• 27.11.2018 Toinen käsittely
• 30.11.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 3.12.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia siten, että kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia korotettaisiin 0,03 prosenttiyksiköllä. Valtionosuus olisi vuoden 2019 alusta 25,37 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus olisi 74,63 prosenttia.

Valtionosuusprosentin muutoksessa esitetään otettavaksi huomioon lisäyksenä 0,03 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100.

Veroperustemuutoksista johtuvaa kunnallisverojen 224 miljoonan euron nettomääräistä vähennystä vastaavasti ehdotetaan lisättäväksi kunnan peruspalvelujen valtionosuutta keskimäärin 40,85 eurolla asukasta kohden.

Kilpailukykysopimukseen liittyvä 497 miljoonan euron leikkaus ehdotetaan toteutettavaksi vähentämällä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 90,69 euroa asukasta kohden.

Esitys liittyy valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

• 14.9.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 18.9.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 18.9.2018 Lähetekeskustelu
• 29.11.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 30.11.2018 Mietinnön pöydällepano
• 4.12.2018 Ensimmäinen käsittely
• 10.12.2018 Toinen käsittely
• 11.12.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 12.12.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki vuoden 2019 tuloveroasteikosta. Ehdotettu laki sisältää valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon. Asteikon tulorajoja korotettaisiin noin 2,6 prosentilla.

Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosentteja samoin kuin kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin. Lisäksi kunnallisverotuksen ja valtionverotuksen eläketulovähennystä kasvatettaisiin.

Työasuntovähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin nykyisestä 250 eurosta 450 euroon. Vapaaehtoistyöntekijöille maksettavien verovapaiden kilometrikorvausten enimmäismäärää korotettaisiin nykyisestä 2 000 eurosta 3 000 euroon kalenterivuodessa. Samalla vapaaehtoistyöntekijöille maksettavien verovapaiden matkakustannusten korvausten soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan myös muun muassa valtiolta, kunnalta tai seurakunnalta saatuja matkakustannusten korvauksia.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 14.9.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 18.9.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 18.9.2018 Lähetekeskustelu
• 15.11.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 20.11.2018 Mietinnön pöydällepano
• 21.11.2018 Ensimmäinen käsittely
• 27.11.2018 Toinen käsittely
• 30.11.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 3.12.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

• 14.9.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 18.9.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 18.9.2018 Lähetekeskustelu
• 14.12.2018 Mietinnön pöydällepano
• 14.12.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 17.12.2018 Ainoa käsittely
• 21.12.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 21.12.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annettua lakia ja asevelvollisen kuoltua suoritettavasta taloudellisesta tuesta annettua lakia siten, että asevelvollisuutta suorittaessaan vammautuneella ja asevelvollisuutta suorittaessaan kuolleen lähiomaisilla olisi oikeus uuteen lisäkorvaukseen. Varusmiehellä olisi oikeus saada lisäkorvauksena sotilastapaturmana tai palvelussairautena korvattavan vamman tai sairauden aiheuttamasta pysyvästä haitasta kertakorvaus, jonka suuruus olisi enimmillään 210 000 euroa. Varusmiespalveluksessa sotilastapaturman tai palvelussairauden seurauksena kuolleen lähiomaisilla olisi oikeus henkivakuutusluontoiseen kertakorvaukseen, jonka suuruus edunjättäjän puolisolle olisi 200 000 euroa ja edunjättäjän lapselle 40 000 euroa. Jos kuolleella varusmiehellä ei olisi puolisoa tai lasta, hänen vanhemmillaan olisi oikeus saada kertakorvauksena 20 000 euroa.

Asevelvollisen kuoltua suoritettavasta taloudellisesta tuesta annetun lain edunsaajia koskevat säännökset saatettaisiin ajan tasalle.

Säännökset koskisivat myös vapaaehtoista varusmiespalvelusta suorittavaa naista sekä siviilipalvelusta suorittavaa.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 13.9.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 14.9.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 18.9.2018 Lähetekeskustelu
• 28.11.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 30.11.2018 Mietinnön pöydällepano
• 4.12.2018 Ensimmäinen käsittely
• 10.12.2018 Toinen käsittely
• 13.12.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 14.12.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyä edellyttävien hankkeiden luettelon sisältävä lain liite uudistettaisiin.

Esityksen tavoitteena on hankeluettelon ajantasaistaminen, sisällön selkeyttäminen sekä yhdenmukaistaminen mahdollisimman pitkälle tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin liitteenä olevan hankeluettelon kanssa, kuitenkin ottaen huomioon Suomen ympäristön erityispiirteet. Direktiivin lisäksi hankeluettelon tulee vastata Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimusta valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista sekä Suomen ja Viron kahdenvälistä sopimusta valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista.

Direktiivin mukaiseksi ehdotetaan muutettavaksi osa luonnonvarojen ottoa ja käsittelyä koskevista hankkeista, metalliteollisuuden, kemianteollisuuden sekä energian ja aineiden siirtoa koskevat hankkeet sekä osa jätehankkeista.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 23.8.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 4.9.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 6.9.2018 Lähetekeskustelu
• 28.11.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 30.11.2018 Mietinnön pöydällepano
• 4.12.2018 Ensimmäinen käsittely
• 10.12.2018 Toinen käsittely
• 14.12.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 17.12.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsästyslakia siten, että naakka lisättäisiin metsästyslain rauhoittamattomien lintujen luetteloon.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2018.

• 7.6.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 12.6.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 12.6.2018 Lähetekeskustelu
• 19.6.2018 Mietinnön pöydällepano
• 19.6.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 20.6.2018 Ensimmäinen käsittely
• 26.6.2018 Toinen käsittely
• 28.6.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 29.6.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

• 31.5.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 1.6.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 6.6.2018 Lähetekeskustelu
• 19.6.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 20.6.2018 Mietinnön pöydällepano
• 25.6.2018 Ainoa käsittely
• 27.6.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 28.6.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:n säännöstä sairaanhoitajan rajatusta lääkkeenmääräämisestä. Voimassa olevan lain mukaan sairaanhoitajalla, jolla on riittävä käytännön kokemus ja joka on suorittanut valtioneuvoston asetuksella säädettävän lisäkoulutuksen, on säännöksessä mainituin edellytyksin rajattu oikeus määrätä apteekista hoidossa käytettäviä lääkkeitä terveyskeskuksessa hoitamalleen potilaalle. Voimassa olevan mukaan rajattu lääkkeenmäärääminen on mahdollista ottaa käyttöön ainoastaan terveyskeskuksen avovastaanotolla ja sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksessä. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että rajattu lääkkeenmäärääminen olisi mahdollista ottaa käyttöön nykyistä laajemmin kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulle kuuluvissa perusterveydenhuollon avohoidon palveluissa sekä erikoissairaanhoidon avohoidon palveluissa. Rajattu lääkkeenmäärääminen olisi mahdollista ottaa käyttöön myös kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulle kuuluvissa sopimuksen perusteella tai kunnan tai kuntayhtymän lukuun muulla tavoin hankittavissa terveydenhuollon avohoidon palveluissa.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 24.5.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 25.5.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 30.5.2018 Lähetekeskustelu
• 6.3.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 7.3.2019 Mietinnön pöydällepano
• 8.3.2019 Ensimmäinen käsittely
• 18.3.2019 Toinen käsittely
• 22.3.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 25.3.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia siten, että alueen pelastustoimelta poistettaisiin velvoite huolehtia nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Tämä tarkoittaisi elinkeinonharjoittamista rajoittavan piirinuohousjärjestelmän ja nuohouspalvelujen hintasääntelyn loppumista. Alueen pelastustoimelta poistettaisiin myös mahdollisuus tuottaa nuohouspalveluja omana työnään. Koko maassa siirryttäisiin nuohouspalvelujen vapaaseen tarjontaan, kun se tällä hetkellä toteutuu vain osassa maata.

Muilta osin sääntely säilytettäisiin nykyisen lainsäädännön mukaisena, mutta sääntelyn selkeyttämiseksi tarkemmat säännökset nostettaisiin sisäministeriön asetuksesta pelastuslakiin. Säännöksiä myös yksinkertaistettaisiin.

Nuohoojalla säilytettäisiin nykyinen ammattitutkintovaatimus, mutta nuohousyrityksenä toimimiselle ei jatkossakaan säädettäisi muita vaatimuksia. Nuohouspalvelujen tuottaminen jäisi vapaan kilpailun periaatteen mukaiseksi yritystoiminnaksi, jossa rakennuksen omistaja tai haltija hankkisi tarvitsemansa nuohouspalvelut valitsemaltaan nuohoojalta.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 9.5.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 15.5.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 16.5.2018 Lähetekeskustelu
• 24.10.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 26.10.2018 Mietinnön pöydällepano
• 6.11.2018 Ensimmäinen käsittely
• 13.11.2018 Toinen käsittely
• 20.11.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 21.11.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäviksi uusi laki Liikenne- ja viestintävirastosta ja laki Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta ( ns. virastolait ) sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki. Lisäksi esityksessä on mukana liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan uudistukseen liittyvät muut noin 90 lakia koskevat muutosehdotukset. Näillä liitelaeilla muutetaan virastojen toimivalta vastaamaan virastolaeissa esitettyjä tehtäviä ja vastuita.

Liikenteen turvallisuusvirasto, Viestintävirasto sekä Liikenneviraston tietyt toiminnot yhdistettäisiin uudeksi virastoksi, Liikenne- ja viestintävirastoksi. Liikenneviraston jäljellä olevat tehtävät ja toiminnot tulisivat Väyläviraston tehtäväksi. Virasto vaihtaisi nimeään, mutta muutoin virasto jatkaisi keskeytyksettä toimintaansa. Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut (tie- rautatie- ja meriliikenteen ohjaus) muutettaisiin osakeyhtiöksi ja tehtävät siirrettäisiin perustettavaan valtion erityistehtäväyhtiöön. Väylävirasto vastaisi kuitenkin edelleen liikenteenohjauksen järjestämisestä, sitä koskevista sopimuksista ja rahoituksesta.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 3.5.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 4.5.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 15.5.2018 Lähetekeskustelu
• 11.10.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 17.10.2018 Mietinnön pöydällepano
• 18.10.2018 Ensimmäinen käsittely
• 23.10.2018 Toinen käsittely
• 8.11.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 9.11.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Työnhakijalla olisi oikeus työttömyysetuuteen opintojen estämättä, jos hän on täyttänyt 25 vuotta ja opinnot kestävät enintään kuusi kuukautta. Lisäksi edellytyksenä olisi, että opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Työttömällä säilyisi opintojen aikana työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä velvollisuus hakea ja olla valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä sekä osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin niitä hänelle tarjottaessa. Opiskelu ei olisi pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai palvelusta. Työnhakijan opintoja pidettäisiin tietyin edellytyksin työttömyysturvan niin sanotussa aktiivimallissa tarkoitettuna aktiivisuutena.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2018. Lain työllistymistä edistävän palvelun määritelmää koskeva säännös tulisi kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

• 19.4.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 20.4.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 26.4.2018 Lähetekeskustelu
• 22.11.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 27.11.2018 Mietinnön pöydällepano
• 28.11.2018 Ensimmäinen käsittely
• 4.12.2018 Toinen käsittely
• 10.12.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 11.12.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi liikesalaisuuslaki. Laissa säädettäisiin liikesalaisuuksien suojasta ja siviilioikeudellisista oikeussuojakeinoista. Esityksellä pantaisiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston liikesalaisuuksien suojaamista koskeva direktiivi. Samalla liikesalaisuuksien suojaa koskeva sääntely sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetusta laista kumottaisiin ja voimassa oleva sääntely siirrettäisiin eräin täsmennyksin liikesalaisuuslakiin. Liikesalaisuuslain sääntely koskisi soveltuvin osin teknisiä ohjeita.

Liikesalaisuuslaissa säädettäisiin liikesalaisuuden määritelmästä ja liikesalaisuuden oikeudettomasta hankkimisesta, käyttämisestä ja ilmaisemisesta. Laissa säädettäisiin myös sallituista liikesalaisuuden hankkimistavoista. Laissa säädettäisiin myös siitä, millä edellytyksillä väärinkäytöksistä ja laittomasta toiminnasta voidaan ilmoittaa ja sananvapautta käyttää liikesalaisuuden suojasta huolimatta. Vastaavasti säädettäisiin edellytyksistä, joilla liikesalaisuus voidaan ilmaista työntekijän edustajalle.

Uusi laki sisältäisi siviilioikeudelliset oikeussuojakeinot liikesalaisuuden loukkaustilanteissa.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 12.4.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 13.4.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 24.4.2018 Lähetekeskustelu
• 19.6.2018 Mietinnön pöydällepano
• 19.6.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 20.6.2018 Ensimmäinen käsittely
• 26.6.2018 Toinen käsittely
• 3.7.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 5.7.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi lukiolaki. Laki ja sen nojalla annettava valtioneuvoston asetus korvaisivat voimassa olevan lukiolain ja -asetuksen. Esitys liittyy pääministeri Juha Sipilän hallituksen toimintasuunnitelman mukaiseen lukiokoulutuksen uudistukseen.

Ehdotetulla lailla uudistettaisiin lukiokoulutuksen rakennetta. Tavoitteena on edistää nykyistä laajempien opintojaksojen ja oppiainerajat ylittävien opintojen järjestämistä ja opiskelijoiden laaja-alaisen osaamisen kehittymistä lukio-opintojen aikana. Lukiokoulutus olisi edelleen kolmivuotinen koulutus, jota järjestettäisiin erikseen nuorille ja aikuisille tarkoitettuina oppimäärinä. Oppimäärien ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen perusteena käytettäisiin kurssien sijaan opintopisteitä. Opintojen rakenteesta ja laajuuksista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Oppiaineita ja niihin kuuluvien opintojen määrää tai pakollisuutta ei ole tarkoitus muuttaa nykytilaan nähden, mutta koulutuksen järjestäjä päättäisi pääosin minkä laajuisina opintojaksoina opinnot järjestetään.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 12.4.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 13.4.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 18.4.2018 Lähetekeskustelu
• 1.6.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 12.6.2018 Mietinnön pöydällepano
• 13.6.2018 Ensimmäinen käsittely
• 19.6.2018 Toinen käsittely
• 25.6.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 26.6.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi varhaiskasvatuslaki. Voimassa oleva varhaiskasvatuslaki (36/1973) kumottaisiin.

Varhaiskasvatuksessa sovelletut useisiin eri sosiaalihuollon järjestämistä koskeviin lakeihin ja asetuksiin sekä lasten päivähoidosta annettuun asetukseen kuuluneet säännökset koottaisiin uuteen varhaiskasvatuslakiin. Lain soveltamisalaa selkiytettäisiin. Henkilökunnan kelpoisuuksista, henkilöstön mitoituksesta ja tietojen käsittelystä ja salassapidosta säädettäisiin varhaiskasvatuslaissa. Laissa säädettäisiin koulutukseen perustuvista tehtävänimikkeistä ja otettaisiin huomioon ammatillisessa koulutuksessa tapahtuneet muutokset. Laissa tarkennettaisiin varhaiskasvatusoikeuteen ja sen järjestämiseen liittyviä säännöksiä. Menettelyissä ja päätöksenteossa korostettaisiin lapsen etua. Lailla perustettaisiin uusi varhaiskasvatuksen tietovaranto, jonka tarkoituksena on parantaa varhaiskasvatustietojen yhdenmukaisuutta ja luotettavuutta ja mahdollistaa varhaiskasvatustietojen tietoturvallinen ja keskitetty sähköinen kokoaminen, käsittely ja luovuttaminen lapsen huoltajien ja tietoja tarvitsevien viranomaisten käytettäväksi.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 12.4.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 13.4.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 18.4.2018 Lähetekeskustelu
• 19.6.2018 Mietinnön pöydällepano
• 19.6.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 20.6.2018 Ensimmäinen käsittely
• 26.6.2018 Toinen käsittely
• 4.7.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 5.7.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion virkamieslakia, kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia sekä poliisin hallinnosta annettua lakia. Valtion virkamieslakiin ja kunnallisesta viranhaltijasta annettuun lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi vuoden 2017 alussa voimaan tulleet työsopimuslain muutokset, jotka liittyvät koeajan pidentämiseen, työnantajan takaisinottovelvollisuuden keston lyhentämiseen sekä mahdollisuuteen palkata pitkäaikaistyötön määräaikaiseen virkasuhteeseen ilman laissa säädettyä perustetta.

Lisäksi valtion virkamieslakiin ehdotetaan tehtäväksi kolme erillistä yksittäistä muutosta. Ensiksikin lain säännöstä virkasiirroista muutettaisiin keventämällä virkasiirtoihin liittyvää menettelyä. Hallinnonalalta toiselle tehtävästä virkasiirrosta päättäisi valtiovarainministeriön sijasta se ministeriö, jonka hallinnonalalta virka siirretään toiselle. Toiseksi virkamiehen eroamisikää koskevaan säännökseen lisättäisiin mahdollisuus jatkaa virkasuhdetta eroamisiän täyttymisen jälkeen enintään kahdella vuodella virkamiehen suostumuksella.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 12.4.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 13.4.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 24.4.2018 Lähetekeskustelu
• 17.10.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 24.10.2018 Mietinnön pöydällepano
• 25.10.2018 Ensimmäinen käsittely
• 6.11.2018 Toinen käsittely
• 14.11.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 15.11.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki, jolla kumottaisiin laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista. Maakuntien liittojen alueiden kehittämistä koskevat tehtävät siirrettäisiin perustettaville maakunnille pääosin nykyisen kaltaisina. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työvoima- ja elinkeinotoimistojen työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tehtävistä valtaosa siirrettäisiin maakunnille maakunnallisina kasvupalveluina järjestettäviksi. Pääkaupunkiseudun erityistarpeet otettaisiin huomioon säätämällä Uudenmaan kasvupalvelut järjestävästä kuntayhtymästä.

Esityksen tavoitteena on organisoida julkishallinnon rahoittamat ja järjestämisvastuulla olevat tehtävät ja palvelut vuoden 2020 alusta itsehallinnon järjestettäväksi siten, että palvelut vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla alueen tarpeisiin.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 5.4.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 6.4.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 18.4.2018 Lähetekeskustelu
• 16.4.2019
• 18.4.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi. Valtioneuvosto oikeutettaisiin luovuttamaan Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden hallinnassa oleva omaisuus ja toiminta perustettavalle osakeyhtiölle. Yhtiön toimialana olisi meri-, rautatie- ja tieliikenteenohjaus ja -hallinta sekä siihen liittyvä tiedon keruu, hallinta ja hyödyntäminen. Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi osakeyhtiön palvelukseen. Esitykseen sisältyvät lisäksi liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden yhtiöittämisen johdosta tarpeelliset ehdotukset yhdentoista muun lain muuttamiseksi.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös liikenteen palveluista annettua lakia lisäämällä siihen tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalveluita koskevat säännökset. Tähän saakka tieliikenteessä ei ole ollut tarvetta vastaavalle liikenteen ohjausta ja hallintaa koskevalle sääntelylle kuin muissa liikennemuodoissa, mutta tilanteen nähdään muuttuvan liikenteen automaation ja liikennevälineiden verkottumisen myötä.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 5.4.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 6.4.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 11.4.2018 Lähetekeskustelu
• 15.6.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 18.6.2018 Mietinnön pöydällepano
• 19.6.2018 Ensimmäinen käsittely
• 26.6.2018 Toinen käsittely
• 3.7.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 5.7.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettua lakia, aravarajoituslakia ja asumisoikeusasunnoista annettua lakia. Esityksen tarkoituksena on kehittää ensiksi mainittuun lakiin perustuvaa korkotukijärjestelmää kohtuuhintaisten, sosiaalisin perustein valituille asukkaille tarkoitettujen vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamisen, hankinnan ja perusparantamisen tukemiseksi siten, että tukijärjestelmä toimisi nykyistä tehokkaammin, valtion maksama tuki ja tuettujen asuntojen käyttöön liittyvät rajoitukset olisivat paremmin tasapainossa keskenään ja tukijärjestelmä kannustaisi rakennuttajia tuottamaan kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja nykyistä enemmän. Esityksellä toteutettaisiin pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman tavoitetta asuntorakentamisen lisäämisestä sekä hallitusohjelman kirjaus asumisoikeusjärjestelmän uudistamisesta rahoituksen osalta.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 1.3.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 2.3.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 7.3.2018 Lähetekeskustelu
• 26.4.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 27.4.2018 Mietinnön pöydällepano
• 2.5.2018 Ensimmäinen käsittely
• 9.5.2018 Toinen käsittely
• 21.5.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 22.5.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annettua lakia.

Maatalouden harjoittajille palautettaisiin valmisteveroa väliaikaisesti korotettuna vuoden 2017 aikana maataloudessa käytetystä kevyestä polttoöljystä. Lisäpalautusta maksettaisiin 7,70 senttiä litralta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2018 lisätalousarvioesitykseen.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2018. Lisäpalautus maksettaisiin vuodelta 2017 maksettavan energiaveron palautuksen yhteydessä.

• 22.2.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 23.2.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 1.3.2018 Lähetekeskustelu
• 21.3.2018 Mietinnön pöydällepano
• 21.3.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 22.3.2018 Ensimmäinen käsittely
• 3.4.2018 Toinen käsittely
• 5.4.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 6.4.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväsi laki sotilastiedustelusta. Esitys liittyy hallituksen esityksiin, joissa ehdotetaan säädettäväksi siviilitiedustelutoiminnasta, siviili- ja sotilastiedustelun valvonnasta sekä perustuslain muuttamisesta koskien luottamuksellisen viestin suojan rajoittamista tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta ja muusta kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta. Esityksen tavoitteena on saattaa Puolustusvoimien tiedustelua koskeva lainsäädäntö ajan tasalle sekä täyttää perutuslaista ja Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista johtuvat vaatimukset.

Tavoitteena on parantaa Puolustusvoimien tiedonhankintaa Puolustusvoimien tehtäviin liittyvistä vakavista kansainvälisistä uhista siten, että Puolustusvoimilla olisi Suomessa ja ulkomailla toimivaltuudet henkilötiedusteluun ja tietojärjestelmätiedusteluun sekä tietoliikennetiedusteluun.

Sotilastiedustelun tarkoituksena on seurata turvallisuusympäristön kehitystä ja tuottaa tietoa ylimmän turvallisuuspoliittisen johdon ja sotilaallisen päätöksenteon tueksi. Sotilastiedustelu antaa ennakkovaroituksen Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta uhkasta ja tukee muita viranomaisia.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 25.1.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 7.2.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.2.2018 Lähetekeskustelu
• 31.1.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 8.2.2019 Mietinnön pöydällepano
• 12.2.2019 Ensimmäinen käsittely
• 11.3.2019 Toinen käsittely
• 3.4.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 8.4.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa sekä muutettavaksi poliisilakia niin, että siihen lisättäisiin uusi luku, jossa säädettäisiin tiedustelumenetelmistä ja niiden käytöstä siviilitiedustelussa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia poliisin hallinnosta, lakia henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa, rikoslakia, esitutkintalakia, pakkokeinolakia ja lakia oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa. Esitys liittyy samanaikaisesti annettaviin hallituksen esityksiin, joissa ehdotetaan säädettäviksi uusi sotilastiedustelulaki ja uusi laki tiedustelutoiminnan valvonnasta.

Esityksessä ehdotettavan lainsäädännön keskeisin tavoite on kansallisen turvallisuuden parantaminen ja säädöspohjan luominen tiedustelulle. Tavoitteena on parantaa suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvilta kaikkein vakavimmilta uhkilta. Nämä olisivat siviilitiedustelun kohteita, jotka määriteltäisiin tyhjentävästi laissa.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 25.1.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 7.2.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.2.2018 Lähetekeskustelu
• 6.2.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 8.2.2019 Mietinnön pöydällepano
• 12.2.2019 Ensimmäinen käsittely
• 11.3.2019 Toinen käsittely
• 3.4.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 8.4.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi oikeudenkäymiskaarta, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettua lakia, esitutkintalakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Ehdotetuilla muutoksilla kevennettäisiin oikeusprosesseja yleisissä tuomioistuimissa.

Käräjäoikeuden yhden tuomarin kokoonpanon päätösvaltaa rikosasioissa ehdotetaan laajennettavaksi. Rikosasia voitaisiin käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa, jos syytteessä tarkoitetusta teosta voitaisiin tuomita enintään neljä vuotta vankeutta. Uudeksi kokoonpanovaihtoehdoksi käräjäoikeudessa ehdotetaan kahden tuomarin kokoonpanoa. Yhden tuomarin kokoonpanoa voitaisiin sekä rikos- että riita-asiassa vahventaa yhdellä lainoppineella jäsenellä, jos se asian laadun, laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi on perusteltua.

Korkeimman oikeuden päätösvaltaista kokoonpanoa kevennettäisiin eräissä asiaryhmissä. Korkein oikeus olisi yksimielisenä päätösvaltainen kolmen jäsenen kokoonpanossa, jos valitus koskee jatkokäsittelyluvan myöntämisen edellytyksiä. Valituslupa-asia voitaisiin käsitellä myös yhden jäsenen kokoonpanossa, jos on selvää, ettei valitusluvan myöntämiselle ole edellytyksiä.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 25.1.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 7.2.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 13.2.2018 Lähetekeskustelu
• 18.4.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 24.4.2018 Mietinnön pöydällepano
• 25.4.2018 Ensimmäinen käsittely
• 2.5.2018 Toinen käsittely
• 7.5.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 9.5.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen perustuslain sääntelyä luottamuksellisen viestin salaisuuden suojasta.

Perustuslakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös, johon koottaisiin luottamuksellisen viestin salaisuuden rajoittamista koskeva sääntely. Perustuslaissa ehdotetaan säädettäväksi, että lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten torjunnassa, oikeudenkäynnissä, turvallisuustarkastuksessa ja vapaudenmenetyksen aikana sekä tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen säätämisjärjestys huomioon ottaen.

• 25.1.2018 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 7.2.2018 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.2.2018 Lähetekeskustelu
• 21.9.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 25.9.2018 Mietinnön pöydällepano
• 26.9.2018 Ensimmäinen käsittely
• 2.10.2018 Toinen käsittely
• 3.10.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 3.10.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oikeudenkäymiskaaren säännöksiä tuomioistuimen toimivallasta käsitellä summaarisia riita-asioita. Ehdotuksen mukaan näiden riita-asioiden käsittely keskitettäisiin rajoitettuun määrään käräjäoikeuksia. Summaarisia riita-asioita käsittelisivät Ahvenanmaan, Helsingin, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet. Käräjäoikeuksien tuomiopiirit määräytyisivät Helsingin kaupunkia ja Pyhtään kuntaa lukuun ottamatta maakuntajaon pohjalta ja tuomiopiireistä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.

Oikeushenkilön, elinkeinonharjoittajan, ammattimaista perintätoimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön sekä oikeudenkäyntiasiamiehen ja –avustajan olisi toimitettava summaaristen riita-asioiden haastehakemukset käräjäoikeuden tietojärjestelmään käyttäen oikeushallinnon tietojärjestelmäyhteyttä tai verkkopohjaista asiointiliittymää. Muulla tavalla toimitetut haastehakemukset jätettäisiin heti tutkimatta.

Esityksessä ehdotetaan vähäisiä täsmennyksiä oikeudenkäymiskaaren säännöksiin asiakirjan todisteellisesta sähköisestä tiedoksiannosta.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 19.12.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 20.12.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 13.2.2018 Lähetekeskustelu
• 18.4.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 24.4.2018 Mietinnön pöydällepano
• 25.4.2018 Ensimmäinen käsittely
• 2.5.2018 Toinen käsittely
• 7.5.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 9.5.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdyskuntajätehuollon vastuunjakoa koskevia jätelain säännöksiä pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti siten, että kunnille säädetty vastuu rajattaisiin pääosin vain asumisessa syntyvään jätteeseen. Kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely säilyisivät kunnan vastuulla nykyiseen tapaan. Lakiin ehdotetaan lisäksi tehtäväksi vastuunjaon rajauksesta johtuvat muutokset poikkeusmahdollisuuteen velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon.

Esityksessä ehdotetaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetusta laista poiketen, että kunnan jätehuollon alalla toimiviin sidosyksiköihin ja hankintayksiköihin sovellettava markkinaehtoista toimintaa rajoittava ulosmyynnin osuus olisi kymmenen prosenttia 31 päivään joulukuuta 2029 saakka ja pysyvästi viisi prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2030.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

• 19.12.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 20.12.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 8.2.2018 Lähetekeskustelu
• 26.4.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 27.4.2018 Mietinnön pöydällepano
• 2.5.2018 Ensimmäinen käsittely
• 9.5.2018 Toinen käsittely
• 18.5.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 21.5.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia, kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia sekä valtion virkamieslakia. Työsopimuslakia ja kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työnantaja voisi jatkossa tehdä opiskelijan kanssa ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun oppisopimuksen työnantajalle laissa säädetyn lisätyön tarjoamisvelvollisuuden ja takaisinottovelvollisuuden estämättä. Lisäksi valtion virkamieslakia muutettaisiin siten, että työnantajan voisi jatkossa tehdä opiskelijan kanssa ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun oppisopimuksen valtion virkamieslaissa säädetyn työntarjoamisvelvollisuuden estämättä.

Esityksen tavoitteena on mahdollistaa oppisopimuksen avulla saatava ammatillinen koulutus kaikilla toimialoilla, myös sellaisen työnantajan palveluksessa, jolla on osa-aikatyötä tekeviä tai takaisinottovelvollisuuden piirissä olevia työntekijöitä.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 14.12.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 15.12.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 7.2.2018 Lähetekeskustelu
• 9.3.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 3.4.2018 Mietinnön pöydällepano
• 4.4.2018 Ensimmäinen käsittely
• 10.4.2018 Toinen käsittely
• 12.4.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 13.4.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työsopimuslakia, työaikalakia, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia sekä työttömyysturvalakia.

Ehdotetuilla laeilla pyritään parantamaan vaihtelevaa työaikaa noudattavien työntekijöiden asemaa ja varmistamaan työsuhdeturvaa koskevien säännösten tehokas toteutuminen heidän osaltaan. Vaihtelevaa työaikaa koskevalla ehdolla tarkoitettaisiin työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona vaihtelee työnantajan tarjoaman työn perusteella työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä taikka työaikajärjestelyä, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa. Työelämässä tällaisia sopimuksia kutsutaan usein nollatuntisopimuksiksi ja työntekijöitä tarvittaessa työhön kutsuttaviksi työntekijöiksi.

Vaihtelevan työajan sopimusten käyttöalaa rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa työnantajalla on vaihteleva työvoimatarve. Lisäksi työnantajan olisi vaihtelevan työajan sopimuksia käyttäessään annettava työntekijälle selvitys siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 14.12.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 15.12.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 7.2.2018 Lähetekeskustelu
• 16.4.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 24.4.2018 Mietinnön pöydällepano
• 25.4.2018 Ensimmäinen käsittely
• 2.5.2018 Toinen käsittely
• 7.5.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 9.5.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettua lakia sekä eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden soveltamisesta annettua lakia. Esityksen mukaan lakien voimassaoloa jatkettaisiin vuodella, koska sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2020 eli vuotta myöhemmin kuin muutettavaksi ehdotettavia lakeja säädettäessä oli ollut tarkoitus.

Kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain mukaisia ehtoja sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista koskeville ulkoistussopimuksille ja merkittäville rakennusinvestoinneille kiristettäisiin.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 30.11.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 1.12.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 4.12.2017 Lähetekeskustelu
• 14.12.2017 Mietinnön pöydällepano
• 14.12.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 15.12.2017 Ensimmäinen käsittely
• 18.12.2017 Toinen käsittely
• 20.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 21.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi autoverolakia. Esityksen mukaan taksien nykyinen 4 800 euron autoveron alennus poistettaisiin. Veroedun poistuminen tapahtuisi vaiheittain vuoden 2022 heinäkuuhun mennessä. Isot esteettömät yhden tai useamman pyörätuolipaikan tilataksit sekä koulukuljetustaksit säädettäisiin kokonaan autoverottomiksi ja samalla invataksien verottomuus poistuisi. Matkailuautojen veroetuun tehtäisiin eräitä täsmennyksiä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2018.

• 23.11.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 24.11.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 28.11.2017 Lähetekeskustelu
• 3.4.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 6.4.2018 Mietinnön pöydällepano
• 10.4.2018 Ensimmäinen käsittely
• 18.4.2018 Toinen käsittely
• 24.4.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 26.4.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annettua lakia. Laissa säädettäisiin tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä, jossa teknologianeutraalisti edistettäisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia voimalaitosinvestointeja. Samalla syöttötariffijärjestelmä suljettaisiin biokaasuvoimaloiden ja puupolttoainevoimaloiden osalta.

Sähkön tuottaja, jonka voimalaitos on teknologianeutraalin tarjouskilpailun perusteella hyväksytty preemiojärjestelmään, voisi saada preemion mukaan määräytyvän tuen. Sähkön tuottaja olisi velvollinen tuottamaan hyväksytyn tarjouksen mukaisesti sähköä. Velvollisuuden noudattamatta jättämisestä sähkön tuottaja määrättäisiin maksamaan valtiolle alituotantokorvausta. Preemiojärjestelmän mukaiset oikeudet ja velvollisuudet olisivat voimassa määräajan, josta tukiajan enimmäispituus olisi kaksitoista vuotta.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan tuulivoiman kompensaatioalueista annetun lain muuttamista siten, että siihen lisättäisiin viittaus preemion mukaiseen tukeen.

Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesityksen täydennykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 9.11.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 10.11.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 14.11.2017 Lähetekeskustelu
• 4.5.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 9.5.2018 Mietinnön pöydällepano
• 15.5.2018 Ensimmäinen käsittely
• 22.5.2018 Toinen käsittely
• 24.5.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 25.5.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua lakia siten, että alkoholijuomien valmisteveroa korotettaisiin. Veronkorotus kohdistettaisiin kaikkiin juomaryhmiin, mutta kuitenkin siten, että korotus painottuisi lievästi muihin kuin väkeviin alkoholijuomiin. Mietojen käymisteitse valmistettujen juomien veroa korotettaisiin 15,4 prosenttia, viinin veroa 12,7 prosenttia, oluen veroa 10,6 prosenttia ja välituotteiden veroa keskimäärin 9,5 prosenttia. Väkevien alkoholijuomien valmisteveroa korotettaisiin 4,8 prosenttia. Keskimäärin alkoholijuomien valmisteveroa korotettaisiin noin 10 prosenttia.

Veronkorotuksen seurauksena alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat nousisivat arviolta keskimäärin noin viisi prosenttia.

Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

• 2.11.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 7.11.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 9.11.2017 Lähetekeskustelu
• 7.12.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 8.12.2017 Ensimmäinen käsittely
• 8.12.2017 Mietinnön pöydällepano
• 18.12.2017 Toinen käsittely
• 20.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 21.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lapsilisälain lapsilisän suuruutta koskevaa pykälää siten, että lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen tasoa nostettaisiin 4,75 eurolla lasta kohden. Näin yksinhuoltajakorotus nousisi 48,55 eurosta 53,30 euroon lasta kohden kalenterikuukaudessa.

Lapsilisä otetaan toimeentulotukilaskelmassa huomioon toimeentulotuen määrään vaikuttavana tulona. Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen tason korottaminen ei toimeentulotukea saavissa perheissä vaikuttaisi käytettävissä oleviin tuloihin.

Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

• 26.10.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 27.10.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 7.11.2017 Lähetekeskustelu
• 30.11.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 1.12.2017 Mietinnön pöydällepano
• 4.12.2017 Ensimmäinen käsittely
• 11.12.2017 Toinen käsittely
• 13.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 14.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuoltolakia. Lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan valtio korvaisi kiireellisten sosiaalipalveluiden kustannukset tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelaitos korvaisi valtion varoista kunnalle ja kuntayhtymälle kiireellisestä sosiaalipalvelusta aiheutuneet kustannukset, kun välttämätöntä sosiaalipalvelua on annettu kansainvälistä suojelua hakeneelle ulkomaalaiselle, jonka vastaanottopalvelut ovat lakanneet kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetussa laissa tarkoitetulla tavalla. Korvattavia palveluita olisivat välttämättömänä sosiaalipalveluna annettu tilapäinen asuminen sekä kustannukset ruoasta ja välttämättömistä lääkkeistä. Säännöksessä olisi lisäksi asetuksenantovaltuus kustannusten korvaamisesta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

• 26.10.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 27.10.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 8.11.2017 Lähetekeskustelu
• 28.11.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 29.11.2017 Mietinnön pöydällepano
• 30.11.2017 Ensimmäinen käsittely
• 4.12.2017 Toinen käsittely
• 8.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 11.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisestä asumistuesta annettua lakia. Yleisessä asumistuessa otettaisiin käyttöön erillinen enimmäisasumismeno asunnon osan ja alle 20 neliömetrin asunnon asumismenolle. Lisäksi enimmäisasumismenot sidottaisiin vuokraindeksin sijasta elinkustannusindeksiin. Enimmäisasumismenoja korotettaisiin elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti vuoden 2019 alusta eli vuonna 2018 sovellettaisiin vielä vuoden 2017 enimmäisasumismenoja. Lisäksi asumistuen tarkistamista tulojen muuttuessa koskevia säännöksiä täsmennettäisiin.

Esitys perustuu valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

• 26.10.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 27.10.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 8.11.2017 Lähetekeskustelu
• 1.12.2017 Mietinnön pöydällepano
• 1.12.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 4.12.2017 Ensimmäinen käsittely
• 11.12.2017 Toinen käsittely
• 13.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 14.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulakia siten, että vuonna 2018 pidettävässä lomituksessa maatalousyrittäjiltä perittäviä sijaisapumaksuja alennetaan.

Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018 ja sen on tarkoitus olla voimassa 31 päivään joulukuuta 2018.

• 26.10.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 27.10.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 7.11.2017 Lähetekeskustelu
• 23.11.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 28.11.2017 Mietinnön pöydällepano
• 29.11.2017 Ensimmäinen käsittely
• 4.12.2017 Toinen käsittely
• 8.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 11.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettaviksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annettua lakia, potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia, sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia, sähköisestä lääkemääräyksestä annettua lakia, lääkelakia, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettua lakia, tartuntatautilakia ja kuolemansyyn selvittämisestä annettua lakia sekä kumottavaksi terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä annettu laki ja sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tilastotoimesta annettu laki.

Ehdotetuilla laeilla saatettaisiin tämän lainsäädäntöalueen säännökset vastaamaan 25.5.2018 alkaen sovellettavaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksia.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 26.10.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 27.10.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 8.11.2017 Lähetekeskustelu
• 1.3.2019 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 5.3.2019 Mietinnön pöydällepano
• 6.3.2019 Ensimmäinen käsittely
• 11.3.2019 Toinen käsittely
• 11.4.2019 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 12.4.2019 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi lokakuussa 2016 Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä allekirjoitetun laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen sekä lain sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Sopimus on luonteeltaan sekasopimus, jonka määräykset kuuluvat osittain jäsenvaltioiden ja osittain Euroopan unionin toimivaltaan. Laaja-alainen talous- ja kauppasopimus liittyy Kanadan kanssa neuvoteltuun strategiseen kumppanuussopimukseen, ja ne muodostavat yhteisen institutionaalisen kokonaisuuden.

Laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen tavoitteena on asteittainen ja vastavuoroinen sekä Maailman kauppajärjestön säännösten ja velvoitteiden mukainen kaupan vapauttaminen olennaisilta osin kaiken tavara- ja palvelukaupan osalta.

Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, kun osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen voimaantulon edellyttämien menettelyjen saattamisesta päätökseen tai jonain muuna osapuolten sopimana päivänä. Sopimusta sovelletaan neuvoston päätöksen mukaan väliaikaisesti, kunnes sopimus on tullut voimaan.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 26.10.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 27.10.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 8.11.2017 Lähetekeskustelu
• 26.4.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 8.5.2018 Mietinnön pöydällepano
• 9.5.2018 Ensimmäinen käsittely
• 15.5.2018 Ainoa käsittely
• 18.5.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 21.5.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi yksityistielaki. Se korvaisi vuonna 1963 voimaan tulleen lain yksityisistä teistä. Samalla tehtäisiin vähäisiä, lähinnä teknisiä muutoksia kiinteistönmuodostamislakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin, kestävän metsätalouden määräaikaiseen rahoituslakiin, ulkoilulakiin, vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annettuun lakiin, ympäristövahinkojen korvaamisesta annettuun lakiin, yhteismetsälakiin, kaivoslakiin ja valtion metsätalousosakeyhtiöstä annettuun lakiin.

Ehdotetun lain tavoitteena on luoda edellytykset yksityistieverkon kehittämiselle ja ylläpidolle nykyisissä olosuhteissa huomioiden muun muassa kaupungistumisen ja maaseudun ikärakenteen muutoksen sekä toisaalta luonnonvaratalouden ja elinkeinoelämän tarpeet. Yksityisteitä koskeva lainsäädäntöä selkeytettäisiin ja modernisoitaisiin niin kirjoitustavaltaan kuin sisällöltään. Tarpeettomat, vanhentuneet ja muun lainsäädännön kanssa päällekkäiset säännökset poistettaisiin.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 19.10.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 20.10.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 25.10.2017 Lähetekeskustelu
• 6.6.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 12.6.2018 Mietinnön pöydällepano
• 13.6.2018 Ensimmäinen käsittely
• 19.6.2018 Toinen käsittely
• 26.6.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 27.6.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksellä ehdotetaan muutettaviksi liikenteen palveluista annettua lakia ja tähän liittyen viittäkymmentäkahdeksaa muuta lakia. Samalla ehdotetaan kumottaviksi eräistä kansainvälisistä yhdistetyistä kuljetuksista annettu laki, ajoneuvoliikennerekisteristä annettu laki, ajopiirturikorttien myöntämisen järjestämisestä annettu laki, kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyyksistä annettu laki, lääkärin hyväksymisestä merimieslääkäriksi annettu laki, rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annettu laki, yrittäjäkuljettajien työajasta tieliikenteessä annettu laki ja ajoneuvojen rekisteröintitoiminnasta annettu laki.

Esitys on toinen osa niin kutsuttua liikennekaarihanketta, jolla toteutetaan hallitusohjelman kärkihankkeita digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseksi sekä säädösten sujuvoittamiseksi. Eduskunta on hyväksynyt hankkeen ensimmäiseen vaiheen ja nimennyt uuden lain liikenteen palveluista annetuksi laiksi. Tällä hallituksen esityksellä toteutettaisiin liikennekaarihankkeen toinen osa täydentämällä liikenteen palveluista annettu laki kattamaan koko liikennejärjestelmä.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 19.10.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 20.10.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 25.10.2017 Lähetekeskustelu
• 8.3.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 9.3.2018 Mietinnön pöydällepano
• 13.3.2018 Ensimmäinen käsittely
• 20.3.2018 Toinen käsittely
• 9.4.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 10.4.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

• 19.10.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 20.10.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 24.10.2017 Lähetekeskustelu
• 17.11.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 21.11.2017 Mietinnön pöydällepano
• 22.11.2017 Ainoa käsittely
• 24.11.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 24.11.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vapaasta sivistystyöstä annettua lakia. Kansanopiston, opintokeskuksen, kansalaisopiston tai kesäyliopiston ylläpitäjälle myönnettäisiin sadan prosentin valtionosuus sellaiseen oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen, joka on hyväksytty opiskelijan kotoutumissuunnitelmaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaisi vuosittain valtion talousarvion rajoissa niiden opiskelijaviikkojen ja opetustuntien määrän, joihin myönnetään sadan prosentin valtionosuus. Opiskelijoilta ei voitaisi periä opetuksesta maksuja siltä osin, kuin koulutus on hyväksytty opiskelijan kotoutumissuunnitelmaan. Ehdotuksella luotaisiin uusi maahanmuuttajien tarpeisiin vastaava koulutusmalli vapaan sivistystyön toimintana huomioiden maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon tehtävien siirto opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle vuodesta 2018 lukien.

Lakia muutettaisiin lisäksi siten, että opetus- ja kulttuuriministeriö voisi hakemuksesta päättää, että kansanopiston ylläpitäjälle, jonka pääasiallinen koulutustehtävä on vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, myönnetään valtionosuutta enemmän kuin 57 prosenttia.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 12.10.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 13.10.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 17.10.2017 Lähetekeskustelu
• 30.11.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 1.12.2017 Mietinnön pöydällepano
• 4.12.2017 Ensimmäinen käsittely
• 11.12.2017 Toinen käsittely
• 12.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 13.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia, varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettua lakia, sotilasavustuslakia sekä yleisestä asumistuesta annettua lakia.

Lasta huoltavien opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi ehdotetaan opintorahaan 75 euron huoltajakorotusta opintorahaa saavalle alaikäisen lapsen huoltajalle. Huoltajakorotusta ei otettaisi tulona huomioon asumistuessa, sotilasavustuksessa eikä määrättäessä varhaiskasvatuksen maksuja tai kotihoidon tai yksityisen hoidon tuen hoitolisää. Esityksessä ehdotetaan myös ajankohtaisten koulutustarpeiden muutosten sekä oppilaitoskohtaisten erityispiirteiden huomioonottamista päätoimisen opiskelun, opintotukiajan pidennyksen ja lukuvuoden tukikuukausien ehdoissa.

Lait on tarkoitettu tulemaan pääosin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

• 12.10.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 13.10.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 17.10.2017 Lähetekeskustelu
• 21.11.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 24.11.2017 Mietinnön pöydällepano
• 28.11.2017 Ensimmäinen käsittely
• 4.12.2017 Toinen käsittely
• 13.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 14.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia.

Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen verotaulukkoa sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen verotaulukkoa 1 ja 2 muutettaisiin siten, että lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron sekä energia- että hiilidioksidiosuutta korotettaisiin. Korotusta painotettaisiin hiilidioksidiveron suuntaan. Kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostettaisiin nykyisestä 58 eurosta 62 euroon. Tällöin lämmityspolttoaineiden hiilidioksiditonnin arvo olisi sama 62 euroa hiilidioksiditonnilta kuin liikennepolttoaineilla. Lisäksi lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden energiasisältöveroa korotettaisiin 0,45 eurolla megawattitunnilta. Hiilidioksidi- ja energiasisältöveron korotus merkitsisi keskimäärin noin seitsemän prosentin suuruista korotusta verotasoihin. Kiinteä ja kaasumainen biomassa säilyisi edelleen verottomana eikä polttoturpeen verotukseen ehdoteta muutoksia.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 12.10.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 13.10.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 17.10.2017 Lähetekeskustelu
• 22.11.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 28.11.2017 Mietinnön pöydällepano
• 29.11.2017 Ensimmäinen käsittely
• 4.12.2017 Toinen käsittely
• 12.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 13.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia.

Esityksessä ehdotetaan vahvistettavaksi vuoden 2018 työttömyysvakuutusmaksut. Työttömyysvakuutusmaksujen kokonaismäärään ei ehdoteta muutosta.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen mukaisesti palkansaajien työttömyysvakuutusmaksua ehdotetaan nostettavaksi 0,40 prosenttiyksikköä ja vastaavasti työnantajien keskimääräistä työttömyysvakuutusmaksua alennettavaksi 0,40 prosenttiyksikköä. Samalla työttömyysvakuutusmaksujen kokonaismäärää ehdotetaan vähennettäväksi 0,20 prosenttiyksikköä, josta palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuun kohdentuu 0,10 prosenttiyksikköä ja työnantajien keskimääräiseen työttömyysvakuutusmaksuun niin ikään 0,10 prosenttiyksikköä.

Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

• 5.10.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 6.10.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 10.10.2017 Lähetekeskustelu
• 15.11.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 17.11.2017 Mietinnön pöydällepano
• 21.11.2017 Ensimmäinen käsittely
• 28.11.2017 Toinen käsittely
• 1.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 4.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia.

Yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajaa korotettaisiin 0,93–1,80 prosentista 1,03–2,00 prosenttiin. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajaa korotettaisiin 0,41–0,90 prosentista 0,45–1,00 prosenttiin.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien korotuksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin korotusta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa.

• 5.10.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 6.10.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 10.10.2017 Lähetekeskustelu
• 17.10.2017 Mietinnön pöydällepano
• 17.10.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 18.10.2017 Ensimmäinen käsittely
• 24.10.2017 Toinen käsittely
• 27.10.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 27.10.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

• 21.9.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 22.9.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 27.9.2017 Lähetekeskustelu
• 6.10.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 10.10.2017 Mietinnön pöydällepano
• 12.10.2017 Ainoa käsittely
• 13.10.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 16.10.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi takuueläkkeestä annettua lakia, vammaisetuuksista annettua lakia sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia.

Esityksen mukaan takuueläkkeen määrää samoin kuin eläkettä saavan hoitotuen perusosaa korotettaisiin. Kuntoutuksen toteutumisen turvaamiseksi nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä korotettaisiin vuoden 2018 alusta siten, että se säilyisi takuueläkkeen tasoisena.

Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

• 19.9.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 19.9.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.9.2017 Lähetekeskustelu
• 29.11.2017 Mietinnön pöydällepano
• 29.11.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 30.11.2017 Ensimmäinen käsittely
• 8.12.2017 Toinen käsittely
• 11.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 12.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Työttömyysturvalakia muutettaisiin siten, että työttömyysetuus maksettaisiin 65 työttömyysetuuden maksupäivältä 4,65 prosentilla alennettuna, jos henkilö ei ole 65 edeltävän työttömyysetuuden maksupäivän aikana osoittanut aktiivisuutta olemalla työssä yhteen työssäoloehtoa kerryttävään kalenteriviikkoon vaadittavaa työaikaa tai ansainnut yritystoiminnasta vastaavaa tuloa taikka ollut viittä päivää työllistymistä edistävässä palvelussa mainitun 65 päivän aikana. Lisäksi ehdotetaan, että omavastuuaika lyhennetään seitsemästä päivästä viiteen päivään.

Esityksessä ehdotetaan myös, että työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia ja työttömyyskassalakia muutettaisiin niin, että valtion rahoitusosuus alennettua ansiopäivärahaa maksettaessa vastaisi peruspäivärahan suhteellista osuutta täydestä ansiopäivärahasta. Sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien määrittelyyn ehdotetaan tehtäväksi muutos, jonka perusteella työttömyysetuuteen tehtävä alentaminen ei vaikuttaisi työttömyysetuutta mahdollisesti seuraavan sairausvakuutuslain mukaisen etuuden määrään.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 19.9.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 19.9.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.9.2017 Lähetekeskustelu
• 8.12.2017 Ensimmäinen käsittely
• 8.12.2017 Mietinnön pöydällepano
• 8.12.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 18.12.2017 Toinen käsittely
• 20.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 22.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan annettavaksi laki kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2018 indeksitarkistuksista. Tämän lain mukaisesti kansaneläkeindeksi jäädytettäisiin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2017 tasolle.

Muutos koskisi kansaneläkkeitä, takuueläkettä ja muita sellaisia etuuksia, joita tarkistetaan kansaneläkeindeksin perusteella tai jotka ovat muuten sidottuja kansaneläkkeen määrään. Tällaisia muita etuuksia ovat muun muassa vammaisetuudet, rintamalisät, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä lapsikorotus. Muutos koskisi myös kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien määräytymisperusteita sekä rahamääriä, kuten lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa. Esitykseen sisältyy myös ehdotus toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta, jonka mukaisesti toimeentulotuen perusosan määrän korottamisella turvataan se, että toimeentulotuen perusosan taso nousee pysyvän lainsäädännön määräämän tasokorotuksen mukaisesti. Esitykseen sisältyy myös veteraanietuuksia koskeva muutosehdotus.

Ehdotettu indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi eikä sitä kompensoitaisi muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 19.9.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 19.9.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.9.2017 Lähetekeskustelu
• 29.11.2017 Mietinnön pöydällepano
• 29.11.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 30.11.2017 Ensimmäinen käsittely
• 4.12.2017 Toinen käsittely
• 13.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 13.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annettua lakia siten, että siihen lisätään työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitusta koskevat määräaikaiset säännökset vuosiksi 2018 - 2019 sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja maakuntia koskevan uudistuksen aikataulun mukaisesti. Tänä aikana selvitetään työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen ja muun erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen rahoituksen yhtenäistämistä meneillään olevan erikoislääkärikoulutuksen rahoituksen ja järjestelmän uudistamisen yhteydessä. Nykyiset määräaikaiset työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitusta koskevat säännökset ovat voimassa vuoden 2017 loppuun.

Tarkoituksena on turvata työterveyshuollon erikoislääkärien koulutuksen taso ja koulutuksen määrällinen riittävyys.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 19.9.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 19.9.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.9.2017 Lähetekeskustelu
• 10.11.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 17.11.2017 Mietinnön pöydällepano
• 21.11.2017 Ensimmäinen käsittely
• 28.11.2017 Toinen käsittely
• 30.11.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 1.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kalastuslakia. Kalenterivuotta koskevaa kalastonhoitomaksua korotettaisiin 39 eurosta 45 euroon, seitsemän vuorokauden maksua 12 eurosta 15 euroon ja vuorokauden maksua 5 eurosta 6 euroon. Lisäksi ehdotetaan, että talousarvion valmistelun lähtökohdaksi otettaisiin jatkossa myytyjen kalastonhoitomaksujen kappalemäärät. Samalla esitetään lain siirtymäsäännöksistä kumottavaksi säännös, jossa säädetään kalastonhoitomaksuina kertyneiden varojen määrän arvioinnista laadittaessa valtion talousarviota.

Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

• 19.9.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 19.9.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.9.2017 Lähetekeskustelu
• 29.11.2017 Mietinnön pöydällepano
• 29.11.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 30.11.2017 Ensimmäinen käsittely
• 4.12.2017 Toinen käsittely
• 8.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 11.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettua lakia siten, että pieni - ja keskituloisilta perittäviä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennettaisiin. Lisäksi sisaruksilta perittäviä maksuja ehdotetaan alennettavaksi siten, että toisesta lapsesta perittävä maksu olisi 50 prosenttia nuorimman lapsen laskennallisesta kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta.

Muutoksen johdosta kuntien maksutuottojen arvioidaan alenevan noin 71 miljoonaa euroa. Tämä kompensoidaan kunnille nostamalla kiinteistöverotuksen alarajoja, kohdistamalla aiempaa suurempi osa yhteisöveron tuotosta kunnille sekä korottamalla kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Kiinteistöverolain muuttamisesta, verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta sekä kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain muuttamisesta annetaan erilliset hallituksen esitykset.

Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

• 19.9.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 19.9.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.9.2017 Lähetekeskustelu
• 28.11.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 29.11.2017 Mietinnön pöydällepano
• 30.11.2017 Ensimmäinen käsittely
• 4.12.2017 Toinen käsittely
• 8.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 11.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kokeilulaki. Esityksellä mahdollistettaisiin alueelliset kokeilut kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 1 päivänä elokuuta 2018 ja olemaan pääosiltaan voimassa vuoden 2024 loppuun.

• 19.9.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 19.9.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.9.2017 Lähetekeskustelu
• 1.12.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 4.12.2017 Ensimmäinen käsittely
• 4.12.2017 Mietinnön pöydällepano
• 11.12.2017 Toinen käsittely
• 19.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 20.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia siten, että kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia korotettaisiin 0,11 prosenttiyksiköllä. Valtionosuus olisi vuoden 2018 alusta 25,34 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus olisi 74,66 prosenttia.

Valtionosuusprosentin muutoksessa esitetään otettavaksi huomioon lisäyksenä 0,09 prosenttiyksikköä liittyen varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensointiin 25 miljoonalla eurolla sekä 0,03 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100. Muutoksessa esitetään otettavaksi vähennyksenä huomioon 0,01 prosenttiyksikköä liittyen kuntien hallintomenojen vähenemiseen, kun perustoimeentulotuen maksatus ja laskenta siirrettiin Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi vuonna 2017.

Veroperustemuutoksista johtuvaa kunnallisverojen 131 miljoonan euron nettomääräistä vähennystä vastaavasti ehdotetaan lisättäväksi kunnan peruspalvelujen valtionosuutta keskimäärin 23,93 eurolla asukasta kohden.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 19.9.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 19.9.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.9.2017 Lähetekeskustelu
• 30.11.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 1.12.2017 Mietinnön pöydällepano
• 4.12.2017 Ensimmäinen käsittely
• 11.12.2017 Toinen käsittely
• 13.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 14.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki vuoden 2018 tuloveroasteikosta. Ehdotettu laki sisältää valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon. Asteikon tulorajoja korotettaisiin noin 1,5 prosentilla. Tämän lisäksi asteikon kolmannen tuloluokan euromääräistä alarajaa korotettaisiin 600 eurolla. Niin sanotun solidaarisuusveron alaraja säilyisi nykyisellään. Asteikon kaikkien tuloluokkien marginaaliveroprosentteja alennettaisiin.

Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä poistumaprosenttia samoin kuin kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin. Esityksessä ehdotetaan tuloverolakiin lisättäväksi säännös työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta. Tilapäistä työskentelyä erityisellä työntekemispaikalla koskevaa työskentelyn aikarajaa pidennettäisiin kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen.

Lisäksi esitys sisältää eräitä teknisiä korjauksia tuloverolain säännöksiin.

Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2018 alusta.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 19.9.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 19.9.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.9.2017 Lähetekeskustelu
• 15.11.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 17.11.2017 Mietinnön pöydällepano
• 21.11.2017 Ensimmäinen käsittely
• 28.11.2017 Toinen käsittely
• 1.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 4.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

• 19.9.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 19.9.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.9.2017 Lähetekeskustelu
• 11.12.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 12.12.2017 Mietinnön pöydällepano
• 13.12.2017 Ainoa käsittely
• 20.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 22.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sakon ja rikesakon määräämisestä annettua lakia ja ajokorttilakia sekä eräitä muita näihin muutoksiin liitännäisiä lakeja.

Sakkomenettelyn tosiasiallista käyttöalaa ehdotetaan laajennettavaksi siirtämällä toimivalta ajokieltoseuraamusten määräämiseen kaikilta osin poliisille. Muutoksen johdosta rattijuopumuksia voitaisiin käsitellä sakkomenettelyssä. Ajokielto määrättäisiin syyksi lukevan ratkaisun pohjalta hallinnollisessa menettelyssä.

Sakkomenettelyn käytön yleiseksi edellytykseksi lisättäisiin vaatimus asian selvyydestä ja yksinkertaisuudesta. Sakkomenettelyn edellytykseksi säädettyä epäillyn suostumusta kevennettäisiin siten, että tunnustamista ja seuraamuksen hyväksymistä koskevista suostumuksen osatekijöistä luovuttaisiin. Tämän vastapainoksi ehdotetaan, että epäilty voisi valittaa tuomioistuimeen jatkossa ilman valitusperusteiden rajauksia. Tällaisen valituksen käsittelyssä noudatettavia menettelysäännöksiä muutettaisiin.

Poliisin ajokieltomenettelyä yksinkertaistettaisiin siten, että kuulemismenettely voitaisiin käynnistää jo tapahtumapaikalla.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 19.9.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 19.9.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.9.2017 Lähetekeskustelu
• 28.11.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 29.11.2017 Mietinnön pöydällepano
• 30.11.2017 Ensimmäinen käsittely
• 4.12.2017 Toinen käsittely
• 18.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 19.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja vapaasta sivistystyöstä annettua lakia.

Valtioneuvosto on päättänyt indeksikorotusten jäädyttämisestä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalla vuosina 2016–2019 osana valtioneuvoston päättämiä valtiontalouden sopeuttamistoimia. Indeksikorotuksia vastaava säästö tehtäisiin vuoden 2018 osalta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain nojalla sellaisiin esi- ja perusopetuslain mukaisten toimintojen rahoitukseen, jotka ovat indeksikorotuksen piirissä. Museoiden, teattereiden ja orkesterien ja taiteen perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen vuoden 2018 indeksikorotus tehtäisiin laskennallisesti, mutta vastaavan suuruinen säästö huomioitaisiin euromäärissä, jotka vähentävät kunkin kulttuurilaitos- ja koulutusmuodon keskimääräisiä yksikköhintoja indeksikorotusta vastaavalla määrällä.

Vastaavasti vapaasta sivistystyöstä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vapaan sivistystyön oppilaitosten keskimääräisiin yksikköhintoihin tehtäisiin vuoden 2018 indeksikorotusta vastaavat vähennykset.

Kaikki indeksikorotuksia vastaavat säästöt ehdotetaan tehtäväksi pysyviksi.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 14.9.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 15.9.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 19.9.2017 Lähetekeskustelu
• 22.11.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 28.11.2017 Mietinnön pöydällepano
• 29.11.2017 Ensimmäinen käsittely
• 4.12.2017 Toinen käsittely
• 12.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 12.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi veronkantolaki sekä muutettaviksi tuloverolakia, työnantajan sairausvakuutusmaksusta annettua lakia, verotusmenettelystä annettua lakia, oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettua lakia, tonnistoverolakia, veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä annettua lakia, verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia, perintö- ja lahjaverolakia, varainsiirtoverolakia, kiinteistöverolakia sekä veronlisäyksestä ja viivekorosta annettua lakia. Myös voimassa olevaa verokantolakia ehdotetaan muutettavaksi. Lisäksi esityksessä ehdotetaan tehtäväksi eräisiin lakeihin uuden veronkantolain säätämisestä johtuvia sekä eräitä muita teknisluonteisia muutoksia.

Uudessa veronkantolaissa säädettäisiin Verohallinnolle suoritettavien verojen ja maksujen kannossa, maksamisessa ja perinnässä sovellettavasta menettelystä. Kaikkiin veronkantolain soveltamisalaan kuuluviin veroihin sovellettaisiin yhtenäistä kantomenettelyä.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 14.9.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 15.9.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 19.9.2017 Lähetekeskustelu
• 13.12.2017 Mietinnön pöydällepano
• 13.12.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 14.12.2017 Ensimmäinen käsittely
• 18.12.2017 Toinen käsittely
• 21.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 22.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi alkoholilaki. Samalla muutettaisiin majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annettua lakia. Alkoholilaki koskisi enemmän kuin 1,2 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholipitoisia aineita, kun raja on nykyisin 2,8 tilavuusprosenttia. Alkoholilain keskeiset periaatteet säilyisivät pääosin ennallaan. Alkoholipitoisiin aineisiin liittyvän elinkeinotoiminnan luvanvaraisuutta ja lupamenettelyä koskevat säännökset koottaisiin yhteen. Alkoholipitoisten aineiden valmistusta ja myyntiä koskevat keskeiset velvollisuudet säilyisivät pääosin ennallaan. Erityisesti alkoholijuomien anniskeluun liittyvää sääntelyä kevennettäisiin esimerkiksi vapauttamalla anniskeluaikoja sekä anniskelupaikan vastaavia hoitajia ja anniskelualueita koskevia edellytyksiä.

Alkoholiyhtiölle kuuluvaa alkoholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeutta muutettaisiin sallimalla luvanvaraiseen vähittäismyyntiin kaikki enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävät alkoholijuomat. Tilaviinin ja sahdin erityisten vähittäismyyntilupien rinnalle otettaisiin käyttöön käsityöläisoluiden vähittäismyyntilupajärjestelmä.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 14.9.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 15.9.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 19.9.2017 Lähetekeskustelu
• 14.12.2017 Ensimmäinen käsittely
• 14.12.2017 Käsittely valiokunnassa
• 14.12.2017 Mietinnön pöydällepano
• 14.12.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 18.12.2017 Toinen käsittely
• 20.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 21.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolain voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin sovellettavaa kiinteistöveroprosenttia koskevaa säännöstä. Pieneen vesi- ja tuulivoimalaitokseen, jonka nimellisteho on enintään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia. Pienvoimaloita koskevaa säännöstä muutettaisiin siten, että 10 megavolttiampeerin tehoraja laskettaisiin yhteisen liittymispisteen kautta sähköverkkoon kytkettyjen voimalaitosten yhteenlasketun nimellistehon perusteella. Säännöstä sovellettaisiin kaikkiin voimalaitoksiin niiden sähköntuotantomuodosta riippumatta.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2018 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.

• 31.8.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 5.9.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 6.9.2017 Lähetekeskustelu
• 13.10.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 17.10.2017 Mietinnön pöydällepano
• 18.10.2017 Ensimmäinen käsittely
• 24.10.2017 Toinen käsittely
• 27.10.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 27.10.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi maankäyttö- ja rakennuslain rakennusta, kerrosalaa ja rakennuksen edellytyksiä asemakaava-alueella koskevia säännöksiä. Lakiin ehdotetaan myös lisättäviksi asuin-, majoitus- ja työtiloja sekä kokoontumistiloja koskevat säännökset sekä valtuutus antaa ympäristöministeriön asetuksella tarkempia säännöksiä niistä.

Uusien pykälien asiasisältö on ollut aikaisemmin asetuksessa. Lakiin ehdotetaan lisättäviksi säännökset, joiden mukaan rakennukseen tehtävään laajennukseen ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen sovelletaan, mitä uuden rakennuksen rakentamisesta säädetään, ellei olennaisissa teknisissä vaatimuksissa muuta säädetä. Rakennuksen kerrosalaa koskevaa pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että rakennusoikeuden saisi ylittää väestönsuojan tai taloteknisten järjestelmien edellyttämän kuilun, hormin tai yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran samoin kuin siltä osin, kun huoneistoa rajaavan väliseinän paksuus ylittää 200 millimetriä. Rakennusluvan edellytyksiä koskevaan pykälään ehdotetaan tehtäväksi lakiteknisiä muutoksia.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan päivänä kuuta 2017.

• 28.6.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 29.6.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 12.9.2017 Lähetekeskustelu
• 24.10.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 25.10.2017 Mietinnön pöydällepano
• 26.10.2017 Ensimmäinen käsittely
• 14.11.2017 Toinen käsittely
• 15.11.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 16.11.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tietoyhteiskuntakaarta. Esitys liittyy hallituksen sääntelyn sujuvoittamista koskevaan kärkihankkeeseen.

Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi radiomainonnan määrää koskeva säännös sekä viestintäpalvelujen ja matkapuhelinten kytkykauppaa koskevat säännökset. Säännöstä televisiotoimijoiden velvollisuudesta varata yli puolet vuosittaisesta lähetysajastaan eurooppalaisille ohjelmille muutettaisiin joustavammaksi.

Televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksun määrää korotettaisiin Yleisradio Oy:n osalta ja alennettaisiin kaupallisten toimijoiden osalta.

Televisio-ohjelmistojen saavutettavuutta koskevaa sääntelyä muutettaisiin siten, että näkö- ja kuulorajoitteisille tarkoitettu ääni- ja tekstityspalvelu olisi liitettävä Yleisradio Oy:n julkisen palvelun ohjelmistojen ja kaupallisten yleisen edun ohjelmistojen lisäksi myös sellaisiin valtakunnallisen ohjelmistotoimiluvan nojalla lähetettäviin ohjelmistoihin, jotka palvelevat useita eri yleisöryhmiä.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 28.6.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 29.6.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 6.9.2017 Lähetekeskustelu
• 23.11.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 28.11.2017 Mietinnön pöydällepano
• 29.11.2017 Ensimmäinen käsittely
• 4.12.2017 Toinen käsittely
• 8.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 11.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijänä työskentelyä varten ja laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä.

Laeilla pantaisiin täytäntöön direktiivit kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijänä työskentelyä varten ja kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä.

Kausityölaissa säädettäisiin kolmansien maiden kansalaisten maahantulon edellytyksistä kausityöntekoa varten, kausityöntekijöille myönnettävistä luvista ja kausityöntekijöiden oikeuksista maassaolon aikana.

Yritysten sisäistä siirtoa koskevassa laissa säädettäisiin kolmannesta maasta Euroopan unionin alueelle lähetettävien työntekijöiden maahantulon ehdoista, sisäisille siirtyjille myönnettävistä luvista ja oikeuksista maassaolon aikana. Laissa säädettäisiin lisäksi oikeudesta siirtyä Euroopan unionin jäsenvaltiosta toiseen ja siirtymiselle asetettavista ehdoista.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 28.6.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 29.6.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 5.9.2017 Lähetekeskustelu
• 25.10.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 8.11.2017 Mietinnön pöydällepano
• 9.11.2017 Ensimmäinen käsittely
• 14.11.2017 Toinen käsittely
• 23.11.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 24.11.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion virkamieslakia, tasavallan presidentin kansliasta annettua lakia, tuomioistuinlakia, korkeimmasta oikeudesta annettua lakia, korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettua lakia, oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa annettua lakia, sotilasoikeudenkäyntilakia, puolustusvoimista annettua lakia sekä Suomen Pankin virkamiehistä annettua lakia.

Esityksessä ehdotetaan, että valtion virkaan ja virkasuhteeseen nimittämistä koskevaan päätökseen saisi lähtökohtaisesti hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Nimityspäätöksistä ei voisi kuitenkaan valittaa, jos nimittämistoimivalta kuuluu tasavallan presidentille tai valtioneuvoston yleisistunnolle, päätös koskee nimittämistä enintään kahden vuoden määräajaksi taikka virka tai virkasuhde täytetään lain nojalla haettavaksi julistamatta. Valitusoikeutta ei olisi myöskään Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen sotilasvirkaa koskevasta päätöksestä, jos virka voidaan lain nojalla täyttää haettavaksi julistamatta.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

• 21.6.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 22.6.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 27.6.2017 Lähetekeskustelu
• 27.9.2018 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 2.10.2018 Mietinnön pöydällepano
• 3.10.2018 Ensimmäinen käsittely
• 9.10.2018 Toinen käsittely
• 12.10.2018 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 16.10.2018 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia. Julkisoikeudellisena laitoksena toimiva Tampereen yliopisto ja säätiöyliopistona toimiva Tampereen teknillinen yliopisto yhdistettäisiin Tampereen uusi yliopisto -nimiseksi säätiöyliopistoksi. Esityksen tavoitteena on muodostaa Tampereelle kansainvälisesti arvostettu työelämää ja suomalaista yhteiskuntaa kehittävä korkeakoulukokonaisuus, johon kuuluisi uuden yliopiston lisäksi sen pääosin omistama Tampereen ammattikorkeakoulu. Yhdistyvien yliopistojen toiminta, henkilöstö, opiskelijat ja varallisuus siirtyisivät Tampereen uuteen yliopistoon vuoden 2019 alussa.

Yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan lisättäväksi kaikkia korkeakouluja koskevat säännökset korkeakoulujen välisen opetusyhteistyön mahdollisuuksien laajentamisesta sekä koulutuksen lakkauttamiseen liittyvästä opiskelijoiden siirtymisestä toiseen korkeakouluun. Ammattikorkeakoulujen hallintokieltä koskeva sääntely ehdotetaan muutettavaksi yliopistojen sääntelyä vastaavaksi.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 8.6.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 9.6.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 13.6.2017 Lähetekeskustelu
• 28.11.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 1.12.2017 Mietinnön pöydällepano
• 4.12.2017 Ensimmäinen käsittely
• 11.12.2017 Toinen käsittely
• 13.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 14.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

• 24.5.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 30.5.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 30.5.2017 Lähetekeskustelu
• 22.6.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 26.6.2017 Mietinnön pöydällepano
• 28.6.2017 Ainoa käsittely
• 30.6.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 30.6.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta.

Ehdotetun lain mukaan kokeilussa mukana olevat kunnat vastaisivat kokeilualueilla julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden tarjoamisesta kokeilun asiakaskohderyhmälle. Kunta vastaisi asiakkaan palveluprosessista mukaan lukien asiakkaiden ohjaaminen palveluihin. Asiakkaan palveluprosessista vastaaminen ulottuisi kokeilualueilla myös työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseen, aktivointisuunnitteluun ja kotouttamiseen. Kokeilualueilla työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettua lakia, kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia ja kotoutumisen edistämisestä annettua lakia sovellettaisiin poikkeavasti siten, että työ- ja elinkeinotoimisto ei osallistuisi kohderyhmän osalta monialaisen yhteispalvelun toimeenpanoon eikä aktivointisuunnitelman ja kotoutumissuunnitelman laatimiseen.

Ehdotetun lain tavoitteena on tukea maakuntamalliin siirtymistä pohjustamalla työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuun siirtymistä maakunnille sekä mahdollistamalla työllisyyspalvelujen kehittäminen.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 11.5.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 12.5.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 16.5.2017 Lähetekeskustelu
• 15.6.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 20.6.2017 Mietinnön pöydällepano
• 21.6.2017 Ensimmäinen käsittely
• 26.6.2017 Toinen käsittely
• 3.7.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 4.7.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Eräiden ympäristöasioiden muutoksenhakua koskevaa sääntelyä ehdotetaan uudistettavaksi siten että muutoksenhaku hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttäisi valituslupaa. Valituslupajärjestelmä otettaisiin käyttöön ympäristönsuojelulain, maa-aineslain ja vesilain mukaisissa asioissa. Maankäyttö- ja rakennuslain valituslupajärjestelmä uudistettaisiin vastaamaan hallintolainkäyttölain säännöksiä ja samalla valituslupajärjestelmää laajennettaisiin lähes kaikkiin lain asiaryhmiin. Myös luonnonsuojelulain valituslupajärjestelmää ehdotetaan laajennettavaksi.

Lisäksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun lakiin lisättäisiin säännös ratkaisukokoonpanosta ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisissa valituslupa-asioissa.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös muutoksenhakua ympäristönsuojelulain nojalla annettaviin ympäristöministeriön päätöksiin siten, että muutosta näihin haettaisiin korkeimman hallinto-oikeuden sijaan Vaasan hallinto-oikeudelta.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 27.4.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 28.4.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 4.5.2017 Lähetekeskustelu
• 23.11.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 28.11.2017 Mietinnön pöydällepano
• 29.11.2017 Ensimmäinen käsittely
• 4.12.2017 Toinen käsittely
• 14.12.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 18.12.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Toisen asteen ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskeva lainsäädäntö uudistettaisiin kokonaisuudessaan vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Uudistuksella toteutettaisiin toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi, joka on yksi Juha Sipilän hallitusohjelman osaaminen ja koulutus -painopisteen kuudesta kärkihankkeesta.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki ammatillisesta koulutuksesta. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annettu laki ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettu laki kumottaisiin. Lisäksi muutettaisiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia sekä eräitä muita lakeja, joita on tarpeen muuttaa ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistamisen vuoksi.

Ammatillista koulutusta koskevat säännökset koottaisiin yhteen lakiin. Lisäksi osa työvoimakoulutuksesta siirrettäisiin opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle. Ammatillisina tutkintoina voitaisiin nykytilaa vastaavasti suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Kaikki ammatilliset tutkinnot olisivat osaamisperusteisia, ja tutkintojen suorittamisessa siirryttäisiin yhteen suorittamistapaan.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 24.4.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 25.4.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 26.4.2017 Lähetekeskustelu
• 20.6.2017 Mietinnön pöydällepano
• 20.6.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 21.6.2017 Ensimmäinen käsittely
• 28.6.2017 Toinen käsittely
• 5.7.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 6.7.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi Opetushallituksesta annettua lakia ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksesta annettua lakia. Esityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön kirjanpitoyksikköön kuuluvat Kansallisen koulutuksen arviointikeskus ja ylioppilastutkintolautakunnan kanslia siirrettäisiin Opetushallituksen erillisyksiköiksi. Opetushallitus toimisi erillisyksikköjensä hallintovirastona ja järjestäisi näille hallinto- ja tukipalvelut. Erillisyksikköjen riippumattoman tehtävänhoidon varmistamiseksi hallintovirastolla ei olisi toimivaltaa erillisyksiköille kuuluvien tehtävien suorittamisessa.

Henkilöstö siirtyisi erillisyksiköihin valtion virkamieslain 2 luvussa säädetyn mukaisesti. Esitys on osa valtion keskushallinnon uudistamista.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

• 6.4.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 7.4.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 19.4.2017 Lähetekeskustelu
• 18.5.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 19.5.2017 Mietinnön pöydällepano
• 23.5.2017 Ensimmäinen käsittely
• 30.5.2017 Toinen käsittely
• 1.6.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 2.6.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsästyslakia. Muutoksen keskeinen tavoite on saada metsästystä koskevat säännökset ajan tasalle.

Metsästyslain ampumakoetta koskevaa sääntelyä muutettaisiin siten, että jousiaseella metsästävän henkilön tulisi suorittaa ampumakoe suurikokoisia riistaeläimiä metsästettäessä. Sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että hyväksytystä ampumakokeesta annettava todistus vastaisi sellaisenaan hallintolaissa tarkoitettua päätöstä.

Hirvieläinten pyyntilupaan, pyyntilupamenettelyyn ja yleisesti metsästyksenjohtajaan liittyviä säännöksiä täsmennettäisiin.

Tiettyjen eläinten ravinnolla ja haaskalla houkuttelu olisi kielletty. Laissa mahdollistettaisiin kuitenkin erikseen säännellyissä tilanteissa ravinnon ja haaskan käyttö houkuttelutarkoituksessa.

Metsästysaseen kuljettamista koskevaa säännöstä täydennettäisiin. Esityksessä ehdotetaan lakiin lisättäväksi yleinen saalisilmoitusvelvollisuus sekä laajennettaisiin metsästyksen rajoittamista koskevaa asetuksenantovaltuutta. Lisäksi eräiden lintulajien rauhoituksesta poikkeamista koskevaa menettelyä kevennettäisiin rajatuissa tilanteissa.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 30.3.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 31.3.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 6.4.2017 Lähetekeskustelu
• 8.6.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 9.6.2017 Mietinnön pöydällepano
• 13.6.2017 Ensimmäinen käsittely
• 20.6.2017 Toinen käsittely
• 21.6.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 22.6.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Yleisradio Oy:stä annettua lakia.

Esityksellä tarkennettaisiin Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävänantoa siten, että Yleisradion tulee tarjota julkisen palvelun sisältöpalveluja yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti. Ehdotettu muotoilu korvaisi nykyisen muotoilun, jonka mukaan Yleisradio voi tarjota julkisen palvelun sisältöpalveluja yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja alueellisesti. Julkisen palvelun tehtävänantoa ehdotetaan tarkennettavaksi myös siten, että Yleisradion tehtävänä olisi tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta. Kyseinen tehtävä korvaisi nykyisen tehtävän, jonka mukaan Yleisradion tulee tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta.

Esityksellä täydennettäisiin Yleisradion tehtäviä siten, että niihin kuuluisi myös sananvapauden, korkeatasoisen journalismin ja median monimuotoisuuden edistäminen siltä osin kuin se on kilpailuoikeuden, valtiontukisääntelyn ja tekijänoikeuksien näkökulmasta mahdollista.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 2.3.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 3.3.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 9.3.2017 Lähetekeskustelu
• 6.6.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 7.6.2017 Mietinnön pöydällepano
• 8.6.2017 Ensimmäinen käsittely
• 13.6.2017 Toinen käsittely
• 16.6.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 19.6.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan kaivoslakia muutettavaksi eräiden malminetsintää ja kaivostoimintaa koskevien säännösten osalta. Muutoksia ehdotetaan kaivosturvallisuuslupaa koskeviin säännöksiin, kaivoslain mukaisten lupien raukeamismenettelyyn ja kaivoskarttojen toimittamisvelvoitteeseen. Kaivosviranomaiselle ehdotetaan nykyistä laajempia valtuuksia tarveharkintaan tietyissä kaivoslain mukaisissa menettelyissä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2017.

• 23.2.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 24.2.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 28.2.2017 Lähetekeskustelu
• 5.4.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 7.4.2017 Mietinnön pöydällepano
• 18.4.2017 Ensimmäinen käsittely
• 21.4.2017 Toinen käsittely
• 27.4.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 28.4.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi postilakia. Esitys edistää pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa keskeiseksi tavoitteeksi nostettua digitalisaatiota sekä normien purkamista. Esitys myös tukee hallitusohjelman mukaista tavoitetta uudistaa julkisesti tuettuja henkilökuljetuksia, joissa tavoitellaan kymmenen prosentin säästöä jo vuodesta 2017 alkaen. Uudistus on tarkoitus toteuttaa digitalisaatiota hyödyntämällä ja mahdollistamalla uudenlaiset, markkinaehtoiset sekä innovatiiviset palvelukonseptit lainsäädäntöä kehittämällä. Lainsäädäntöä kehitetään toteuttamalla henkilö-, posti- ja tavarankuljetuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus. Henkilö- ja tavaraliikenteen kokonaisuudistusta toteutetaan parhaillaan liikennekaari-nimisessä hankkeessa.

Esityksessä ehdotetaan, että yleispalvelukirjeiden jakelu jatkuisi viitenä päivänä viikossa niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien ylläpitämää jakeluverkkoa eli lehtien varhaisjakelua. Tämä mahdollistaa sanomalehtien viisipäiväisen jakelun nykyiseen tapaan myös haja-asutusalueilla. Harvaanasutuilla alueilla jakelu ehdotetaan toteutettavaksi yleispalvelun tarjoajan järjestämän hankintamenettelyn kautta.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 26.1.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 7.2.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 8.2.2017 Lähetekeskustelu
• 24.5.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 6.6.2017 Mietinnön pöydällepano
• 7.6.2017 Ensimmäinen käsittely
• 20.6.2017 Toinen käsittely
• 22.6.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 22.6.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuomioistuinlakia, kiinteistönmuodostamislakia, merilakia, ryhmäkannelakia, yrityksen saneerauksesta annettua lakia, ulosottokaarta, sotilasoikeudenkäyntilakia ja tuomioistuinharjoittelusta annettua lakia.

Esityksellä toteutettaisiin käräjäoikeuksien rakenneuudistus. Uudistuksella kehitettäisiin käräjäoikeusverkostoa siten, että sen jälkeen Suomessa olisi 20 käräjäoikeutta nykyisten 27 käräjäoikeuden sijaan. Käräjäoikeuspaikkakunnat olisivat Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Maarianhamina, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa. Uudistuksella yhdistettäisiin Espoon ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudet, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan käräjäoikeudet, Oulun ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeudet sekä Kemi-Tornion ja Lapin käräjäoikeudet. Lisäksi Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiiri jaettaisiin siten, että sen eteläiset kunnat ja Itä-Uudenmaan, Tuusulan ja Vantaan käräjäoikeudet yhdistettäisiin, ja Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiirin pohjoiset kunnat ja Kanta-Hämeen käräjäoikeus yhdistettäisiin.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 26.1.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 7.2.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 7.2.2017 Lähetekeskustelu
• 19.10.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 20.10.2017 Mietinnön pöydällepano
• 24.10.2017 Ensimmäinen käsittely
• 14.11.2017 Toinen käsittely
• 23.11.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 24.11.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan otettavaksi rikoslakiin säännökset yhdistelmärangaistuksesta ja säädettäväksi laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta. Kyse olisi uudenlaisesta rangaistuksesta, joka koostuisi ehdottomasta vankeudesta ja sen jälkeisestä valvonta-ajasta. Yhdistelmärangaistus voitaisiin tuomita vakavan rikoksen uusijalle, jota on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Yhdistelmärangaistus korvaisi vankeusrangaistuksen, joka suoritetaan kokonaisuudessaan vankilassa. Yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetussa laissa säädettäisiin yhdistelmärangaistuksen valvonta-ajasta. Yhdistelmärangaistuksen vankeusajan täytäntöönpanoon sovellettaisiin vankeuslain säännöksiä.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 26.1.2017 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 7.2.2017 Ilmoitettu täysistunnossa
• 7.2.2017 Lähetekeskustelu
• 6.10.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 10.10.2017 Mietinnön pöydällepano
• 11.10.2017 Ensimmäinen käsittely
• 24.10.2017 Toinen käsittely
• 1.11.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 6.11.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maankäyttö- ja rakennuslakia. Muutoksilla toteutetaan hallitusohjelman kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamista koskevia toimenpiteitä. Muutosten tavoitteena on vähentää kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvää sääntelyä, lisätä rakentamismahdollisuuksia sekä edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä.

Esityksen mukaan yleiskaavan käyttöä rakennusluvan perusteena lisätään, rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella koskevia säännöksiä täsmennetään ja maa- ja metsätalouteen liittyvää rakentamista joustavoitetaan sekä mahdollistetaan suunnittelutarveratkaisujen tekeminen myös alueellisena. Asemakaavoitusta helpotetaan ja joustavoitetaan mahdollistamalla asemakaavamuutoksen laatiminen myös vaiheittain sekä mahdollistamalla asemakaavan laatiminen tai muuttaminen perustellusta syystä ilman yleiskaavan ohjausvaikutusta alueilla, joilla yleiskaava on ilmeisen vanhentunut. Kunnan mahdollisuuksia päättää rakennusjärjestyksessä vapaa-ajanasuntojen käyttötarkoitusten muutosmahdollisuuksista lisätään. Maisematyöluvan soveltamisalaa rajataan.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 24.11.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 25.11.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 7.12.2016 Lähetekeskustelu
• 14.3.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 17.3.2017 Mietinnön pöydällepano
• 21.3.2017 Ensimmäinen käsittely
• 28.3.2017 Toinen käsittely
• 6.4.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 7.4.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annettua lakia ja ortodoksisesta kirkosta annettua lakia. Esityksen mukaan laeissa tarkoitetun rahoituksen ja määrärahan indeksikorotukset jäädytetään vuosien 2017–2019 osalta osana valtiontalouden sopeutustoimia.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

• 17.11.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 18.11.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 22.11.2016 Lähetekeskustelu
• 24.11.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 25.11.2016 Mietinnön pöydällepano
• 29.11.2016 Ensimmäinen käsittely
• 7.12.2016 Toinen käsittely
• 14.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 14.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annettua hallituksen esitystä (HE 175/2016 vp) täydennettäväksi siten, että esitykseen sisältyvästä ehdotuksesta laiksi perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta poistettaisiin maatilan ja muun yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevaan perintö- ja lahjaverolain 55 §:ään lisättäväksi ehdotettu uusi 9 momentti.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

• 17.11.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 18.11.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 22.11.2016 Lähetekeskustelu
• 25.11.2016
• 2.12.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 7.12.2016 Mietinnön pöydällepano
• 9.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 13.12.2016 Toinen käsittely

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen ja sen olennaisena osana olevan kalastussäännön. Uusi sopimus korvaisi maiden välillä vuonna 1989 tehdyn kalastussopimuksen.

Sopimuksen tavoitteena on edistää Tenojoen vesistön kalakantojen kestävää käyttöä ja hoitoa parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen. Kalakantojen suojelussa, käytössä ja hoidossa on kiinnitettävä huomiota eri kalastusetuihin ja erityisesti paikallisiin kulttuuriperinteisiin perustuvaan kalastukseen.

Sopimus luo puitteet Tenojoen vesistön lohikantojen kestävän kalastuksen säätelylle sekä keinot niiden elvyttämiseksi kutukantatavoitteet täyttävälle tasolle. Lohikantojen hoito ja säätely pohjautuvat Pohjois-Atlantin lohen kansainvälisen suojelujärjestön suosituksiin ja varovaisuusperiaatteen soveltamiseen, jonka johdosta ne ovat sopusoinnussa Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden kanssa. Sopimus velvoittaa valtioita laatimaan yhteisen lohikantojen hoitosuunnitelman, joka on kalastuksen säätelyn lähtökohtana.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 10.11.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 11.11.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 16.11.2016 Lähetekeskustelu
• 9.3.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 10.3.2017 Mietinnön pöydällepano
• 14.3.2017 Ensimmäinen käsittely
• 21.3.2017 Ainoa käsittely
• 22.3.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 22.3.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettua lakia. Esityksessä ehdotetaan lain soveltamisalaa muutettavaksi siten, että laki koskisi myös valtion kehitysyhtiöiden suorassa omistuksessa olevia yhtiöitä. Esitykseen sisältyy eduskunnan suostumusta ja valtioneuvoston toimivaltaa koskevan päätöksenteon tarkentaminen. Jatkossa eduskunnan suostumusta edellytettäisiin myös omistus- tai yritysjärjestelyssä, jonka toteuttamisen seurauksena valtion osuus kaikkien osakkeiden tuottamasta äänivallasta yhtiössä laskee yhteen kolmasosaan tai sitä pienemmäksi. Valtioneuvoston toimivaltaan kuuluisivat myös valtion kehitysyhtiön suorassa omistuksessa olevia yhtiöitä koskevat osakkeiden luovutukset ja hankinnat sekä kehitysyhtiöiden tekemät oman pääoman ehtoiset sijoitukset.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

• 10.11.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 11.11.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 16.11.2016 Lähetekeskustelu
• 8.12.2016 Mietinnön pöydällepano
• 8.12.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 9.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 12.12.2016 Toinen käsittely
• 15.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 16.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia, lääkelakia ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia.

Esityksen tavoitteena on täydentää vuonna 2016 tehtyjä lääkekorvaussäästöjä 134 miljoonalla eurolla siten, että pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa vaaditut yhteensä 150 miljoonan euron lääkekorvaussäästöt vuodesta 2017 lukien saavutetaan. Lääkekorvaussäästöt ehdotetaan toteutettavaksi keinoin, joilla edistettäisiin lääkeyritysten välistä hintakilpailua, vähennettäisiin lääkejätettä, edistettäisiin rationaalista lääkehoitoa sekä tarkistettaisiin erityiskorvausjärjestelmää.

Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslaissa säädettäisiin ensimmäisen lääkekorvausjärjestelmään tulevan biosimilaarin tukkuhinnan määräytymisestä sekä vastaavien biologisten alkuperäisvalmisteiden tukkuhinnan kohtuullisuuden uudelleen arvioinnista. Vastaavasti tarkistettaisiin säännöksiä alkuperäisvalmisteiden tukkuhinnan uudelleen arvioinnista, kun korvausjärjestelmään tulee uusi rinnakkaisvalmiste.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 6.10.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 7.10.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 11.10.2016 Lähetekeskustelu
• 15.11.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 23.11.2016 Mietinnön pöydällepano
• 24.11.2016 Ensimmäinen käsittely
• 29.11.2016 Toinen käsittely
• 2.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 2.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sairausvakuutuslakia ja elatustukilakia. Lisäksi ehdotetaan muutettaviksi asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain, työttömyysturvalain, kansaneläkelain, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain, yleisestä asumistuesta annetun lain ja toimeentulotuesta annetun lain avoliittoa ja avopuolisoita koskevia säännöksiä. Pääosa ehdotetuista muutoksista on seurausta jo vahvistetusta lainmuutoksesta, jolla avioliittolain säännökset muutettiin sukupuolineutraaliin muotoon.

Sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahasäännöksiä ehdotetaan muutettaviksi siten, että lapsen äidin naispuolisella avio- tai avopuolisolla olisi oikeus vanhempain- ja isyysrahaan samoin perustein kuin lapsen äidin miespuolisella avio- tai avopuolisolla. Rekisteröidyssä parisuhteessa eläviin puolisoihin sovellettaisiin jatkossa samoja vanhempainpäivärahasäännöksiä kuin aviopuolisoihin. Samaa sukupuolta olevalle avioparille, joka adoptoi lapsen yhdessä, ehdotetaan oikeutta yhteen isyysrahakauteen.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 3.11.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 8.11.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 8.11.2016 Lähetekeskustelu
• 7.12.2016 Mietinnön pöydällepano
• 7.12.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 8.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 12.12.2016 Toinen käsittely
• 22.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 23.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisestä asumistuesta annettua lakia. Opiskelijat siirrettäisiin yleisen asumistuen piiriin niin, että opiskelijoiden oikeus asumistukeen ratkaistaisiin yleisestä asumistuesta annetun lain perusteella. Ulkomailla vuokralla asuvat opiskelijat sekä Suomessa kansanopistossa, liikunnan koulutuskeskuksessa tai Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa maksullisella linjalla opiskelevat ja oppilaitoksen asuntolassa asuvat opiskelijat jäisivät asumislisän piiriin.

Lakiin tehtäisiin järjestelmien yhdistämisestä johtuvia muutoksia. Yleisen asumistuen myöntämisessä huomioon otettavia tuloja muutettaisiin siten, että opintotuen opintoraha otettaisiin tulona huomioon. Ruokakunnalle maksettavaa asumistukea sekä tuensaajan ja hakijan ilmoitusvelvollisuutta koskevista säännöksistä poistettaisiin opiskelijoita koskevat erityissäännökset. Lisäksi yleisen asumistuen tarkistamis- ja lakkauttamisperusteita täsmennettäisiin.

Lisäksi yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja rajoitettaisiin valtion talousarvioesityksessä esitettyjen yleisen asumistuen säästötavoitteiden sekä opiskelijoiden siirtämisestä aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseksi.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 3.11.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 8.11.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 8.11.2016 Lähetekeskustelu
• 30.11.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 2.12.2016 Mietinnön pöydällepano
• 7.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 12.12.2016 Toinen käsittely
• 21.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 21.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi opintotukilakia ja tuloverolakia.

Esityksen mukaan korkeakouluopiskelijoiden opintorahan tasot ehdotetaan yhtenäistettäväksi toisen asteen opintorahan tasojen kanssa siten, että opintoraha on enintään 250,28 euroa kuukaudessa. Eri koulutusasteiden opiskelijoiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi luovutaan vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta opintorahaan itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta.

Opintolainan valtiontakauksen määrä nousee 400 eurosta 650 euroon kuukaudessa Suomessa opiskelevalla ja 700 eurosta 800 euroon kuukaudessa ulkomailla opiskelevalla opiskelijalla. Muussa kuin korkeakoulussa opiskelevien alle 18-vuotiaiden takauksen määrä nousee 260 eurosta 300 euroon. Opintolainavähennyksessä ja opintolainahyvityksessä huomioon otettava lainan määrä ehdotetaan säilytettäväksi nykytasolla.

Kaikkiin korkeakouluopintoihin tarkoitettu tukiaika lyhenee kymmenellä kuukaudella 64 kuukaudesta 54 tukikuukauteen. Tämän lisäksi tutkintokohtainen tukiaika lyhenee kahdella kuukaudella. Yhteensä 360 opintopisteen laajuisen alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tukiaika on kuitenkin 57 tukikuukautta.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 3.11.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 8.11.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 8.11.2016 Lähetekeskustelu
• 7.12.2016 Mietinnön pöydällepano
• 7.12.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 8.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 12.12.2016 Toinen käsittely
• 16.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 19.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä. Esityksen tavoitteena on tehostaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ennalta estämistä siten, että lainsäädäntö perustuu aiempaa voimakkaammin riskien arvioimiseen. Esityksellä pantaisiin täytäntöön rahanpesua ja terrorismin rahoittamista koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi.

Ehdotetun lain mukaan valtioneuvostolla, valvontaviranomaisilla, asianajajayhdistyksellä ja ilmoitusvelvollisilla yhteisöillä ja elinkeinonharjoittajilla olisi velvollisuus laatia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio. Valvontaviranomaisten ja asianajajayhdistyksen toimivaltuuksiin ehdotetaan parannuksia ja valvontaviranomaisille ehdotetaan valtuuksia määrätä hallinnollisia seuraamuksia. Ilmoitusvelvollisten edellytyksiä tunnistaa asiakkaansa ehdotetaan parannettavaksi säätämällä yhteisöjen velvollisuudesta rekisteröidä merkittävän osuuden yrityksestä omistava henkilö ja muu yhteisön tosiasiallinen edunsaaja. Rekisteröinnistä säädettäisiin erikseen kaupparekisterilaissa, yhdistyslaissa, uskonnonvapauslaissa ja säätiölaissa.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 3.11.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 8.11.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 15.11.2016 Lähetekeskustelu
• 19.5.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 23.5.2017 Mietinnön pöydällepano
• 24.5.2017 Ensimmäinen käsittely
• 6.6.2017 Toinen käsittely
• 12.6.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 13.6.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi terveydenhuoltolain erikoissairaanhoidon keskittämistä, ensihoitoa ja kiireellistä hoitoa koskevia säännöksiä sekä sosiaalihuoltolain sosiaalipäivystystä ja sosiaalihuollon saatavuutta ja saavutettavuutta koskevia säännöksiä.

Esityksen mukaan päivystysjärjestelmä muutettaisiin siten, että maassa olisi 12 ympärivuorokautista laajan päivystyksen yksikköä, joissa olisi useiden erikoisalojen päivystys. Laajan päivystyksen yksikössä olisi valmiudet erityistilanteiden hoitamiseen ja mahdollisuus tukea muita päivystysyksiköitä. Muissa keskussairaaloissa järjestettäisiin ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys, joka sisältäisi tavallisimmin tarvittavien erikoisalojen päivystyksen. Lisäksi lähipalveluina järjestettävää kiireellistä vastaanottotoimintaa vahvistetaan.

Saumattoman palvelun toteuttamiseksi sekä kiireettömän että kiireellisen hoidon yhteydessä tulisi arvioida mahdollinen sosiaalihuollon tarve.

Sosiaalipäivystystä olisi järjestettävä sekä laajan ympärivuorokautisen terveydenhuollon päivystysyksikön yhteydessä että erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen yhteydessä.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 27.10.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 28.10.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 8.11.2016 Lähetekeskustelu
• 12.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 12.12.2016 Mietinnön pöydällepano
• 12.12.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 19.12.2016 Toinen käsittely
• 22.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 23.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

• 27.10.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 8.11.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 10.11.2016 Lähetekeskustelu
• 18.11.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 22.11.2016 Mietinnön pöydällepano
• 23.11.2016 Ainoa käsittely
• 25.11.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 30.11.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi liikennekaari, jolla toteutetaan hallitusohjelman kärkihankkeita digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseksi sekä säädösten sujuvoittamiseksi. Tavoitteena on luoda edellytykset uuden teknologian, digitalisaation ja uusien liiketoimintamallien käyttöönotolle liikennesektorilla. Tätä kautta voitaisiin saavuttaa entistä paremmin käyttäjien tarpeisiin vastaavia liikennepalveluita ja mahdollistaa uutta liiketoimintaa sektorilla. Liikenteen palveluistuminen ja uudet palvelumallit ovat merkittäviä tekijöitä vastattaessa myös ilmastonmuutoksen haasteisiin, kun kuljetuskalustoa jaetaan ja käytetään tehokkaammin.

Liikennekaari yhdistäisi ja uudistaisi henkilö- ja tavaraliikennettä koskevat säännökset. Liikennekaari parantaisi henkilö- ja tavaraliikenteen palvelutarjoajien kilpailukykyä. Asiakastarpeisiin ja – odotuksiin vastaavat uudistukset lisäisivät palveluiden kysyntää ja antaisivat yrityksille mahdollisuuksia kehittää uudenlaisia digitalisaatioon perustuvia palvelumalleja, jotka monipuolistaisivat kuljetusyrittäjyyttä.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 22.9.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 23.9.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 4.10.2016 Lähetekeskustelu
• 24.3.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 5.4.2017 Mietinnön pöydällepano
• 6.4.2017 Ensimmäinen käsittely
• 18.4.2017 Toinen käsittely
• 4.5.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 5.5.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maankäyttö- ja rakennuslakia siten, että lakiin lisätään lähes nollaenergiarakennuksen määritelmä ja rakentamisen energiatehokkuuden olennaisiin teknisiin vaatimuksiin lisätään vaatimus uuden rakennuksen rakentamisesta lähes nollaenergiarakennukseksi. Velvoite siirtyä uusien rakennusten rakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen sisältyy Euroopan parlamentin ja neuvoston rakennusten energiatehokkuudesta antamaan direktiiviin. Uusien rakennusten energiatehokkuutta määritettäessä energiantarpeet muunnettaisiin edelleen yhteenlaskettavaan muotoon kullekin energiamuodolle määritettävien energiamuodon kertoimien avulla. Energiamuodon kertoimien lukuarvoista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.

Vaatimus lähes nollaenergiarakennuksista koskee vain uusia rakennuksia. Olemassa olevien rakennusten osalta energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos parannus on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 20.10.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 21.10.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 26.10.2016 Lähetekeskustelu
• 23.11.2016 Mietinnön pöydällepano
• 23.11.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 24.11.2016 Ensimmäinen käsittely
• 29.11.2016 Toinen käsittely
• 2.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 7.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettua lakia sekä sosiaalihuoltolakia. Esityksellä mahdollistettaisiin kunnille aikaisempaa paremmin tapauskohtainen harkinta siinä, mitä asiantuntemusta kunta hankkii ja käyttää ikääntyneen väestön ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen laadukkaaseen järjestämiseen. Lisäksi esityksen mukaan ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetusta laista kumottaisiin vastuutyöntekijää koskeva pykälä. Pykälän kumoamisen myötä iäkkäiden henkilöiden omatyöntekijä nimettäisiin sosiaalihuoltolain kaikkia sosiaalihuollon asiakkaita koskevan sääntelyn mukaisesti. Esityksessä muutettaisiin sosiaalihuoltolain mukaisen omatyöntekijän kelpoisuusvaatimuksia vastaamaan paremmin sekä iäkkäiden että muiden asiakasryhmien palvelukokonaisuuden osoittamaa tarvetta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

• 20.10.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 21.10.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 25.10.2016 Lähetekeskustelu
• 23.11.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 25.11.2016 Mietinnön pöydällepano
• 29.11.2016 Ensimmäinen käsittely
• 7.12.2016 Toinen käsittely
• 12.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 13.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sairausvakuutuslakia ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia. Esityksen mukaan sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan määrän laskusääntöä muutettaisiin siten, että ne määräytyisivät palkkakertoimella tarkistettavaan nykyiseen 30 000 euron vuosityötulon rajaan asti 70 prosentin mukaan ja sen ylittävältä osalta 20 prosentin mukaan.

Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi ja kuntoutuksen toteutumisen turvaamiseksi nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä korotettaisiin takuueläkkeen tasolle. Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä ja edellä mainitut maksussa olevat vähimmäismääräiset kuntoutusrahat tarkistettaisiin kansaneläkeindeksillä työeläkeindeksin sijasta. Kansaneläkelaitoksen ammatillista kuntoutusta koskevan päätöksen perusteella olisi mahdollista myöntää kuntoutusrahaa myös yleissivistävän peruskoulutuksen ajalle.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 20.10.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 21.10.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 25.10.2016 Lähetekeskustelu
• 23.11.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 25.11.2016 Mietinnön pöydällepano
• 29.11.2016 Ensimmäinen käsittely
• 8.12.2016 Toinen käsittely
• 14.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 15.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki perustulokokeilusta sekä muutettavaksi tuloverolakia ja ennakkoperintälakia. Perustulokokeilu toteutettaisiin vuosina 2017 ja 2018. Kokeiluun valituille Kansaneläkelaitos maksaisi kokeilun aikana perustuloa 560 euroa kuukaudessa. Perustulo olisi saajalleen verovapaata tuloa, eivätkä sen määrää vähentäisi perustulon saajan muut tulot.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017 ja olemaan voimassa 31 päivään joulukuuta 2018.

• 20.10.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 21.10.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 25.10.2016 Lähetekeskustelu
• 9.12.2016 Mietinnön pöydällepano
• 9.12.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 12.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 16.12.2016 Toinen käsittely
• 22.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 23.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion koulutuskorvauksen maksamista koskevia säännöksiä siten, että valtion korvausta erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukseen maksettaisiin jatkossa myös yliopistoille.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

• 20.10.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 21.10.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 25.10.2016 Lähetekeskustelu
• 25.11.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 30.11.2016 Mietinnön pöydällepano
• 1.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 7.12.2016 Toinen käsittely
• 14.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 14.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen tarkoituksena on nopeuttaa työn vastaanottamista ja lyhentää työttömyysjaksoja tiukentamalla työttömien velvollisuutta hakea tarjottua työtä ja velvollisuutta osallistua työllistymisedellytyksiä parantaviin aktiivitoimenpiteisiin työttömyysetuuden menettämisen uhalla. Muutoksilla korostetaan työttömyysetuuden vastikkeellisuutta ja työttömän velvollisuutta hakea työtä ja parantaa edellytyksiään työllistyä.

Työttömällä olisi kolmen kuukauden ammattitaitosuojan päätyttyä velvollisuus hakea ja ottaa vastaan myös sellaista kokoaikatyötä, josta maksettava palkka työn vastaanottamisesta aiheutuneiden kustannusten jälkeen on pienempi kuin hänelle maksettava työttömyysetuus. Jos henkilöllä on oma auto käytettävissään, hänen edellytettäisiin käyttävän sitä työmatkoihin myös 80 kilometriin kotoa ulottuvan työssäkäyntialueen ulkopuolella. Työstä kieltäytymisen perusteella asetettavaa korvauksetonta määräaikaa pidennettäisiin eräissä tilanteissa.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 20.10.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 21.10.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 26.10.2016 Lähetekeskustelu
• 8.12.2016 Mietinnön pöydällepano
• 8.12.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 9.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 16.12.2016 Toinen käsittely
• 22.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 23.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia, työttömyysturvalakia ja työsopimuslakia.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia muutettaisiin siten, että valtion ansiopäivärahan perusosan, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen rahoittamiseen osoittamia määrärahoja käytettäisiin palkkatuen, starttirahan ja liikkuvuusavustuksen rahoittamiseen. Palkkatuen ja starttirahan rahoitusta koskeva muutos olisi määräaikainen ja voimassa vuoden 2018 loppuun. Palkkatuen enimmäismääriä esitetään muutettaviksi. Palkkatukea suunnattaisiin nykyistä selvemmin työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseen. Työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon luettaisiin palkkatuetusta työstä pääsääntöisesti 75 prosenttia työssäoloehdon muutoin täyttävistä kalenteriviikoista. Starttirahan enimmäiskesto lyhennettäisiin 12 kuukauteen. Starttirahan määrä olisi aina työttömyysturvalaissa tarkoitetun peruspäivärahan suuruinen.

Työnhakijan haastattelu tulisi aina järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolme kuukautta ja sen jälkeen aina kolmen kuukauden yhdenjaksoisen työttömyyden jälkeen.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 20.10.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 21.10.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 26.10.2016 Lähetekeskustelu
• 1.12.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 2.12.2016 Mietinnön pöydällepano
• 7.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 12.12.2016 Toinen käsittely
• 22.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 23.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kirjanpitolakia, arvopaperimarkkinalakia, osakeyhtiölakia ja osuuskuntalakia.

Esityksellä pantaisiin täytäntöön eduskunnan tilintarkastuslain muutoksen hyväksymisen yhteydessä antama lausuma toimintakertomuksen poistamista oikean ja riittävän kuvan vaatimuksesta. Esityksellä pannaan lisäksi täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi koskien tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamista. Kirjanpitolakiin lisättäisiin säännökset muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnista. Arvopaperimarkkinalakiin lisättäisiin direktiivin monimuotoisuusosion täytäntöönpanoa varten valtuutussäännös. Lisäksi osakeyhtiö- ja osuuskuntalakiin tehtäisiin teknisiä muutoksia.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan direktiivissä edellytetyllä tavalla 6 päivänä joulukuuta 2016.

• 20.10.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 21.10.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 26.10.2016 Lähetekeskustelu
• 9.12.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 12.12.2016 Mietinnön pöydällepano
• 13.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 20.12.2016 Toinen käsittely
• 22.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 23.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi perusopetuslakia, lukiolakia, ammatillisesta peruskoulutuksesta annettua lakia, oppilas- ja opiskelijahuoltolakia sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia. Esitys liittyy pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman linjaukseen koskien kuntien lakisääteisten tehtävien sekä niiden toteuttamista ohjaavien velvoitteiden karsimista.

Esityksen tarkoituksena on järjestää uudelleen tarkoituksenmukaisella tavalla eräitä koulujen ja oppilaitosten työrauhan ylläpitämiseen sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin liittyviä käytänteitä ja velvoitteita. Määräaikaisesta oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamisesta lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa voisi päättää koulutuksen järjestäjän niin päättäessä myös rehtori. Suunnitelmasta, joka koskee oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamista kiusaamiselta ja häirinnältä säädettäisiin jatkossa vain oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia ehdotetaan kevennettäväksi poistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kanssa päällekkäistä sääntelyä.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 20.10.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 21.10.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 26.10.2016 Lähetekeskustelu
• 8.12.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 9.12.2016 Mietinnön pöydällepano
• 12.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 20.12.2016 Toinen käsittely
• 22.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 23.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan työnantajien sairausvakuutusmaksua alennettavaksi 0,94 prosenttiyksiköllä vuonna 2017, 1,00 prosenttiyksiköllä vuonna 2018, 1,04 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 ja 0,58 prosenttiyksiköllä vuodesta 2020 alkaen. Valtion rahoitusosuutta sairausvakuutuksen menoista ehdotetaan vastaavasti korotettavaksi.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksuun tehtäisiin 63 milj. euron määrää vastaava alennus hyvittämään heille kilpailukykysopimuksen mukaisista maksukorotuksista aiheutuvaa nettotulojen alenemaa.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä joulukuuta 2016.

• 13.10.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 14.10.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 18.10.2016 Lähetekeskustelu
• 25.10.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 26.10.2016 Mietinnön pöydällepano
• 27.10.2016 Ensimmäinen käsittely
• 8.11.2016 Toinen käsittely
• 9.11.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 9.11.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisen hallinnon yhteispalvelusta annettua lakia. Esitys perustuu nykyisen kaltaiselle viranomaisten sopimusperusteiselle yhteistyölle.

Esityksen tavoitteena on edistää julkisen hallinnon viranomaisten asiakaspalvelun saatavuutta yhdenvertaisesti koko maassa sekä parantaa viranomaisten toiminnan tehokkuutta. Esityksellä pyritään tukemaan digitalisaatiokehitystä ja mahdollistamaan riittävän asiointipisteverkon kustannustehokas ylläpitäminen luomalla puitteet valtion ja kuntien asiakaspalvelutehtävien hoitamiseksi yhteispalveluna. Erityisesti yhteispalvelujärjestelmään ehdotetuilla muutoksilla voidaan osaltaan turvata niiden henkilöiden asiointitarpeet, jotka eivät osaa tai joilla ei ole teknisiä mahdollisuuksia hoitaa asiointiaan yksinomaan sähköisten palveluiden avulla.

Voimassa olevaa sääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi niin, että nykyistä paremmin voitaisiin varmistaa omakustannusperiaatteen toteutuminen yhteispalvelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten jaossa toimintaan osallistuvien viranomaisten kesken.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 13.10.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 14.10.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 19.10.2016 Lähetekeskustelu
• 29.3.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 4.4.2017 Mietinnön pöydällepano
• 5.4.2017 Ensimmäinen käsittely
• 18.4.2017 Toinen käsittely
• 20.4.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 21.4.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annettua lakia. Esityksen mukaan valtion tukeen oikeuttavia vakuutustapahtumia rajattaisiin ja valtiontuen määrää alennettaisiin pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelman edellyttämien säästöjen toteuttamiseksi.

Esityksessä ehdotetaan lisäksi eräitä muutoksia tukiedellytyksiin, jotta lainsäädäntö vastaisi Euroopan komission uudistamia kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukia koskevia suuntaviivoja.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

• 6.10.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 7.10.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 11.10.2016 Lähetekeskustelu
• 2.12.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 7.12.2016 Mietinnön pöydällepano
• 8.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 12.12.2016 Toinen käsittely
• 15.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 16.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja vapaasta sivistystyöstä annettua lakia.

Ammatilliseen peruskoulutukseen kohdennettaisiin 190 miljoonan euron määrärahan säästö vuodesta 2017 lukien. Säästö toteutettaisiin siten, että rahoituksen perusteena käytettävä opiskelijoiden enimmäismäärä säädettäisiin 12,44 prosenttia koulutuksen järjestämislupien mukaista kokonaisopiskelijamäärää alemmalle tasolle.

Kilpailukykysopimuksen mukaista lomarahojen väliaikaista alentamista vastaava vaikutus otettaisiin huomioon laskettaessa vuosien 2017–2019 lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen, taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitusta. Työnantajamaksujen alenemisen ja rahoitusvastuun muutosten vaikutus otettaisiin huomioon osana rahoituslain mukaista arvioitua kustannustason muutosta.

Maahanmuuttajille suunnattua ammatillista koulutusta olisi mahdollista rahoittaa valtionavustuksella vuonna 2017.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 6.10.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 7.10.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 11.10.2016 Lähetekeskustelu
• 29.11.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 2.12.2016 Mietinnön pöydällepano
• 7.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 12.12.2016 Toinen käsittely
• 21.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 22.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia. Lakiin otettaisiin säännös niin sanotusta yrittäjävähennyksestä. Lakia muutettaisiin siten, että elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden tuloksesta vähennettäisiin verotuksessa viisi prosenttia, kun tulos otetaan huomioon luonnollisen henkilön tai kuolinpesän verotuksessa. Metsätalouden verotuksessa otettaisiin huomioon vastaava vähennys.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2017 alusta. Muutosta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa.

• 6.10.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 7.10.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 12.10.2016 Lähetekeskustelu
• 28.11.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 30.11.2016 Mietinnön pöydällepano
• 1.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 7.12.2016 Toinen käsittely
• 14.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 15.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perintö- ja lahjaverolakia sekä tuloverolakia.

Perintö- ja lahjaverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että verotusta kevennettäisiin veroasteikkojen kaikissa portaissa. Kevennykset painotettaisiin yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten edistämiseksi ensimmäisen veroluokan lahjaveroasteikkoon.

Perintö- ja lahjaverolakia muutettaisiin lisäksi siten, että perittävän kuoleman johdosta lähiomaiselle tai kuolinpesälle maksettavan vakuutuskorvauksen ja siihen verrattavan taloudellisen tuen osittainen verovapaus poistettaisiin. Veropohjan laajennuksesta kertyvä lisätuotto käytettäisiin veroasteikkojen kevennykseen. Puolisovähennystä ja alaikäisyysvähennystä korotettaisiin. Lisäksi muutettaisiin maatilan ja muun yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä siten, että kun alaikäisen perillisen perintöosuus kuuluu huojennuksen edellytykseksi säädetty osa osakeyhtiön omistamiseen oikeuttavista osakkeista, yritystoiminnan jatkamisen arvioimisessa voitaisiin perillisen jatkamisena pitää myös edunvalvojan toimintaa osakeyhtiössä.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 6.10.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 7.10.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 12.10.2016 Lähetekeskustelu
• 2.12.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 7.12.2016 Mietinnön pöydällepano
• 8.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 12.12.2016 Toinen käsittely
• 15.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 16.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia. Lakia muutettaisiin siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa korotetaan 0,86 prosentista 0,93 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentin alarajaa 0,39 prosentista 0,41 prosenttiin. Lisäksi kunnan tulee vahvistaa myös muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti, jonka vaihteluväli säädettäisiin 0,93–1,80 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 1,00–4,00 prosentista 2,00–6,00 prosenttiin ja eräiden pääkaupunkiseudun kuntien rakentamattomalle rakennuspaikalle määräämän veroprosentin olisi oltava vähintään 3,00 prosenttiyksikköä niiden soveltamaa yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 15 päivänä marraskuuta 2016. Sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2017 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.

• 6.10.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 7.10.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 12.10.2016 Lähetekeskustelu
• 24.10.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 25.10.2016 Mietinnön pöydällepano
• 26.10.2016 Ensimmäinen käsittely
• 8.11.2016 Toinen käsittely
• 10.11.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 11.11.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia.

Esityksessä ehdotetaan vahvistettavaksi vuoden 2017 työttömyysvakuutusmaksut. Työttömyysvakuutusmaksujen kokonaismäärään ei ehdoteta muutosta.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen mukaisesti palkansaajien työttömyysvakuutusmaksua ehdotetaan nostettavaksi 0,45 prosenttiyksikköä ja vastaavasti työn-antajien keskimääräistä työttömyysvakuutusmaksua alennettavaksi 0,45 prosenttiyksikköä. Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvostossa palkansaajien ja työnantajien edustusta ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan muuttuneita rahoitussuhteita.

Työttömyysvakuutusvakuutusrahaston suhdannepuskuria ehdotetaan korotettavaksi vuosiksi 2017–2019 enintään 5,0 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavien menojen suuruisesta 7,0 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavien menojen suuruiseksi.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

• 29.9.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 30.9.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 4.10.2016 Lähetekeskustelu
• 18.10.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 25.10.2016 Mietinnön pöydällepano
• 26.10.2016 Ensimmäinen käsittely
• 8.11.2016 Toinen käsittely
• 10.11.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 11.11.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia. Naisten tasa-arvoisen kohtelun ja työllistymisen edistämiseksi ehdotetaan naispuolisen työntekijän perhevapaista työnantajille aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia tasattavaksi 2 500 euron kertakorvauksella. Tuki ehdotetaan maksettavaksi työnantajille, jotka maksavat työ- tai virkaehtosopimuksen taikka työsopimuksen perusteella palkkaa vähintään yhdeltä kuukaudelta äitiysrahakauden aikana. Lisäksi edellytetään, että työ- tai virkasuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen äitiysrahakauden alkua ja että se perustuu vähintään vuodeksi tehtyyn työsopimukseen. Sen lisäksi työajan tulee olla äitiysrahakauden alkaessa vähintään 80 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän säännöllisestä työajasta. Tukea ehdotetaan maksettavaksi vastaavin edellytyksin myös adoptioäidin työnantajalle, jos palkkaa maksetaan adoptioäidin vanhempainrahakauden aikana.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2017.

• 22.9.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 23.9.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 28.9.2016 Lähetekeskustelu
• 15.11.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 23.11.2016 Mietinnön pöydällepano
• 24.11.2016 Ensimmäinen käsittely
• 29.11.2016 Toinen käsittely
• 14.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 15.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi energiatehokkuuslakia. Ehdotetulla lailla pantaisiin täytäntöön energiatehokkuusdirektiivin artikla julkisten elinten hankintojen energiatehokkuutta koskevista velvoitteista. Lisäksi lakia täydennettäisiin eräiden energiatehokkuusdirektiivin määritelmien osalta. Ehdotuksen taustalla on tarve täsmentää energiatehokkuusdirektiivin kansallista täytäntöönpanoa Euroopan komission Suomelle antamassaan perustellussa lausunnossa esille tuomien kohtien osalta.

Muutosten tavoitteena on vahvistaa julkisen sektorin esimerkillistä roolia energiatehokkuuden edistäjänä. Lain soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan keskushallintoviranomaisia, näiden hankkiessa esityksessä tarkoitetun mukaisesti tuotteita, palveluja ja rakennuksia. Julkisten elinten hankintoja koskevat säännökset ehdotetaan lisättäviksi uuteen erilliseen lukuun ja lakiin ehdotetaan lisättäviksi keskeiset määritelmät. Sääntelyn sujuvoittamiseksi lakiin ehdotetaan myös joitain teknisiä muutoksia.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

• 22.9.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 23.9.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 28.9.2016 Lähetekeskustelu
• 9.11.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 15.11.2016 Mietinnön pöydällepano
• 16.11.2016 Ensimmäinen käsittely
• 22.11.2016 Toinen käsittely
• 14.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 15.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja verotusmenettelystä annettua lakia.

Tuloverolakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset metsätilan sukupolvenvaihdoksen johdosta suoritettavan lahjaveron perusteella myönnettävästä metsälahjavähennyksestä. Vähennys tehtäisiin metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Tavoitteena on edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, kasvattaa metsätilakokoa, edistää yrittäjämäistä metsätaloutta ja lisätä puun tarjontaa.

Verotusmenettelystä annettua lakia tarkennettaisiin siten, että metsätaloutta harjoittavan verovelvollisen velvollisuus pitää muistiinpanoja, joihin sisältyvät verotuksessa tarvittavat tiedot, koskisi metsälahjavähennystä vaativaa metsänomistajaa myös, kun metsätaloutta harjoitetaan yhteisomistajien yhteiseen lukuun.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Tuloverolain muutosta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2017 toimitettavassa tuloverotuksessa. Oikeus metsälahjavähennykseen syntyisi, jos lahja on annettu lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

• 22.9.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 23.9.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 27.9.2016 Lähetekeskustelu
• 25.11.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 30.11.2016 Mietinnön pöydällepano
• 1.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 7.12.2016 Toinen käsittely
• 14.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 15.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista. Samalla asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annettu laki kumottaisiin.

Ehdotetun lain mukaisilla avustuksilla parannettaisiin iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia kotona asumiseen sekä edistettäisiin asuinrakennuskannan esteettömyyttä.

Laissa säädettäisiin avustusten myöntämisedellytyksistä ja enimmäismääristä. Valtionapuviranomaisena avustuksissa toimisi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Avustusta hissin jälkiasentamiseen olemassa olevaan kerrostaloon ja liikkumisesteiden poistamiseen asuinrakennuksessa voitaisiin myöntää yhteisölle ilman sosiaalista tai taloudellista tarveharkintaa.

Iäkkään ja vammaisen henkilön asunnon korjaamiseen tarkoitettua avustusta voitaisiin myöntää vain luonnolliselle henkilölle. Avustuksen myöntämisessä noudatettaisiin sosiaalista ja taloudellista tarveharkintaa.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

• 15.9.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 20.9.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.9.2016 Lähetekeskustelu
• 27.10.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 9.11.2016 Mietinnön pöydällepano
• 10.11.2016 Ensimmäinen käsittely
• 15.11.2016 Toinen käsittely
• 21.11.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 23.11.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi aikuiskoulutustuesta annettua lakia, Koulutusrahastosta annettua lakia ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia. Esityksellä on tarkoitus toteuttaa kilpailukykysopimuksen mukaiset säästöt aikuiskoulutustuessa. Aikuiskoulutustuen kestoa ja tasoa ehdotetaan muutettaviksi. Tukikauden enimmäiskesto ehdotetaan lyhennettäväksi 19 kuukaudesta 15 kuukauteen ja tuen tasoa laskettavaksi siten, että tuen perusosaa pienennettäisiin 15 prosentilla. Tuen rahoitusta ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtion rahoitusosuus palkansaajan aikuiskoulutustuessa poistuisi ja tuki rahoitettaisiin kokonaisuudessaan työttömyysvakuutusrahaston varoista. Valtio rahoittaisi kuitenkin edelleen yrittäjän aikuiskoulutustuen.

Esityksessä ehdotetaan myös lisättäväksi aikuiskoulutustuesta annettuun lakiin ja Koulutusrahastosta annettuun lakiin säännökset ulkomaantyön laskemisesta työssäoloaikaan. Aikuiskoulutustukeen ja ammattitutkintostipendiin oikeuttavaan työssäoloaikaan laskettaisiin Suomessa tehdyn työn lisäksi Euroopan unionin jäsenvaltiossa, Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai Sveitsissä tehty työ.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 15.9.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 20.9.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.9.2016 Lähetekeskustelu
• 25.10.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 26.10.2016 Mietinnön pöydällepano
• 27.10.2016 Ensimmäinen käsittely
• 10.11.2016 Toinen käsittely
• 17.11.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 18.11.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eläkkeensaajan asumistuesta annettua lakia siten, että samoin kuin vuonna 2016, edelleen vuonna 2017 sovellettaisiin niitä euromääriä, jotka on säädetty valtioneuvoston asetuksessa vuodelle 2015 lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksiksi, keskimääräisiksi asumismenoiksi sekä asumismenojen enimmäismääriksi.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

• 15.9.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 20.9.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.9.2016 Lähetekeskustelu
• 10.11.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 16.11.2016 Mietinnön pöydällepano
• 17.11.2016 Ensimmäinen käsittely
• 22.11.2016 Toinen käsittely
• 25.11.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 25.11.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lapsilisälain lapsilisän suuruutta koskevaa pykälää. Muutoksella on tarkoitus toteuttaa pääministeri Juha Sipilän hallituksen julkisen talouden suunnitelman eli niin sanotun kehyspäätöksen vuosille 2017–2020 yhteydessä päätetty 11,7 miljoonan euron suuruinen säästö valtion menoihin. Kehyspäätöksen mukaan muun muassa kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin sekä lapsilisiin tehdään 0,85 prosentin tasasuuruinen vähennys.

Kehyspäätöksen mukainen säästötoimenpide ehdotetaan toteutettavaksi siten, että lapsilisän yksinhuoltajakorotus jätetään lapsilisän tason alentamisen ulkopuolelle. Tällöin muiden lapsilisien tasoja alennetaan 0,91 prosentilla.

Lapsilisän alentaminen ei vaikuttaisi toimeentulotukea saavien perheiden taloustilanteeseen, sillä toimeentulotukilaskelmassa lapsilisä otetaan huomioon toimeentulotuen määrään vaikuttavana tulona.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

• 15.9.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 20.9.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.9.2016 Lähetekeskustelu
• 10.11.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 16.11.2016 Mietinnön pöydällepano
• 17.11.2016 Ensimmäinen käsittely
• 22.11.2016 Toinen käsittely
• 25.11.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 25.11.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan annettavaksi laki kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista. Tämän lain mukaisesti kansaneläkeindeksi jäädytettäisiin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2016 tasolle ja tämän lisäksi kansaneläkeindeksiä alennettaisiin 0,85 prosentilla.

Muutos koskisi kansaneläkkeitä, takuueläkettä ja muita sellaisia etuuksia, joita tarkistetaan kansaneläkeindeksin perusteella tai jotka ovat muuten sidottuja kansaneläkkeen määrään. Tällaisia muita etuuksia ovat muun muassa vammaisetuudet, rintamalisät, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä lapsikorotus. Muutos koskisi myös kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien määräytymisperusteita sekä rahamääriä, kuten lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa. Esitykseen sisältyy myös ehdotus toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta, jonka mukaisesti toimeentulotuen perusosan määrän korottamisella turvataan se, että toimeentulotuen perusosan taso nousee pysyvän lainsäädännön määräämän tasokorotuksen mukaisesti.

Ehdotettu indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi eikä sitä kompensoitaisi muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 15.9.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 20.9.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.9.2016 Lähetekeskustelu
• 10.11.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 16.11.2016 Mietinnön pöydällepano
• 17.11.2016 Ensimmäinen käsittely
• 22.11.2016 Toinen käsittely
• 28.11.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 29.11.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta.

Esityksen keskeisenä tavoitteena on kompensoida sähköintensiiviselle teollisuudelle päästökaupasta aiheutuvia epäsuoria kustannuksia. Laissa määritellyt toimialat voisivat saada valtiolta tukea päästöoikeuden hinnasta johtuvan korkeamman sähkön hinnan kompensoimiseksi. Laissa säädettäisiin tuen hakemisesta, tuen myöntämisen perusteista, tuen määrän laskemisesta sekä viranomaistehtävistä, todentamisesta ja valvonnasta. Maksettavan tuen suuruus riippuisi muun muassa päästöoikeuden hinnasta sekä tuen saajan sähkönkulutuksesta tai tuotannon määrästä.

Lakiehdotus liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Lain voimaantulo edellyttää, että Euroopan unionin komissio on hyväksynyt lakiehdotukseen sisältyvän valtiontuen. Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan vuoden 2017 alusta.

• 15.9.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 20.9.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 21.9.2016 Lähetekeskustelu
• 2.12.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 7.12.2016 Mietinnön pöydällepano
• 8.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 12.12.2016 Toinen käsittely
• 19.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 20.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta annettua lakia muutettavaksi siten, että valtion talousarviosta valtion televisio- ja radiorahastolle Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseen suoritettavaan määrärahaan ei vuosille 2017 ja 2018 tehtäisi indeksin mukaisia vuotuisia korotuksia.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017 ja olemaan voimassa 31 päivään joulukuuta 2018.

• 15.9.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 20.9.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.9.2016 Lähetekeskustelu
• 27.10.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 28.10.2016 Mietinnön pöydällepano
• 8.11.2016 Ensimmäinen käsittely
• 11.11.2016 Toinen käsittely
• 17.11.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 18.11.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verotusmenettelystä annetun lain siirtohinnoitteludokumentointia koskevia säännöksiä. Lisäksi lakiin lisättäisiin velvollisuus antaa Verohallinnolle verotuksen maakohtainen raportti. Laissa säädettäisiin myös verotuksen maakohtaisen raportin veronkorotuksesta. Verohallinto valtuutettaisiin antamaan tarkempia määräyksiä verotuksen maakohtaisesta raportista.

Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annettua lakia. Esityksellä pantaisiin täytäntöön lailla täytäntöön pantuun direktiiviin tehdyt verotuksen maakohtaista raportointia koskevat muutokset.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2017 alusta. Verotusmenettelystä annettua lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran 1 päivänä tammikuuta 2017 tai sen jälkeen alkavalta verovuodelta toimitettavassa verotuksessa.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 15.9.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 20.9.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 28.9.2016 Lähetekeskustelu
• 14.11.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 15.11.2016 Mietinnön pöydällepano
• 16.11.2016 Ensimmäinen käsittely
• 22.11.2016 Toinen käsittely
• 19.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 20.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia siten, että kunnan peruspalvelujen valtionosuutta alennettaisiin 0,38 prosenttiyksiköllä. Valtionosuus olisi vuoden 2017 alusta 25,23 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus olisi 74,77 prosenttia.

Valtionosuusprosentin muutoksessa esitetään otettavaksi huomioon vähennyksenä 0,47 prosenttiyksikköä liittyen valtionosuuden 50 000 00 euron leikkaukseen ja indeksisidonnaisten menojen arvioitua pienempään säästöön liittyvään 74 800 000 euron leikkaukseen sekä 0,06 prosenttiyksikköä liittyen kuntien hallintomenojen vähenemiseen, kun perustoimeentulotuki siirretään Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Muutoksessa esitetään otettavaksi lisäyksenä huomioon 0,13 prosenttiyksikköä liittyen pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaiseen lisäykseen omais- ja perhehoidon kehittämiseen sekä vanhuspalveluiden ja veteraanien kotiin vietävien palvelujen kehittämiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100 sekä 0,02 prosenttiyksikköä liittyen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 15.9.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 20.9.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.9.2016 Lähetekeskustelu
• 12.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 12.12.2016 Mietinnön pöydällepano
• 12.12.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 19.12.2016 Toinen käsittely
• 21.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 21.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annettua lakia siten, että makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovuttaisiin. Lisäksi virvoitusjuomaveron piiristä poistettaisiin maustamattomat kasvipohjaiset maitoa korvaavat juomat sekä jääpalat. Lain nimi muutettaisiin laiksi virvoitusjuomaverosta. Eräiden juomapakkausten valmisteverosta annettua lakia muutettaisiin siten, että maustamattomat kasvipohjaiset maitoa korvaavat juomat ja jääpalat poistettaisiin veron piiristä.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

• 15.9.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 20.9.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.9.2016 Lähetekeskustelu
• 29.11.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 2.12.2016 Mietinnön pöydällepano
• 7.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 12.12.2016 Toinen käsittely
• 19.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 20.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia.

Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen verotaulukkoa muutettaisiin siten, että liikennepolttonesteiden kuten moottoribensiinin, dieselöljyn ja niitä korvaavien biopolttoaineiden veron sekä energia- että hiilidioksidiosuutta korotettaisiin. Liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostettaisiin 58 eurosta 62 euroon ja energiasisältöveroon tehtäisiin lähes vastaavan suuruinen korotus. Moottoribensiinin vero nousisi yhteensä 2,12 senttiä litralta ja dieselöljyn 2,41 senttiä litralta. Moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden verotaso nousisi keskimäärin kolme prosenttia ja dieselöljyn ja sitä korvaavien biopolttoaineiden verotaso noin viisi prosenttia.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 15.9.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 20.9.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.9.2016 Lähetekeskustelu
• 15.11.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 23.11.2016 Mietinnön pöydällepano
• 24.11.2016 Ensimmäinen käsittely
• 29.11.2016 Toinen käsittely
• 2.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 7.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi vuoden 2017 tuloveroasteikkolaki. Ehdotettu laki sisältää valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon. Asteikon tulorajoja korotettaisiin noin 1,1 prosentilla. Lisäksi alimman tuloluokan marginaaliveroprosenttia alennettaisiin 6,5 prosentista 6,25 prosenttiin ja ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia alennettaisiin 31,75 prosentista 31,5 prosenttiin.

Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosenttia samoin kuin kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin. Tulonhankkimisvähennystä korotettaisiin. Sekä kunnallisverotuksen että valtionverotuksen eläketulovähennystä kasvatettaisiin ja eläketulon lisäveroa alennettaisiin. Kotitalousvähennyksen korvausprosentteja ehdotetaan korotettavaksi. Lisäksi tuloverolakia täsmennettäisiin siten, että työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitettu haittaraha säädettäisiin verovapaaksi vakuutuskorvaukseksi.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 15.9.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 20.9.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.9.2016 Lähetekeskustelu
• 30.11.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 2.12.2016 Mietinnön pöydällepano
• 7.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 12.12.2016 Toinen käsittely
• 16.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 19.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

• 15.9.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 20.9.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 20.9.2016 Lähetekeskustelu
• 13.12.2016 Mietinnön pöydällepano
• 13.12.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 14.12.2016 Ainoa käsittely
• 21.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 22.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia lisäämällä siihen säännökset asumisvelvollisuutta ja lapsen asumisvelvollisuutta koskevista uusista turvaamistoimista. Kansainvälistä suojelua hakevalle ulkomaalaiselle voitaisiin määrätä velvollisuus asua nimetyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautua siellä yhdestä neljään kertaan vuorokaudessa, jos se on välttämätöntä maahantulon tai maassa oleskelun edellytysten selvittämiseksi tai maasta poistamisen varmistamiseksi. Lapsen asumisvelvollisuus voitaisiin määrätä säilöönoton edellytysten täyttyessä ilman huoltajaa olevalle, kansainvälistä suojelua hakeneelle 15 vuotta täyttäneelle lapselle, jonka saama maasta poistamispäätös on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi. Lapsen asumisvelvollisuus sisältäisi nimetyssä vastaanottokeskuksessa asumisen ja päivittäisten ilmoittautumisten lisäksi sen, että lapsi pysyy vastaanottokeskuksen alueella. Lapsen asumisvelvollisuus on tarkoitettu vaihtoehdoksi lapsen säilöön ottamiselle ja siihen liittyen noudatettaisiin säilöön ottamista koskevia menettelyjä.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 15.9.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 20.9.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 28.9.2016 Lähetekeskustelu
• 9.12.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 12.12.2016 Mietinnön pöydällepano
• 13.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 19.12.2016 Toinen käsittely
• 21.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 21.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijän eläkelakia, julkisten alojen eläkelakia, työeläkevakuutusyhtiöistä annettua lakia, yrittäjän eläkelakia, maatalousyrittäjän eläkelakia ja merimieseläkelakia. Ehdotetut muutokset liittyvät työmarkkinoiden keskusjärjestöjen tekemässä kilpailukykysopimuksessa sovittuun kokonaisuuteen.

Työntekijän eläkelakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työntekijän työeläkevakuutusmaksua nostetaan ja vastaavasti työnantajien työeläkevakuutusmaksua lasketaan yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä. Työntekijän työeläkevakuutusmaksua nostettaisiin 0,2 prosenttiyksikköä vuosina 2017 ja 2018 sekä 0,4 prosenttiyksikköä vuosina 2019 ja 2020. Työntekijän työeläkevakuutusmaksun 1,2 prosenttiyksikön korotusta ei lisättäisi työttömyysvakuutusrahaston maksun perusteena oleviin työ- ja ansiotuloihin.

Julkisten alojen eläkelakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ehdotettua työntekijän työeläkevakuutusmaksun korotusta ei vähennettäisi sotilaiden eläkkeen perusteena olevasta työansiosta.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 8.9.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 9.9.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 13.9.2016 Lähetekeskustelu
• 23.9.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 27.9.2016 Mietinnön pöydällepano
• 28.9.2016 Ensimmäinen käsittely
• 5.10.2016 Toinen käsittely
• 12.10.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 12.10.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan, että ympäristönsuojelulain haja-asutuksen talousjätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä koskevaa sääntelyä kohtuullistetaan ja selkeytetään eräiltä osin. Muutokset koskisivat ennen vuotta 2004 voimassa olleisiin rakentamisajankohdan mukaisiin vaatimuksiin tai myönnettyyn rakennuslupaan perustuvia jätevesien käsittelyjärjestelmiä koskevaa sääntelyä.

Ehdotuksen mukaan jäteveden perustason puhdistustasovaatimuksen noudattaminen riippuisi siitä, millaisella alueella kiinteistö sijaitsee ja toisaalta myös osin siitä, millaisia toimia kiinteistöllä tehdään. Perustason puhdistusvaatimuksesta ja haja-asutuksen kuormitusluvusta ehdotetaan säädettävän lain tasolla nykyisen asetustasoisen sääntelyn sijasta.

Esityksessä ehdotetaan, että enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai merestä olevalla alueella kuten myös vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella tulisi kiinteistökohtainen talousjätevesien käsittelyjärjestelmä muuttaa vastaamaan perustason puhdistustasovaatimusta 31 päivään lokakuuta 2019 mennessä.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 1.9.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 6.9.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 14.9.2016 Lähetekeskustelu
• 13.12.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 14.12.2016 Mietinnön pöydällepano
• 15.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 19.12.2016 Toinen käsittely
• 21.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 21.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esitys on osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman kärkihanketta, jonka yhtenä toimenpiteenä on työttömyysturvan uudistaminen.

Esityksessä ehdotetaan työttömyyspäivärahakauden enimmäiskesto lyhennettäväksi 500 päivästä 400 päivään. Niillä, joilla on vähemmän kuin kolme vuotta työhistoriaa, enimmäiskesto lyhenisi 300 päivään. Enimmäiskesto säilyisi 500 päivänä niillä työttömillä, jotka täyttävät työssäoloehdon 58 vuotta täytettyään.

Lisäksi ehdotetaan, että omavastuuaikaa pidennetään viidestä päivästä seitsemään päivään, työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa korotettua ansio-osaa alennetaan ja pitkän työuran jälkeen maksettavista korotusosasta ja korotetusta ansio-osasta luovutaan.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

• 29.6.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 1.7.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 6.9.2016 Lähetekeskustelu
• 27.10.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 9.11.2016 Mietinnön pöydällepano
• 10.11.2016 Ensimmäinen käsittely
• 15.11.2016 Toinen käsittely
• 18.11.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 21.11.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, joka korvaisi vuodelta 2007 olevan julkisista hankinnoista annetun lain ja vuodelta 2011 olevan sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä annetun lain. Laissa säädettäisiin edelleen julkisten viranomaisten ja muiden lain soveltamisalaan kuuluvien yksiköiden hankintojen kilpailuttamismenettelyistä ja niihin liittyvistä oikeusturvakeinoista. Samassa yhteydessä ehdotetaan säädettäväksi vastaavat kilpailuttamismenettelyt kattava laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, joka korvaisi vuodelta 2007 olevan vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 22.6.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 23.6.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 7.9.2016 Lähetekeskustelu
• 7.12.2016 Mietinnön pöydällepano
• 7.12.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 8.12.2016 Ensimmäinen käsittely
• 12.12.2016 Toinen käsittely
• 22.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 23.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työsopimuslakia, merityösopimuslakia sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia. Esityksen mukaan pitkäaikaistyöttömän saisi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta. Lisäksi koeajan enimmäispituutta pidennettäisiin kuuteen kuukauteen, ja työnantajalla olisi oikeus jatkaa koeaikaa, jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä. Esityksessä ehdotetaan myös työnantajan takaisinottovelvollisuuden kestoajan lyhentämistä neljään kuukauteen. Työsuhteen kestettyä 12 vuotta takaisinottoaika olisi kuitenkin kuusi kuukautta. Lisäksi ehdotetaan eräitä teknisluonteisia korjauksia.

Esityksen tavoitteena on parantaa pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia, madaltaa työnantajan työllistämiskynnystä ja lisätä työnantajien kasvuhalukkuutta.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

• 16.6.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 17.6.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 22.6.2016 Lähetekeskustelu
• 17.11.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 23.11.2016 Mietinnön pöydällepano
• 24.11.2016 Ensimmäinen käsittely
• 29.11.2016 Toinen käsittely
• 20.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 21.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi puolustusvoimista annettua lakia, aluevalvontalakia sekä asevelvollisuuslakia.

Esitykseen sisältyvillä lakiehdotuksilla täydennetään puolustusministeriön hallinnonalan kansainvälistä toimintaa koskevaa lainsäädäntöä. Puolustusvoimien tehtäviä muutettaisiin siten, että Puolustusvoimilla olisi edellytykset osallistua nykyistä laajemmin kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan. Puolustusvoimista annettuun lakiin lisättäisiin myös säännökset kansainvälisen avun vastaanottamisesta.

Kansainväliseen toimintaan liittyen lainsäädäntöön lisättäisiin säännökset toimintaan osallistuvan henkilöstön ja asevelvollisten asemasta, toimivaltuuksista ja oikeudesta voimakeinojen käyttöön. Aluevalvontalakiin lisättäisiin säännös aluevalvontaa koskevan tuen pyytämisestä toisen valtion sotilasviranomaiselta. Lisäksi sotilaallisten voimakeinojen käsitettä puolustusvoimista annetussa laissa ja aluevalvontalaissa yhtenäistettäisiin.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

• 2.6.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 3.6.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 7.6.2016 Lähetekeskustelu
• 18.5.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 30.5.2017 Mietinnön pöydällepano
• 31.5.2017 Ensimmäinen käsittely
• 6.6.2017 Toinen käsittely
• 14.6.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 16.6.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

• 26.5.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 27.5.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 31.5.2016 Lähetekeskustelu
• 17.6.2016 Mietinnön pöydällepano
• 17.6.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 21.6.2016 Ainoa käsittely
• 22.6.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 23.6.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perhehoitolakia. Esityksen mukaan toimeksiantosuhteisten perhehoitajien vähimmäispalkkiota korotettaisiin ja perhehoitajien oikeutta vapaaseen lisättäisiin. Esityksessä perhehoitolakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että perhekodissa hoidettavien enimmäismäärä voisi laissa säädetyin edellytyksin olla kuusi. Päätoimisille perhehoitajille tulisi tarjota mahdollisuutta hyvinvointi- ja terveystarkastukseen vähintään joka toinen vuosi ja muille perhehoitajille tarvittaessa. Lisäksi täsmennettäisiin oheishuoltajuutta koskevaa sääntelyä.

Esitys liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2016.

• 19.5.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 20.5.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 24.5.2016 Lähetekeskustelu
• 14.6.2016 Mietinnön pöydällepano
• 14.6.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 15.6.2016 Ensimmäinen käsittely
• 21.6.2016 Toinen käsittely
• 23.6.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 27.6.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta. Lain tarkoituksena olisi monipuolistaa valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rahoitusvaihtoehtoja ja lisätä kohtuuvuokraisten asuntojen tarjontaa kasvukeskuksissa ottamalla käyttöön uusi lyhytaikaisempi korkotukimalli nykyisen 40 vuoden korkotukijärjestelmän rinnalle. Ehdotus perustuu pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan.

Ehdotetun lain nojalla voitaisiin myöntää valtion varoista korkotukea ja valtion takaus vuokra-talojen rakentamista varten otetuille lainoille. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus hyväksyisi tällaisen lainan korkotukilainaksi, jos ehdotetussa laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Lainoitettavat talot olisi pidettävä vuokra-asuntokäytössä koko korkotukilainan olemassaoloajan. Asunnoista perittävä kohtuullinen vuokra vahvistettaisiin korkotukilainan hyväksymispäätöksessä, minkä jälkeen vuokria saisi korottaa vain indeksiperusteisesti. Asukkaat valittaisiin korkotukilaina-aikana sosiaalisin perustein ja asuntojen luovutusta säänneltäisiin.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 13.5.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 17.5.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 19.5.2016 Lähetekeskustelu
• 7.6.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 8.6.2016 Mietinnön pöydällepano
• 9.6.2016 Ensimmäinen käsittely
• 16.6.2016 Toinen käsittely
• 20.6.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 21.6.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Kansainvälisen työjärjestön yleiskokous hyväksyi kesäkuussa 2014 pakollista työtä koskevaan vuoden 1930 sopimukseen liittyvän pöytäkirjan. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi pöytäkirjan sekä lain pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Pöytäkirjan avulla pyritään torjumaan pakkotyöhön liittyvää ihmiskauppaa sekä parantamaan uhrien asemaa. Pöytäkirjassa edellytetään oikeussuojakeinojen turvaamista uhreille sekä rangaistusten säätämistä ihmiskauppaan liittyvän pakkotyön käyttöön syyllistyneille henkilöille.

Pöytäkirja tulee kansainvälisesti voimaan 14 päivänä toukokuuta 2016. Tämän jälkeen se tulee voimaan kunkin pöytäkirjan ratifioivan jäsenvaltion osalta 12 kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona sen ratifiointi on rekisteröity. Näin ollen pöytäkirja tulee Suomen osalta voimaan 12 kuukauden kuluttua siitä, kun Kansainvälisen työjärjestön pääjohtaja on rekisteröinyt Suomen ratifioinnin.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 28.4.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 29.4.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 3.5.2016 Lähetekeskustelu
• 13.10.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 19.10.2016 Mietinnön pöydällepano
• 20.10.2016 Ensimmäinen käsittely
• 25.10.2016 Ainoa käsittely
• 27.10.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 28.10.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kaivoslakia. Muutoksia ehdotetaan kullanhuuhdonta-alueen enimmäispinta-alaan ja kullanhuuhdontaluvan voimassaoloaikaan. Täytäntöönpanomääräystä koskeva sääntely ulotettaisiin koskemaan kullanhuuhdontaluvan myöntämistä koskevaa päätöstä.

Esityksen tavoitteena on mahdollistaa tehokas kullanhuuhdonta sekä kullanhuuhdontakohteen täysimääräinen hyödynnettävyys sekä lisätä edellytyksiä luonnonvarojen kestävämpään hyödyntämiseen. Tavoitteena on luoda kullanhuuhdonnalle tarvittavat ja asianmukaiset edellytykset toiminnan jatkumiselle pitkällä aikavälillä. Esitettyjen muutosten avulla lisättäisiin kullanhuuhdonnan ennakoitavuutta ja turvattaisiin kullanhuuhdontakulttuurin säilyminen.

Kaivosviranomaiselle annettaisiin nykyistä laajemmat valtuudet määrätä kullanhuuhdonta-alueen pinta-alasta sekä luvan voimassaolosta kun kyseessä on kullanhuuhdontaluvan jatkamista koskeva päätös. Lisäksi kaivosviranomaisella olisi mahdollisuus harkintansa mukaan myöntää toiminnanharjoittajalle oikeus aloittaa kullanhuuhdontatoimenpiteet kyseessä olevaa lupapäätöstä koskevasta muutoksenhausta huolimatta.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 7.4.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 8.4.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 12.4.2016 Lähetekeskustelu
• 31.5.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 7.6.2016 Mietinnön pöydällepano
• 8.6.2016 Ensimmäinen käsittely
• 15.6.2016 Toinen käsittely
• 16.6.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 17.6.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukennettaisiin. Kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniltä edellytettäisiin tietyin poikkeuksin turvattua toimeentuloa perheenmuodostamisajankohdasta riippumatta, jotta perheenyhdistämishakemus voitaisiin hyväksyä.

Esityksen tavoitteena on hallita maahanmuuttoa, vähentää maahanmuuton kustannuksia, edistää kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien perheenkokoajien kykyä vastata perheensä toimeentulosta, helpottaa perheenjäsenten yhteiskuntaan asettumista sekä varmistaa, ettei Suomi näyttäydy erityisen houkuttelevana turvapaikanhakumaana.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa.

• 7.4.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 8.4.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 12.4.2016 Lähetekeskustelu
• 14.6.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 15.6.2016 Mietinnön pöydällepano
• 16.6.2016 Ensimmäinen käsittely
• 21.6.2016 Toinen käsittely
• 23.6.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 27.6.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki työntekijöiden lähettämisestä. Samalla kumottaisiin lähetetyistä työntekijöistä vuonna 1999 annettu laki. Uudessa laissa olisivat säännökset Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehdoista, lähettävän yrityksen velvollisuuksista, tilaajan velvollisuuksista, työsuojeluviranomaisten yhteistyöstä ja toimivaltuuksista sekä taloudellisten hallinnollisten seuraamusten ja sakkojen valtioiden rajat ylittävästä täytäntöönpanosta. Lisäksi muutettaisiin työsopimuslakia, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia, tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annettua lakia, sakon täytäntöönpanosta annettua lakia, verotusmenettelystä annettua lakia, työturvallisuuslakia ja ulkomaalaislakia.

Ehdotetulla lailla pantaisiin täytäntöön palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvaa työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevan direktiivin täytäntöönpanodirektiivi.

Lähetettyjen työntekijöiden työsopimuksiin sovellettavia vähimmäisehtoja ei esitetä muutettaviksi. Voimassa olevat säännökset ehdotetaan keskeisiltä osin siirrettäviksi uuteen lakiin.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 31.3.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 1.4.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 5.4.2016 Lähetekeskustelu
• 26.5.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 27.5.2016 Mietinnön pöydällepano
• 31.5.2016 Ensimmäinen käsittely
• 7.6.2016 Toinen käsittely
• 13.6.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 13.6.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia sekä väliaikaisesti ammatillisesta peruskoulutuksesta annettua lakia.

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia muutettaisiin siten, että Opetushallitus ylläpitäisi tutkintotoimikunnalle säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeellisista tiedoista näyttötutkintojen suoritusrekisteriä.

Lisäksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain kokeilua koskevia säännöksiä sovellettaisiin paitsi annettavaan valmistavaan koulutukseen niin myös suoritettavaan tutkintoon.

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annettua lakia muutettaisiin siten, että vuosina 2016 ja 2017 ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa voitaisiin opiskelijamäärän osalta muuttaa myös ilman hakemusta niissä tilanteissa, joissa koulutuksen järjestäjä on toistuvasti tai ilman perusteltua syytä järjestänyt koulutusta järjestämisluvan enimmäismäärää vähemmän ja koulutuksen monipuolisen alueellisen tarjonnan turvaaminen tai koulutuksen järjestäjien tasapuolinen kohtelu valtion talousarvion rajoissa sitä edellyttää.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 31.3.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 1.4.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 5.4.2016 Lähetekeskustelu
• 27.5.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 31.5.2016 Mietinnön pöydällepano
• 2.6.2016 Ensimmäinen käsittely
• 7.6.2016 Toinen käsittely
• 13.6.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 14.6.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia, ulkomaalaisrekisteristä annettua lakia, hallinto-oikeuslakia, korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettua lakia, oikeusapulakia ja säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annettua lakia.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kansainvälistä suojelua koskevien asioiden käsittelemisestä tuomioistuimissa kiireellisinä. Hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehtävien kansainvälisen suojelun saamista koskevien valitusten muutoksenhakuaikaa esitetään lyhennettäväksi. Valitus Helsingin hallinto-oikeuteen olisi näissä asioissa tehtävä 21 päivän ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hallinto-oikeuden päätösvaltaista kokoonpanoa ehdotetaan muutettavaksi. Esityksen mukaan hallinto-oikeus olisi kaikissa ulkomaalaislaissa tarkoitetuissa valitusasioissa päätösvaltainen myös kokoonpanossa, johon kuuluu kaksi jäsentä, jollei asiassa ratkaistavana olevan kysymyksen laatu edellytä kolmijäsenisen kokoonpanon käyttämistä. Esityksessä ehdotetaan tarkistettavaksi myös sääntelyä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukokoonpanosta.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 31.3.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 1.4.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 5.4.2016 Lähetekeskustelu
• 9.6.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 14.6.2016 Mietinnön pöydällepano
• 15.6.2016 Ensimmäinen käsittely
• 21.6.2016 Toinen käsittely
• 27.6.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen
• 27.6.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta ja kumottavaksi voimassa oleva samanniminen laki. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettaviksi osakeyhtiölakia, osuuskuntalakia sekä Finanssivalvonnasta annettua lakia. Lisäksi ehdotetaan teknisiä muutoksia arvo-osuustileistä annettuun lakiin, arvopaperitileistä annettuun lakiin, eräistä arvopaperi- ja valuuttakaupan sekä selvitysjärjestelmän ehdoista annettuun lakiin, sijoituspalvelulakiin, sijoitusrahastolakiin, rahoitusvakuuslakiin, rahoitusvälineiden kaupankäynnistä annettuun lakiin, Finanssivalvonnan valvontamaksusta annettuun lakiin, Rahoitusvakausviraston hallintomaksusta annettuun lakiin, rahoitusvakausviranomaisesta annettuun lakiin sekä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annettuun lakiin.

Esityksen tarkoituksena on tehdä pääosin Euroopan unionin niin sanotun arvopaperikeskusasetuksen voimaantulosta johtuvia muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Asetus tuli voimaan syksyllä 2014. Asetus yhtenäisti arvopaperikauppojen selvitystoiminnan ja arvopaperikeskustoiminnan sääntelyä.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 17.3.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 18.3.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 30.3.2016 Lähetekeskustelu
• 27.4.2017 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 28.4.2017 Mietinnön pöydällepano
• 2.5.2017 Ensimmäinen käsittely
• 9.5.2017 Toinen käsittely
• 24.5.2017 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 31.5.2017 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä. Samalla voimassa oleva valtiontukia sääntelevä yritystuen yleisistä ehdoista annettu laki kumottaisiin. Esityksen tavoitteena on yhdenmukaistaa ja tehostaa tukien käyttöä sekä varmistaa tukien Euroopan unionin valtiontukilainsäädännön mukaisuuden kansallinen ennakkoarviointi. Niin sanotut hyvän tuen edellytykset lisättäisiin lainsäädäntöön. Edellytysten täyttyminen olisi arvioitava ennen tukiohjelman tai yksittäisen tuen käyttöön ottoa.

Ehdotetun lain soveltamisala olisi laajempi kuin voimassa olevan lain ja sitä sovellettaisiin tukeen, joka täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaiset valtiontuen edellytykset. Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät kuitenkin maa- ja metsätalouden alkutuotanto sekä kalatalous sekä kuntien myöntämät tuet.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 3.3.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 4.3.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 8.3.2016 Lähetekeskustelu
• 7.4.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 12.4.2016 Mietinnön pöydällepano
• 13.4.2016 Ensimmäinen käsittely
• 20.4.2016 Toinen käsittely
• 2.5.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 3.5.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan postilakia muutettavaksi siten, että valtioneuvoston myöntämistä postitoimiluvista luovutaan ja siirrytään ilmoituksenvaraiseen postitoimintaan. Esityksen tarkoituksena on osaltaan toteuttaa pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaisia norminpurkutavoitteita ja alentaa markkinoille tulon esteitä.

Esityksessä ehdotetaan, että kirjelähetyksiä koskeva postitoiminta edellyttäisi ilmoitusta Viestintävirastoon.

Toiminnan harjoittajan olisi ennen toiminnan aloittamista tehtävä ilmoitus Viestintävirastolle. Ilmoituksessa sen olisi annettava kaikki valvonnan kannalta tarpeelliset yrityksen yksilöinti- ja yhteystiedot sekä kuvaus harjoitettavasta toiminnasta. Ilmoituksessa annettuihin tietoihin vaikuttavista toiminnan muutoksista ja toiminnan lopettamisesta olisi viipymättä ilmoitettava Viestintävirastolle.

Esityksessä ehdotetaan, että Viestintävirasto pitäisi julkista luetteloa ilmoituksen tehneistä toimijoista. Viestintäviraston tulisi antaa postiyritykselle viikon kuluessa vahvistus ilmoituksen vastaanottamisesta.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 3.3.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 4.3.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 15.3.2016 Lähetekeskustelu
• 26.4.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 29.4.2016 Mietinnön pöydällepano
• 3.5.2016 Ensimmäinen käsittely
• 10.5.2016 Toinen käsittely
• 16.5.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 17.5.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettu laki. Jatkossa sosiaalihuollon henkilöstöstä säädetään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa, joka tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2016. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin sisältyy säännökset sosiaalihuollon keskeisten ammattiryhmien ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisestä, ammatinharjoittamisoikeuden rekisteröinnistä, ammattihenkilöiden ohjauksesta ja valvonnasta sekä valvontaviranomaisten tehtävistä ja työnjaosta.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan tehtäväksi eräisiin lakeihin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain voimaantulosta aiheutuvia muutoksia.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian lukuun ottamatta toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain 14 e §:ää, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta.

• 25.2.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 26.2.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 1.3.2016 Lähetekeskustelu
• 15.3.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 16.3.2016 Mietinnön pöydällepano
• 17.3.2016 Ensimmäinen käsittely
• 29.3.2016 Toinen käsittely
• 11.4.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 19.4.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan vuonna 1986 annetun ja sen jälkeen monilta kohdiltaan muutetun tartuntatautilain korvaamista uudella samannimisellä lailla.

Lain tavoite olisi tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy. Siinä säädettäisiin siten ehkäisevistä toimista ja palveluista. Tautien hoidosta ei säädettäisi lukuun ottamatta hoidon osana tarvittavia toimia taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Torjuntatyö toteutettaisiin osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja sen järjestämistä ja toteuttamista sääntelevän lainsäädännön mukaisesti. Lähtökohtana olisi myös tartuntatautien torjunnan kansainvälisen ja Euroopan unionin yhteistyön vahvistuminen.

Kunnan ja valtion viranomaisten nykyinen työnjako säilytettäisiin. Kunnalla olisi edelleen vastuu oman alueensa tartuntatautien torjunnasta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehtävänä olisi tukea kuntaa asiantuntemuksellaan tautien diagnostiikassa ja epidemioiden selvittämisessä.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 25.2.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 26.2.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 1.3.2016 Lähetekeskustelu
• 8.11.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 9.11.2016 Mietinnön pöydällepano
• 10.11.2016 Ensimmäinen käsittely
• 15.11.2016 Toinen käsittely
• 8.12.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 9.12.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

• 18.2.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 19.2.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 1.3.2016 Lähetekeskustelu
• 1.4.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 5.4.2016 Mietinnön pöydällepano
• 7.4.2016 Ainoa käsittely
• 8.4.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 12.4.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi tuomioistuinlaki. Ehdotettu laki koskisi kaikkia tuomioistuimia ja se sisältäisi yleiset säännökset tuomioistuimista ja tuomareista. Lakiin koottaisiin nykyisin eri tuomioistuimia koskevissa laeissa ja asetuksissa olevat säännökset tuomioistuinten tehtävistä, organisaatiosta ja hallinnosta sekä niiden jäsenistä ja muusta henkilöstöstä. Lakiin sisällytettäisiin myös tuomareiden nimittämisestä annetun lain ja asetuksen säännökset. Niin ikään valtion virkamieslain tuomarin virkamiesoikeudellista erityisasemaa koskeva sääntely ehdotetaan sijoitettavaksi tuomioistuinlakiin.

Tuomioistuinlailla kumottaisiin käräjäoikeuslaki, hovioikeuslaki, markkinaoikeudesta annettu laki, vakuutusoikeuslaki, tuomareiden nimittämisestä annettu laki sekä niiden nojalla annetut asetukset. Hallinto-oikeuslain ja hallinto-oikeusasetuksen säännökset pääosin kumottaisiin ja siirrettäisiin tuomioistuinlakiin. Korkeimman hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenistä annettu laki sekä eräitä muita lakeja kumottaisiin.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 18.2.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 19.2.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 23.2.2016 Lähetekeskustelu
• 15.6.2016 Mietinnön pöydällepano
• 15.6.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 16.6.2016 Ensimmäinen käsittely
• 21.6.2016 Toinen käsittely
• 1.7.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 8.7.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia siten, että vesien laadun tutkimiseen liittyvästä kansallisesta hyväksymismenettelystä luovutaan.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä syyskuuta 2016.

• 18.2.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 19.2.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 23.2.2016 Lähetekeskustelu
• 31.3.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 1.4.2016 Mietinnön pöydällepano
• 5.4.2016 Ensimmäinen käsittely
• 12.4.2016 Toinen käsittely
• 20.4.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 21.4.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Espanjan kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi joulukuussa 2015 tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan.

Sopimus ja pöytäkirja rakentuvat eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle malliverosopimukselle. Ne sisältävät määräyksiä, joilla toiselle sopimusvaltiolle myönnetään oikeus verottaa eri tuloja, kun taas toisen sopimusvaltion on vastaavasti luovuttava käyttämästä verolainsäädäntöönsä perustuvaa verottamisoikeuttaan tai muulla tavoin myönnettävä huojennus verosta, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältetään. Lisäksi sopimuksessa ja pöytäkirjassa on muun muassa syrjintäkieltoa ja verotietojen vaihtoa koskevia määräyksiä.

Sopimus ja pöytäkirja tulevat voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona sopimusvaltiot ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään niiden voimaantulolle asetetut edellytykset.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen ja pöytäkirjan eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 11.2.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 12.2.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 16.2.2016 Lähetekeskustelu
• 4.3.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 9.3.2016 Mietinnön pöydällepano
• 10.3.2016 Ensimmäinen käsittely
• 15.3.2016 Ainoa käsittely
• 17.3.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 18.3.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislain kansainvälisen suojelun antamista koskevia säännöksiä. Lakia muutettaisiin siten, että humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävää oleskelulupaa koskevat säännökset kumottaisiin. Oleskelulupaa ei olisi enää mahdollista myöntää tällä perusteella. Lainmuutoksella tehostettaisiin myös kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen tiedoksiantoa. Lisäksi muutettaisiin hakemusten käsittelymaksun perimistä koskevaa sääntelyä.

Ehdotuksen tarkoituksena on, että Suomen lainsäädäntö ei eroaisi Euroopan unionin ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainsäädännöstä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa.

• 4.2.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 5.2.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 11.2.2016 Lähetekeskustelu
• 17.3.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 1.4.2016 Mietinnön pöydällepano
• 5.4.2016 Ensimmäinen käsittely
• 12.4.2016 Toinen käsittely
• 21.4.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 22.4.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rakennuksen energiatodistuksesta annettua lakia. Energiatodistusten hankkimisesta ja käyttämisestä kokonaan vapautettujen, tiettyihin käyttötarkoituksiin tarkoitettujen rakennusten tai rakennusten tilojen määrittelyä ehdotetaan muutettavaksi. Muutostarve aiheutuu siitä, että Euroopan komissio on todennut, että Suomen lainsäädäntö ei vastaa rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä siltä osin, mitä rakennustyyppejä tai rakennusten tiloja on jätetty energiatodistusmenettelyn ulkopuolelle.

Uimahallit, jäähallit, varastorakennukset, liikenteen rakennukset sekä rakennukseen liittyvät tai erilliset moottoriajoneuvosuojat ehdotetaan tulemaan energiatodistusmenettelyn piiriin. Puolustushallinnon käytössä olevat rakennukset tulisivat menettelyn piiriin osittain. Muutos ei koskisi sellaisia puolustushallinnon rakennuksia, joihin tai joiden käyttöön liittyy salassa pidettävää tietoa. Väliaikaisiin rakennuksiin liittyvää poikkeusta rajattaisiin siten, että energiatodistusmenettelystä vapautettaisiin vain sellaiset väliaikaiset rakennukset, joiden käyttöaika on enintään kaksi vuotta.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 7.1.2016 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 4.2.2016 Ilmoitettu täysistunnossa
• 4.2.2016 Lähetekeskustelu
• 3.3.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 9.3.2016 Mietinnön pöydällepano
• 10.3.2016 Ensimmäinen käsittely
• 15.3.2016 Toinen käsittely
• 18.3.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 29.3.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maankäyttö- ja rakennuslakia sekä kumottavaksi kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain poikkeamisvaltaa koskeva säännös. Esityksen mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille nykyisin kuuluva poikkeamistoimivalta siirrettäisiin kokonaan kunnille. Lisäksi alueellisen poikkeamisen soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan myös asemakaava-alueella olemassa olevan liike- tai toimistorakennuksen tilojen muuttamista asuinkäyttöön tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2016.

• 17.12.2015 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 18.12.2015 Ilmoitettu täysistunnossa
• 4.2.2016 Lähetekeskustelu
• 26.2.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 1.3.2016 Mietinnön pöydällepano
• 2.3.2016 Ensimmäinen käsittely
• 8.3.2016 Toinen käsittely
• 10.3.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 11.3.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi ympäristönsuojelulakiin ja jätelakiin tarvittavat muutokset osallistumisoikeutta koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin kansallisen täytäntöönpanon täydentämiseksi. Lisäksi ympäristönsuojelulakia ehdotetaan muutettavaksi ympäristömelua koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin kansallisen täytäntöönpanon täydentämiseksi. Muutoksilla ilmansuojelusuunnitelmien, meluntorjunnan toimintasuunnitelmien, ympäristönsuojelua koskevien valtakunnallisten suunnitelmien ja ohjelmien sekä valtakunnallisten jätesuunnitelmien laatimista koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin sen selventämiseksi, että osallistumismahdollisuus koskee direktiiveihin sisältyvän yleisön määritelmän mukaisesti kaikkia. Lisäksi sääntelyä täydennettäisiin säännöksillä mielipiteiden esittämiselle varattavasta määräajasta sekä suunnitelmien ja ohjelmien tarkistamisessa noudatettavasta menettelystä. Meluntorjunnan toimintasuunnitelman laativa viranomainen velvoitettaisiin tiedottamaan siitä, miten suunnitelmaluonnoksesta esitetyt mielipiteet ja lausunnot on otettu huomioon.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 17.12.2015 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 18.12.2015 Ilmoitettu täysistunnossa
• 4.2.2016 Lähetekeskustelu
• 31.3.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 1.4.2016 Mietinnön pöydällepano
• 5.4.2016 Ensimmäinen käsittely
• 12.4.2016 Toinen käsittely
• 15.4.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 19.4.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luonnonsuojelulakia. Velvollisuutta merkitä luonnonsuojelualueet maastoon kevennettäisiin nykyisestä ja tähän liittyen lain rangaistussäännöstä muutettaisiin. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa koskevasta rajausmenettelystä luovuttaisiin. Lisäksi laissa säädettäisiin toimivallasta poiketa yksityistä luonnonsuojelualuetta koskevasta rauhoitusmääräyksestä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2016.

• 17.12.2015 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 18.12.2015 Ilmoitettu täysistunnossa
• 4.2.2016 Lähetekeskustelu
• 26.2.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 1.3.2016 Mietinnön pöydällepano
• 2.3.2016 Ensimmäinen käsittely
• 8.3.2016 Toinen käsittely
• 9.3.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 10.3.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vuosilomalakia, merimiesten vuosilomalakia ja sairausvakuutuslakia. Vuosilomalain työssäolon veroista aikaa ja merimiesten vuosilomalain työssäolopäivien veroisia päiviä koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettaviksi siten, että äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta vuosilomaa kertyisi enintään kuuden kuukauden ajalta. Sairausvakuutuslain säännöstä työnantajien oikeudesta vuosilomakustannuskorvauksiin ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus korvauksiin olisi vain lakisääteisen vuosiloman ajalta.

Lisäksi vuosilomalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työntekijän, virkamiehen tai viranhaltijan tullessa sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi vuosilomansa aikana kuusi ensimmäistä työkyvyttömyyspäivää olisivat omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuttaisi lomapäivien siirtoon. Työntekijälle, virkamiehelle tai viranhaltijalle, joka on lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut vähintään neljän viikon vuosiloman, turvattaisiin omavastuupäiväsääntelystä huolimatta kuitenkin aina oikeus vähintään neljän viikon vuotuiseen vuosilomaan.

Teksti jatkuu eduskunnan sivulla.

• 17.12.2015 Eduskuntakäsittelyn vireilletulo
• 18.12.2015 Ilmoitettu täysistunnossa
• 9.2.2016 Käsittely valiokunnassa
• 9.2.2016 Lähetekeskustelu
• 1.3.2016 Valiokunnan mietintö tai lausunto
• 2.3.2016 Mietinnön pöydällepano
• 3.3.2016 Ensimmäinen käsittely
• 8.3.2016 Toinen käsittely
• 10.3.2016 Eduskunnan vastaus ja kirjelmä
• 11.3.2016 Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen